Näytetään tekstit, joissa on tunniste snowcrystal. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste snowcrystal. Näytä kaikki tekstit

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Wish Upon a Rock-Star vs. Spark Me Up


Siitä asti, kun sain hyppysiini Hennesin Spark Me Up -glitterlakan, olen pitänyt sitä vähän Color Clubin Wish Upon a Rock-Starin pikkusiskona, jotenkin tosi samanlaisena, vähän turhana lisänä kynsilakkajemmoihin. Tämä siis ennen kuin oikeasti tutkin niitä vierekkäin ja pohdin niiden eroja.


Kokeilin kumpaakin lakkaa kynsille ja apuna käytin Snowcrystalin #446 Electic Turquoise -lakkaa pohjalla. Nimettömässä on kaksi kerrosta WURSia, muissa sormissa kaksi kerrosta Spark Me:ta, paitsi keskarissa kolme, kun peittelin vähän vahinkoja.


Nimettömässä siis WURS, muissa SMU. Erothan ovat oikeastaan aika selkeitä. WURSissa glitterit ovat selkeästi isompia ja joukossa on myös vaaleanliloja hexglittereitä (?), jotka ovat kooltaan vieläkin suurempia. SMU on puolestaan suht tasaisen kokoista glitteriä. Värimaailma on kummassakin jokseenkin sama, SMU sisältää ehkä enemmän hopeaa ja sinistä (mutta myös esim. punaista) ja sopiikin näin hyvin varmasti kahden muun lakan kanssa (täällä muuten Sonnen kynsillä Metallic Grey + Spark Me Up), joiden kanssa tuli samassa pakkauksessa.


WURS on selvästi jouluisempi lakka ja siksi olenkin sitä nyt joulun jälkeen vältellyt. Siinä on enemmän punaista ja lisäksi vihreää (jota ei ole Spark Me Upissa), mutta siinä on myös kultaa, turkoosia/sinistä ja hopeaa. Oli kuitenkin ilo huomata, että tuollaisen epäjouluisen turkoosin päällä, ei tuokaan enää joulua mieleen tuonut. Käyttökelpoinen lakka ympäri vuoden siis sittenkin!


En yhtään osaa päättää kummasta tykkään enemmän. Spark Me Up on helpompi lakka, koska se ei sisällä noita isoja hexglittereitä, joiden asettelu on jo oma hommansa. Lisäksi ne saattavat välillä näyttää vähän lapsellisilta, varsinkin jos niitä on vain pari kynnellä. Kuin ne eivät kuuluisi lakkaan laisinkaan. Niiden kuvaaminenkin on tietyistä kulmista hankalaa (ne katovat näkyvistä jotenkin ja tilalla on vain tumma kohta, tähän väliin joku viisaampi voi selittää jotain valon heijastumisesta yms...), joten safe to say, livenä ne näyttävät kyllä kivemmilta. Sitten toisaalta WURS kyllä hehkuu joissain valoissa, joissain kuvakulmissa kivemmin kuin Spark Me, joten aika fifty-sixty tilanne on.

Joka tapauksessa olen superiloinen, että kokeilin näitä. Tykkäsin kynsistä tosi paljon, ne hehkui ja kimalteli tosielämässä aivan mielettömästi. Ihania lakkoja kaikki. Myös tuo turkoosi, jota siis kynsillä yksi (1!) kerros vain. Se vaan sotkee aika herkästi, että varovainen saa olla.

Kumpi glitter oli teistä kivempi?

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Black Mesh x 2

Siis joo, lupasin pyhästi, etten enää näyttäisi kynsikuvia ennen kuin saan kädet kuntoon, mutta en malttanut olla kokeilematta uudenuutukaista China Glazen crackle-lakkaani, joten here we go again.

CG crackle nimeltänsä Black Mesh ja Snowcrystalin 434.

Näillä kahdella lakalla saatiin aikaan tällaista:

Kyllä tykkään.

Minä vaan tykkään kaikesta kirkkaasta ja kivasta yhdessä mustien raitahässäköiden kanssa. Kaukaa katsottunahan mustaa cracklea voisi luulla seeprakuvioksi. Tuossa alla siis Snowcrystalin 434, joka alkaa olla jo niin paksua, että joutaa roskiin. Tästä postauksesta voit ihailla tuota lakkaa pelkilteen: klik.

