Taas on jotain loppuneita.
En löytänyt näitä Oriflamen Liselotte Watkinsin sarjan tuotteita enää Orkun sivuilta, joten ei näistä kai montaa sanaa kannata sanoa. Suihkugeeli kului hurjan nopeasti, koostumus oli paksuhkoa ja tuoksu miellyttävän mieto. Vartalorasva oli ihan valkoista, kuin apteekin perusvoidetta, mutta tuoksu sentäs oli asteen jännempi, tosin mieto sekin. Pehmitti ihon kivasti ja oli mukava levittää.
Sunsilkin Thickening Volume -sarjan duo oli ihan jees. Hoitoaine ei ehkä ollut mitenkään kummoinen, mutta shampoo teki kyllä tehtävänsä. Ei ehkä pitänyt tukkaa niin kauan puhtaana kuin olisin toivonut, mutta piti sen sentäs tuuheana.
Ja oletteko muuten testanneet Gilletten näitä sheivausteriä, missä on ns. saippuaa tuossa kummallakin puolella? Nämä pitää vain kostuttaa ja sitten voi ajella sääret ilman erillistä vaahtoa. Olin tosi skeptinen alkuun, mutta kyllä tästä tulee iholle sellainen öljyinen kerros ja sheivaus onnistuu leikiten. Ainoa harmi on, että tuo saippua luonnollisesti "sulaa" siinä joka käyttökerralla ja irtoaa sitten pois, joskus tuntuu, että ihan liian nopeasti. Näitä on nyt pari kulunut itsellä. Kyllä mä aika usein sitä vaahtoa silti käytän, mutta nopeaan sheivaukseen nämä ovat kyllä omiaan.
Jotain meikkivoiteitakin on loppunut, mutta en jaksa alkaa niitä erittelemään, kun tuntuu, etten enää keksi niistä mitään uutta ja ihmeellistä sanomaan. Mikä tahansa voide on ok jotenkin nyt tällä erää... weird.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oriflame. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oriflame. Näytä kaikki tekstit
tiistai 14. toukokuuta 2013
torstai 25. huhtikuuta 2013
Loppuu, loppuu...
Taas olisi kaikkea loppunutta.
Oriflamen Oxygen Boost -kapselit olivat varmasti jo nähneet parhaimmat päivänsä, joten käytin ne pois ihan vaan, jotta pääsisin niistä jo eroon. Paketissa on kahden viikon satsi samanmuotoisia kapseleita kuin Lumenen Vitamin C+ -kapselit. Kapselit rikki ja seerumia naamaan. Kosteuttivat kivasti, mutta mitään maailmoja mullistavia vaikutuksia en huomannut.
Yves Rocherin Jardins du Monde -sarjan kaakaosuihkugeeli tuoksui ihan Bodarin Chocomania-sarjan tuotteilta. Pätevä ja täyteläinen suihkugeeli, joka oli sheivauksessakin hyvä apu.
Yves Rocherin tuuheuttava shampoo oli myös ihan jees, mutta ehkä sen parhaat avut jäivät pipokauden alle. Olisi kiva testata uudelleen näin keväällä, kun tukka ei rasvoitu niin nopsaan.
Nivean Pure & Natural -sarjan vartalovoide oli tuoksultaan sarjassamme YÄK. Hirveän pistävä haju, jonka vuoksi en tätä enää käyttäisi, vaikka muuten kiva olikin.
Hmmm... Kuten näette, niin en kyllä saa tarinaa juuri mistään tuotteesta. Mikään ei ole aikoihin oikein sytyttänyt näköjään.
No, joitain meikkituotteita on kyllä myös loppunut, ehkä niistä saadaan enempi tarinaa :)
Oriflamen Oxygen Boost -kapselit olivat varmasti jo nähneet parhaimmat päivänsä, joten käytin ne pois ihan vaan, jotta pääsisin niistä jo eroon. Paketissa on kahden viikon satsi samanmuotoisia kapseleita kuin Lumenen Vitamin C+ -kapselit. Kapselit rikki ja seerumia naamaan. Kosteuttivat kivasti, mutta mitään maailmoja mullistavia vaikutuksia en huomannut.
Yves Rocherin Jardins du Monde -sarjan kaakaosuihkugeeli tuoksui ihan Bodarin Chocomania-sarjan tuotteilta. Pätevä ja täyteläinen suihkugeeli, joka oli sheivauksessakin hyvä apu.
