Vaahdokasta

Siis nyt on sellainen juttu, että raksia vaan seinään ja skumpat esiin! Ensimmäistä kertaa elämässäni sain nimittäin käytettyä muotovaahdon loppuun. Sain tämän Andrew Collingen Weightless Volume -moussen palkkioksi, kun meikkaajakoulussa ollessani suoritin jossain kosmetiikkaliikkeessä päivän mittaisen työharjoittelun. En ollut sitä aikaisemmin oikeastaan koskaan käyttänyt muotovaahtoja, joten tästä tuli ensimmäiseni. Tämä siis tapahtui vuonna 2006, joten kovin aktiivisesti en ole tätäkään käyttänyt. Pidän muotovaahdosta, ja se tekee ihmeitä tukalle, mutta en vain yksinkertaisesti aina muista hieroa sitä hiuksiini. Mutta nyt, vapun kunniaksi, käytin viimeisetkin rippeet tätä kaveria, joten neljän vuoden käytön jälkeen voin vissiin pari sanaa tästä sanoa.

Olen mielissäni siitä, että tämä oli ensimmäinen kosketukseni moussemaailmaan, sillä olen ollut tähän kaveriin oikein tyytyväinen. Pyyhekuiviin hiuksiin rutistettuna se tekee hiuksista muhkeammat, annanpa sitten hiusten kuivua omia aikojaan tai föönaanpa ne. Ja parasta on se, etteivät hiukset jää mitenkään koppuraisiksi eikä tämä tahmaa käsiäkään pahemmin. On suuri häpeä, että käytän niin vähän muotovaahtoja, koska niistä on oikeasti apua. Andrew oli ainakin todella hyvä tuote, ja voisin ostaa uudelleenkin.

Laatikosta kuitenkin löytyi korvaaja Andrew'lle ja se on Wellan Shockwaves -vaahto, joka lupaa volyymin lisäksi kiiltoa. Mielenkiintoinen lupaus. Se lupaa vielä senkin lisäksi hoitaa hiuksiani B5-vitamiinin avulla. Nyt kun olen selvinnyt muotovaahtohäpeästäni, aion kyllä ottaa itseäni niskasta (tai tukasta) kiinni ja käyttää tätä vähän ahkerammin kuin edeltäjäänsä. Ehkä ongelmani onkin ollut se, että käyn yleensä iltaisin suihkussa enkä yöksi ole viitsinyt vaahtoja laitella. Mutta mites te muut, laitteletteko yöksi vaahtoa? Tiedän ainakin lyhyttukkaisia, jotka näin tekevät. Onko siitä jotain apua?