Kynnet joutuivat pian kadotukseen ja tilalle tulivat talvisemmat (ja välittömästi vioittuneet) kynnet, jotka saatiin aikaan tällä pariskunnalla:

Hih hih, mikä heijastus.

Ja tulos oli tällainen:

Huomannette etusormen kämmin.

Diorin Silver Pearl on vaan ihana lakka. Peittää ekalla kerroksella täydellisesti ja on vaan niin kiva. Täältä näet lakan vaikuttamassa yksinään: klik. Harmi, että piti heti päästä hammaslankailemaan (kaikista random-jutuista keksin, että nyt hammaslanka kehiin....) ja unohdin, että ai niin, olisi voinut antaa lakkojen kuivuakin. Siksi siis etusormen pikku iso vika.

Täytyy vaan vielä kehua tuota CG:n cracklea. Peittää minkä vaan lakan täysin mustaan syleilyynsä ja halkeilee pian ja tosi kivasti vielä. No ehkei nuo Dior-kynnet onnistuneet (tai tuo peukalo ainakaan) niin hyvin, mutta se johtui omasta kämmäilystä. Enemmän taisin muutenkin pitää noista vihreistä kynsistä.

Ja tiedän, tiedän... Cracklet ovat vanha juttu ja erityisesti musta crackle on varmaan niiiiin nähty. Mutta nämä lähtevät pois iisimmin kuin glitterit, joten ovat oikein mainioita koristeluja sieltä helpoimmasta päästä. Mutta don't you worry, eiköhän tämä innostus tästä kohta laannu.

Ja hei, vähän enemmän tykkääjiä Facebookiin, kiiiiitos: klik :)

torstai 9. syyskuuta 2010

Electric Turquoise


Taas tällainen välipostaus meikkivoiteiden väliin, sillä tarvitsen aikaa testailla voiteita. Tällä kertaa kynsissä Snowcrystalin syyskokoelman tumma turkoosi, joka kuvassa näyttää sinertävämmältä kuin on. Mielestäni livenä vihreämpi, turkoosimpi tai petroolimpi, mutta ei noin perussininen. Sävynumero on 446 ja voitte käydä vaklaamassa myös Charming Nailsin puolella kuvaa tästä, ainakin siellä on kauniimmat kynnet tätä esittelemässä.


Koostumus oli vähän liru ja vaati kaksi kerrosta peittävään lopputulokseen. Tosin näitä kuvia katsellessa tuntuu, että olisi voinut laittaa kolmekin. Näin livenä näyttää peittävämmältä. Kuivui nopeasti, mistä suuri plussa. Miinusta sitten taas siitä, että tosi vaikea poistaa kynsinauhoista. Tuntui, että väri vain levisi ympäriinsä. Väri on kuitenkin niin kaunis, että ei tämän kokeilut tähän lopu.

Minulla on iskenyt apatia kynsien kanssa, ja olen nyt viihtynyt samoissa kynsissä aina viikon kerrallaan ja vasta viikonloppuisin jaksan vaihtaa uuteen lakkaan. Tämä siitäkin huolimatta, että lakat ovat usein lohkeilleet ja aivan hirveän näköiset. Ennen oli aina tosi tärkeää (siis vielä kesällä), että lakat ovat aina siistit ja vaihdoin noin joka toinen päivä uusiin tai ainakin lakkasin päälle uuden kerroksen. Huoh. Ehkä tämä on ohimenevää.

Onko muille iskenyt syysapatia? Tämä apatiani koskee siis vain kynsiä, meikata jaksan joka päivä. Menee siis täysin päinvastoin kesäisen meikkiapatian ja kynsivillityksen kanssa.

Huomenna taas juttusarjalle jatkoa ;)

torstai 15. heinäkuuta 2010

Tarramaniaa ja Goshittelua


Sutaisinpa kynsiini Snowcrystalin kesäisen vihreää lakkaa, mutta konadointia en ehtinyt harrastaa. Siispä napsaisin tarran nimettömään Make Up Storen tarrapakkauksesta (jonka unohdin nyt kuvata) ja lätkäisin sen nimettömään. Tulipa helposti eloa muuten tylsään lakkaukseen. Olen pantannut kyseistä MUS:n tarrapakkausta herraties kuinka kauan, sillä en ole halunnut tuhlailla tarroja. Nyt tulin kuitenkin siihen tulokseen, että käytettäväksihän ne on tarkoitettu, eikös vaan?