Yves Rocherin tuuheuttava shampoo oli myös ihan jees, mutta ehkä sen parhaat avut jäivät pipokauden alle. Olisi kiva testata uudelleen näin keväällä, kun tukka ei rasvoitu niin nopsaan.
XZ-sarjan Suklaa&vanilja -shampoo ja -hoitsikka eivät tuoksultaan yllättäen miellyttäneet enkä muutenkaan oikein lämmennyt näille. Sarjan suihkutettava hoitoaine sen sijaan on edelleen aktiivisessa käytössä ja on tosi hyvän vastaanoton saanut minulta kyllä. Mutta siitä myöhemmin.
Nivean Pure & Natural -sarjan vartalovoide oli tuoksultaan sarjassamme YÄK. Hirveän pistävä haju, jonka vuoksi en tätä enää käyttäisi, vaikka muuten kiva olikin.
Hmmm... Kuten näette, niin en kyllä saa tarinaa juuri mistään tuotteesta. Mikään ei ole aikoihin oikein sytyttänyt näköjään.
No, joitain meikkituotteita on kyllä myös loppunut, ehkä niistä saadaan enempi tarinaa :)
torstai 18. lokakuuta 2012
Lokakuun loppuneita
Tungetaan nyt muutama loppunut tuote taas samaan postaukseen.
Ensinnäkin loppui Davinesin Nourisihing Vegetarian Miracle -tehohoitsikka.
Ihan hassu purkki, kun tekstiä ympäriämpäri, niin ei oikein tiedä, miten päin purkkia pitäisi esillä. Noooh, anyway... Oli kyllä hyvää tavaraa. Silotti tukan niin, että se oli kuivuttuaan jopa melkein liian siloinen ja hentoinen ja ohuempi kuin yleensä. Mutta toisaalta, kumpi on parempi: paksu ja karhea vai sileä ja ohut? Kuka senkin kertoisi... Voisin käyttää tätä uudelleenkin. Toimi myös hyvin nopsana pikahoitsikkana selvittäen takut helposti.
Ja loppuipa Dermosilin puhdistusgeeli, joka sisälsi myös mikroskooppisen pieniä kuorintarakeita. Oli ihan kiva tuote, jota vaan tuli plurautettua aina ihan liikaa, kun pienikin määrä olisi riittänyt. Tästä syystä myös loppui tosi nopeasti. Mutta tykkäsin kyllä kovasti. Puhdisti nassun ja teki sen myös freesin oloiseksi.
Tämä seuraava tuote ei varsinaisesti loppunut. Päätin vain heittää sen menemään. Oriflamen geelimäinen silmänympärysvoide alkoi kyllästyttämään, kun ei se näyttänyt tekevän mitään ihmeitä eikä tuntunutkaan kovin erikoiselta. Lähinnä ärsyttävältä. Aika usein tällaiset geelimäiset tuotteet jäävät sellaiseksi ikävän tuntuiseksi pinnaksi iholle eikä tämä ollut poikkeus. Plus että tämä oli avattu jo sata vuotta sitten eikä näin ollen varmaan ole kovin kuosissakaan. Ottaen vielä huomioon tämän purkkimaisen piirteen, joka mahdollistaa lisäbakteerien kehittymisen, kun sormilla täältä kaivaa voidetta. Onhan ne tuubimaiset mallit paljon parempia siinäkin suhteessa. En enää edes löytänyt tätä Orkun sivuilta, joten turha kai selittää enempiä. Niin ja sekin syy oli tämän heivaamiseen, että ulkona alkaa olla niin kylmä jo, että silmänympärykset huutelevat jo täyteläisempien voiteiden perään.
Sitten loppui Yves Rocherin tilaajalahjana tullut aprikoosivartalonkuorinta*. Ensin tykkäsin, sitten en ja jäi vähemmälle käytölle, kunnes sitten käytin tämän hetkessä loppuun, kun tajusin, miten sileäksi tämä oikeasti ihon sai. Makea aprikoosintuoksu ei varsinkaan loppua kohden miellyttänyt minua laisinkaan, mutta niin kivan kuoriva tämä tuote oli, että käyttäisin toistekin - oli tuoksu, millainen tahansa.
Sitten yksi ihan random tuote, jonka sattumanvaraisesti valitsin jemmoista käyttöön. Nimittäin Nuxen kirkastava seerumi. Pumppupullo jees ja itse tuotekin tuntui kasvoilla kivalta ja joinain päivinä en muuta voidetta tämän lisäksi käyttänytkään, kun piti nassun ihan joustavan oloisena kiristämättä lainkaan. Mutta minkäänlaisia kirkastavia vaikutuksia en kyllä huomannut eli en ehkä toisten jaksaisi vaivautua käyttämään tätä.
Ensinnäkin loppui Davinesin Nourisihing Vegetarian Miracle -tehohoitsikka.
Ihan hassu purkki, kun tekstiä ympäriämpäri, niin ei oikein tiedä, miten päin purkkia pitäisi esillä. Noooh, anyway... Oli kyllä hyvää tavaraa. Silotti tukan niin, että se oli kuivuttuaan jopa melkein liian siloinen ja hentoinen ja ohuempi kuin yleensä. Mutta toisaalta, kumpi on parempi: paksu ja karhea vai sileä ja ohut? Kuka senkin kertoisi... Voisin käyttää tätä uudelleenkin. Toimi myös hyvin nopsana pikahoitsikkana selvittäen takut helposti.
Ja loppuipa Dermosilin puhdistusgeeli, joka sisälsi myös mikroskooppisen pieniä kuorintarakeita. Oli ihan kiva tuote, jota vaan tuli plurautettua aina ihan liikaa, kun pienikin määrä olisi riittänyt. Tästä syystä myös loppui tosi nopeasti. Mutta tykkäsin kyllä kovasti. Puhdisti nassun ja teki sen myös freesin oloiseksi.
Tämä seuraava tuote ei varsinaisesti loppunut. Päätin vain heittää sen menemään. Oriflamen geelimäinen silmänympärysvoide alkoi kyllästyttämään, kun ei se näyttänyt tekevän mitään ihmeitä eikä tuntunutkaan kovin erikoiselta. Lähinnä ärsyttävältä. Aika usein tällaiset geelimäiset tuotteet jäävät sellaiseksi ikävän tuntuiseksi pinnaksi iholle eikä tämä ollut poikkeus. Plus että tämä oli avattu jo sata vuotta sitten eikä näin ollen varmaan ole kovin kuosissakaan. Ottaen vielä huomioon tämän purkkimaisen piirteen, joka mahdollistaa lisäbakteerien kehittymisen, kun sormilla täältä kaivaa voidetta. Onhan ne tuubimaiset mallit paljon parempia siinäkin suhteessa. En enää edes löytänyt tätä Orkun sivuilta, joten turha kai selittää enempiä. Niin ja sekin syy oli tämän heivaamiseen, että ulkona alkaa olla niin kylmä jo, että silmänympärykset huutelevat jo täyteläisempien voiteiden perään.
Sitten loppui Yves Rocherin tilaajalahjana tullut aprikoosivartalonkuorinta*. Ensin tykkäsin, sitten en ja jäi vähemmälle käytölle, kunnes sitten käytin tämän hetkessä loppuun, kun tajusin, miten sileäksi tämä oikeasti ihon sai. Makea aprikoosintuoksu ei varsinkaan loppua kohden miellyttänyt minua laisinkaan, mutta niin kivan kuoriva tämä tuote oli, että käyttäisin toistekin - oli tuoksu, millainen tahansa.
Sitten yksi ihan random tuote, jonka sattumanvaraisesti valitsin jemmoista käyttöön. Nimittäin Nuxen kirkastava seerumi. Pumppupullo jees ja itse tuotekin tuntui kasvoilla kivalta ja joinain päivinä en muuta voidetta tämän lisäksi käyttänytkään, kun piti nassun ihan joustavan oloisena kiristämättä lainkaan. Mutta minkäänlaisia kirkastavia vaikutuksia en kyllä huomannut eli en ehkä toisten jaksaisi vaivautua käyttämään tätä.
tiistai 12. kesäkuuta 2012
Neon Leopard
Olen haaveillut jo pitkään, että joskus minäkin saan laittaa tuon sanaparin otsikoksi. Nimittäin joka ainut kerta, kun olen tässä viime aikoina nähnyt neonleopardikynsiä erinäisissä blogeissa, olen huokaillut ihastuksesta. Ei siinä vaan voi mennä pieleen, kun iskee kynsiin neonlakkaa ja leopardikuvioita.