Ja keskari on edelleen tekokynsi. Yllättävän kauan pysynyt tuo kynsi, täytyy sanoa.


Seppälästä mukaan lähtivät tämän uuden tarra-oivalluksen siivittämänä pari tarra-arkkia lisää. Olen menossa lauantaina häihin, joten ostin teemaan sopivat random-kukka- ja ruusu-arkit. Katsoo sitten lähempänä, millaiset tarrat kynsiin sopisivat. Nämä olivat vain 1,95 e/kpl. Ja kumma kyllä, pystyin olla ostamatta yhtään Wild and Crazyn lakkaa, can you believe it?? Siitäkin huolimatta, että oma vaaleahkonsininen Super Star ei ollutkaan enää mitään uuden Super Starin rinnalla, joka olikin sähkönsininen... Missähän vika? Onkohan sävy kokonaan muuttunut vai oliko minulla alunperinkin väärä tarra purtilossa kiinni, who knows?


Sokokselle silti hipsin napsimaan mukaan pari Gosh-lakkaa hintaan 5,90 e/kpl. Normisti hinta on kolme euroa enemmän.


Mukaan lähtivät metallinhohtoinen Frou-Frou sekä kaunis hilelakka Rainbow.

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Hempeää ja mutaista


En yleensä harrastele tällaista lakkausta, että joka toisessa on kynnessä on eri värit, mutta nyt päätin repäistä. Olen ihan hulluna vaatteisiin, joissa on harmaata ja vaaleanpunaista sekaisin (en tosin omista sellaisia), joten ei ollut minulle ainakaan yllätys, että pidin tästä vaaleanpunaisen ja harmaanruskean yhdistelmästä.


Olen kuitenkin sitä mieltä, että pilasin tämän jutun noilla sydämillä. Onneksi ne eivät näy kauas :)


Sydämet Miss Seleneltä, vaaleanpunainen Lumenen Kujeileva katse ja mutalakkana edelleen Snowcrystalin 438. Snowcrystalin sävynimet varmaan löytyisivät netistä, mutta koska pullossa lukee vain tuo numero, niin sillä mennään.


Suurin ongelma on tuo töpökynsi. Kasvaisi jo prkl.


Mutta eikö vain sovikin vaaleanpunainen kivasti yhteen tuon ruskean kanssa? Ja tuo Lumene on kyllä todella kaunis vaaleanpunainen.

Sitten voisin ihan huvikseni vilauttaa pari kuvaa silmämeikistä, joka minulla oli tuossa eräskin kaunis päivä. En muista, mitä kaikkea suhrasin simmuihini, mutta ainakin IsaDoran Blooming Spring -paletti oli käytössä.

Aika hauska tuo keskimmäinen mollukkasilmä. Anyways, tykästyin kovasti tuohon ideaan, että alarajaus on eri värillä kuin yläluomi, joten ehkäpä kehittelen tätä ideaa vielä pidemmälle.

Ajastin vahingossa parikin postausta samalle päivälle, joten lukaisepa tuosta alta myös tuo toinen :)

tiistai 1. kesäkuuta 2010

Kesänvihreää lumikristallia ja loppunutta Rosääriä


Uskaltauduinpa kuitenkin postaamaan kuvan lyhentyneistä kynsistäni, sillä niiden herkullinen väri korvannee pituuden puutteen. Jemmasin kuitenkin kaikista lyhimmän töpökynteni, jolle lököhousut olivat se viimeinen niitti, ja kaveri katkesi yllättäen. Lyhensin siis muitakin kynsiäni tämän traagisen tapahtuman jälkeen, mutta en yhtä radikaalisti.


No okei, siinä se nyt on. Raukka... Tekisi mieli halia sitä, kun se on noin onneton.