Olen huomannut, että moni tekee kuviot itse ja täytyy sanoa, että ovat kyllä ihan mahtavia ja oikeastaan siistempiä kuin konadeilla väkerretyt leopardit. Koska en itse moista taitoa omaa, saati sitten omista kynsisivellintä (onko oikea termi?), täytyi minun kokeilla neonleopardeja ihan konadoimalla.
Käytetyt lakat tulevat tässä:
Kuvastahan jäi tietty uupumaan se syy, miksi pääsin vihdoin kokeilemaan neoneita eli sunnuntain postauksessa esittelemäni Natural Coden valkoinen cremelakka Have fun, jonka päälle oli helppo sutia neoneita.
Tällaiset niistä tulivat:
Olen huomannut, että moni tekee kuviot itse ja täytyy sanoa, että ovat kyllä ihan mahtavia ja oikeastaan siistempiä kuin konadeilla väkerretyt leopardit. Koska en itse moista taitoa omaa, saati sitten omista kynsisivellintä (onko oikea termi?), täytyi minun kokeilla neonleopardeja ihan konadoimalla.
Käytetyt lakat tulevat tässä:
Kuvastahan jäi tietty uupumaan se syy, miksi pääsin vihdoin kokeilemaan neoneita eli sunnuntain postauksessa esittelemäni Natural Coden valkoinen cremelakka Have fun, jonka päälle oli helppo sutia neoneita.
Tällaiset niistä tulivat:
On niitä hienompiakin nähty ja en tykkää tuosta, miten olen saanut konadit leviämään, mutta siitä huolimatta näissä on neonia ja leopardia, joten en voi olla pitämättä! En vaan voi lakata tuijottelemasta kynsiäni. Pink Punchia tarvitsi valkoisen lakan päälle laittaa vain yksi kerros ja tuli siistiä ja peittävää, mutta villejä ja vapaita laitoin kaksi kerrosta kumpaakin sävyä. Olivat silti vähän raitaisia. Ovat kyllä vanhoja lakkojakin, mutta olisin silti odottanut kauniimpaa jälkeä. Onneksi leopardit peittivät kaiken alleen.
Mitäs minun muuta pitikään sanoa... Ei kai mitään ihmeitä. Ette ehkä usko, mutta kyllä nämä kynnet kipusivat lempilakkauksieni top vitoseen. Kuvasta ei ehkä huomaa, mutta arvatkaa mitä! Juuri kun valitin Flirty-postauksessa, etten osaa viilailla kynsiä tasaiseksi, niin hogasin homman juonen! Minulla oli ihan urpo viila. Vaikka edellinenkin viila oli (mielestäni) Yves Rocherin, niin kun otin samanmuotoisen, mutta silti vähän erilaisen Yvesin viilan käyttöön, niin ero viilauksessa oli selkeä. Vanha viila oli varmaan juuri sitä eli liian vanha. Uuden viilan tekemä jälki oli ihan erilaista ja ihanaa ja nyt voin voin vihdoin sitten opetella viilailemaan kynsiä tasaisen näteiksi. Nehän ovat aika lyhkäiset nyt, mutta eipä tuo haittaa. Nämä kynnet kyllä huomataan! Ovat kyllä kesäkynnet minun mieleeni :)
Vielä haluaisin kokeilla likuvärjäysmetodilla neonleopardeja, mutta en osaa liukuvärjätä. Tai ehkä osaisin, jos jaksaisin ottaa selvää, miten se tapahtuu :)
Tämänkin lakkauksen mahdollisti (tällä kertaa Oriflamen) kynsilakanpoistokynä, joka sutaisi leopardit pois kynsinauhoilta. Tämä näkee kohta viimeiset päivänsä, joten jostain pitäisi uusi keksiä.
Iskevätkö neonleopardit vai onko liian mautonta teidän makuun?
ps. Tässä vielä päivän piristykseksi hauska Angry Birds -namimainos :) Osallistukaa myös kilpailuun! En muuten yleensä tykkää tuon tyyppisistä namukkeleista, mutta täytyy sanoa, että kummankin uutuuspussin karkit ovat todella hyviä.
perjantai 23. maaliskuuta 2012
Gone, baby, gone, osa 1
Seuraavanlaisia tuotteita on tässä viime aikoina loppunut.