Ehkä teitä kynsitarinoinnin lisäksi kiinnostaa myös itse lakka. Ja sehän on Snowcrystalin kesäkokoelmaan kuuluva ihanuus, tylsästi vain numeroitu 434. Ehkä aavistuksen liikaa taittaa kuvassa siniseen tai turkoosiin, sillä mielestäni näin livenä tuo on ihan rehellinen kesänvihreä. Voi johtua myös valaistuksesta, josta varmaan kuvien huono laatukin johtuu. Olin niin laiska, etten jaksanut etsiä parempaa valoa. Napsin kuvat kotisohvalta käsin. Onneksi kuvia voi rajata :)


Ja loppuipa tässä lakatessa Yves Rocherin asetoniton kynsilakanpoistoainekin, joka oli oikein pätevää tavaraa. Poisti lakat oikein näpsäkästi (paitsi glitterimonsterit) eikä muuta valittamista, paitsi...


... tämä. Tämä olisi ollut oikein riittoisaa tavaraa, mutta jos suuaukko on tällainen, niin onko ihme, että välillä aina holahtaa liikaa. Other than that, muy bueno tuote!

tiistai 4. toukokuuta 2010

Mutakynnet ja voidemainen vinkki


Vappukynnet saivat vaihtua vähän maanläheisempiin tunnelmiin. Tällaiset mutakynnet tuntuvat olevan nyt muotia, vaikka itse en ehkäpä näitä osannut heti kesään yhdistää. Täytyy kuitenkin sanoa, että näennäisestä tylsyydestään huolimatta nämä ovat ihan metkat, vaikkakin ehkä turhankin turvalliset kynnet. Erityisesti tämä sävy kiehtoo minua siksi, ettei se taitu oranssiin laisinkaan, vaan se oikeasti on mudan sävyinen.


Kicksistä saatavan Snowcrystal-lakan mutasävy on numero 438 käsittääkseni, ja tämä vaikuttaisi olevan ihan kiva lakka koostumukseltaankin. Muistaakseni hinta oli about 7,90 e, ja tämä kuuluu Kicksin kesälakkoihin. Tämän kanssa opettelin uuden tavan lakata kynsiä. En tehnyt perinteistä yksi kerros, toinen kerros -lakkausta, vaan otin sutiin lakkaa ja pyörittelin sitä kynnen päällä niin kauan, että tulos oli peittävä. Sitten otin uudelleen lakkaa, ja siirryin seuraavaan kynteen. En osaa selittää tämän lakan koostumusta, mutta se joka tapauksessa mahdollisti tällaisen lakkausmetodin. Ja kynnet kuivuivat tästä tyylistä huolimatta oikein rivakasti. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kokeilen Snowcrystalin lakkaa, ja tykkään kyllä kovasti. Pieni miinus siitä, että jo seuraavana päivänä oli kynnen kärjistä lakat kuluneet pikkuisen.


Sitten yksi pikavinkki, joka ei kuitenkaan sisällä vinkin toteuttamista käytännössä. Muistin tämän vasta, ja olen uudelleen opettelu -vaiheessa. Löysin siis meikkipakistani omalle iholleni aivan liian tumman meikkivoidestickin sävyssä Deep Topaz. Onneksi löysin, sillä tämä on aivan täydellinen korvike puuterimaisille varjostusväreille.


Faktahan on se, että ainakin omalta iholtani saattaa puuterimainen väri lähteä pois. Tämä johtuu ihon rasvoittumisesta sekä siitä, että usein nojaan kädellä poskeeni, ja se vie kaikki värit pois. Voidemainen väri pysyy huomattavasti kauemmin, varsinkin kun sen puuteroi huolellisesti. Ihan noin radikaalia rajausta en poskikuoppaani vedä, mitä kuvassa, vaan töpöttelen sitä hiljalleen sormenpäällä vähitellen tummentaen. Ja nimenomaan töpötellen, en missään tapauksessa vetäen. Tämä väri ei ole liian oranssi, joten tuloskin näyttää ihan uskottavalta. Poskiluun alle tämä toimii mainiosti, mutta myös otsarajaan ja huolellisesti levitettynä myös nenänvarteen. Kokeilkaapa piruuttanne, jos meikipussissa lojuu jonkin kesän jäljiltä jäänyt kesän ruskettamalle ihollenne tarkoitettu meikkivoide. Omasta mielestäni tällainen stick-mallinen on kätevämpi kuin nestemäinen, mutta toimii kyllä myös sillä.