Oriflamen Feet Up -jalkanaamio sisältää mehiläisvahaa ja karitevoita. Tuoksu oli tuttu jostain toisesta jalkavoidehässäkästä enkä siitä ihan järkyttävän paljoa pitänyt. Liian kihelmöivä tuoksu :) En ensi alkuun päässyt yhtään sinuiksi tämän tuotteen kanssa enkä kokenut sen auttavan juurikaan. Sitten kun vihdoin aloin sille lämmetä, se loppui, joten there you go. En osaa sanoa mitään.
Lidlistä ostettu Cienin kynsilakanpoistoaine on ollut käytössä kauan. Siis tosi kauan. Tykkäsin oikeastaan tästä tosi paljon, koska oli ihan tehokas, vaikkei asetonia sisälläkään. Tosi jees myös hinta-laatu-suhteeltaan.
Estée Lauderin Hydrationist saapui luokseni jo yli kaksi vuotta sitten! Tuolloin olin todella innoissani tästä purkista ja odotin siltä ihmeitä. Voide oli niin tajuttoman täyteläistä, että odotin sen hoitavan talvi-ihoni kuntoon aika haipakkaan. Voide ei kuitenkaan täyttänyt odotuksiani, vaikka sitä ahkerasti käytinkin - tosin satunnaisesti. Tässä postauksessa sitten jopa totesin, ettei tästä ole juuri mihinkään. Rippeet jäivät kaappiin odottamaan, kunnes siivouspuuskassani päätin käyttää sen nyt loppuun, että saisin kaappiin lisää tilaa. Ja kas! Nyt se sitten hoitikin leuan tietämille ilmestyneen punoittavan ja kuivan iho-alueen kuntoon liki vuorokaudessa. Voidetta ei tosiaan riittänyt kuin muutamaan käyttökertaan (on kyllä silti tosi riittoisaa voidetta, koska sitä oikeasti oli jäljellä vain rippeet!), mutta nyt jo ihoni kiittää. Että mihin sitä taas uskoisi? Mikä voisi olla ärsyttävämpää kuin se, että juuri kun alat miettimään, että toimiiko tämä sittenkin, niin sitten se loppuu?
Blogin kautta saamani Paula's Choice -tuotteet ovat oikeasti olleet yksiä parhaimpia kokeilemiani ihonhoitotuotteita. Siksi olenkin erittäin surkuna siitä, että Skin Blancing Super Antioxidant Mattifying Concentrate -nimihirviö koki kaikesta pihistelystä huolimatta loppunsa. Hyvä oli, piti ihon kunnossa ja sitä rataa. Hehkutin sitä alkufiilistelyjen jälkeen vielä tässäkin postauksessa. Ikävä tulee, mutta onneksi kuorintageeliä on vielä.
Oliv' by La Claréen käsivoide (blogin kautta saatu) kului loppuun ennätystahtia, kun kyllästyin läträämään kunnon voiteilla (hydrocortisonit sun muut) iltaisin ja lätkin vain tätä. Sinänsä harmi, koska hyvä käsivoide meni periaattessa hukkaan, koska ei tässä tarpeeksi tehoja tietenkään yöksi ole. Päiväkäytössä kyllä mitä mainioin. Tätä kirjoittaessa tämä olisi 60 prossan alessa Ecodealissa*, mutta ääh... Minun tuurillani ne ihanaakin ihanemmat La Clarée -tuotteet tulisivat aleen heti, kun tämän tilaan, joten en uskalla kokeilla onneani. Odottelen niitä tärkeimpiä tuotteita.
Herbinan MarjaSpa-sarjan Vartalokuorinta loppui kovan käytön jälkeen. Tämä oli jotenkin helpompi käyttää tuubimallinsa vuoksi kuin Bodarin suklainen tapaus, joten siksipä tämä kului ensin loppuun. Ihanan vadelmaiselta tuoksuvassa kuorinnassa oli paljon kuorivia rakeita ja iho sileni tuntuvasti. Tykkäsin tästä kovasti ja saattaisinpa ostaa uudelleenkin ottaen huomioon hinnan ja sen, että tätä saa Prismasta :)
Ja vielä yksi: tattadadaa! Sain silmänympärysvoiteen kulutettua loppuun, mitä ihmettä? Tällaista ei kovin usein tapahdu, joten liput salkoon vaan. Avènen Soothing Eye Contour Cream sai minulta jo aiemmin hehkutuksia ja taidanpa seistä sanojeni takana edelleen (shocking, I know!). Minulla on näitä yksi jemmassa, mutta luulen, että säiden pikkuhiljaa lämmetessä ja silmänympärysihon oireiden lievetessä, turvaudun muihin tuotteisiin ja säästän jemmavoiteen ensi talvea odottamaan. Tämä oli todella riittoisa voide. Käytin tätä todella tunnollisesti aamuin ja illoin ja silti sitä riitti kolmeksi kuukaudeksi. Mutta vaikka hehkutin ylisanoin tätä voidetta ja sen ihanteellisuutta atooppiselle iholle, en vielä tätä suosikkeihin lisää (ne ovat muuten nyt tuolla ihan sivun alalaidassa). Löysin meinaan yhden toisen voiteen, jonka luulin jo käyttäneeni, mutta se onkin liki täysi ja sen koostumus hurmasi minut, joten katsotaan, katsotaan...
Näiden lisäksi on kulunut loppuun joitain Nivean ihonhoitotuotteita, mutta odottelen, että pari samanmoista loppuu vielä ja koostan niistä sitten ihan oman Nivea-postauksensa :) Loppuneet hiustuotteet esittelen omassa postauksessaan huomenissa.
edit. Siis mitääääh??? Tämän päivän 3+1 -tarjousten joukossa on esim. Björn Axenin lämpökiharrin* hintaan 15,95 e!!!! (Normihinta 45,90 e) En voi mitenkään perustella tuon ostamista, kun juuri sain kihartimen, mutta silti... Tuolla saisi kyllä vissiin pienempää kiharaa..
Oriflamen Feet Up -jalkanaamio sisältää mehiläisvahaa ja karitevoita. Tuoksu oli tuttu jostain toisesta jalkavoidehässäkästä enkä siitä ihan järkyttävän paljoa pitänyt. Liian kihelmöivä tuoksu :) En ensi alkuun päässyt yhtään sinuiksi tämän tuotteen kanssa enkä kokenut sen auttavan juurikaan. Sitten kun vihdoin aloin sille lämmetä, se loppui, joten there you go. En osaa sanoa mitään.
Lidlistä ostettu Cienin kynsilakanpoistoaine on ollut käytössä kauan. Siis tosi kauan. Tykkäsin oikeastaan tästä tosi paljon, koska oli ihan tehokas, vaikkei asetonia sisälläkään. Tosi jees myös hinta-laatu-suhteeltaan.
Estée Lauderin Hydrationist saapui luokseni jo yli kaksi vuotta sitten! Tuolloin olin todella innoissani tästä purkista ja odotin siltä ihmeitä. Voide oli niin tajuttoman täyteläistä, että odotin sen hoitavan talvi-ihoni kuntoon aika haipakkaan. Voide ei kuitenkaan täyttänyt odotuksiani, vaikka sitä ahkerasti käytinkin - tosin satunnaisesti. Tässä postauksessa sitten jopa totesin, ettei tästä ole juuri mihinkään. Rippeet jäivät kaappiin odottamaan, kunnes siivouspuuskassani päätin käyttää sen nyt loppuun, että saisin kaappiin lisää tilaa. Ja kas! Nyt se sitten hoitikin leuan tietämille ilmestyneen punoittavan ja kuivan iho-alueen kuntoon liki vuorokaudessa. Voidetta ei tosiaan riittänyt kuin muutamaan käyttökertaan (on kyllä silti tosi riittoisaa voidetta, koska sitä oikeasti oli jäljellä vain rippeet!), mutta nyt jo ihoni kiittää. Että mihin sitä taas uskoisi? Mikä voisi olla ärsyttävämpää kuin se, että juuri kun alat miettimään, että toimiiko tämä sittenkin, niin sitten se loppuu?
Blogin kautta saamani Paula's Choice -tuotteet ovat oikeasti olleet yksiä parhaimpia kokeilemiani ihonhoitotuotteita. Siksi olenkin erittäin surkuna siitä, että Skin Blancing Super Antioxidant Mattifying Concentrate -nimihirviö koki kaikesta pihistelystä huolimatta loppunsa. Hyvä oli, piti ihon kunnossa ja sitä rataa. Hehkutin sitä alkufiilistelyjen jälkeen vielä tässäkin postauksessa. Ikävä tulee, mutta onneksi kuorintageeliä on vielä.
Oliv' by La Claréen käsivoide (blogin kautta saatu) kului loppuun ennätystahtia, kun kyllästyin läträämään kunnon voiteilla (hydrocortisonit sun muut) iltaisin ja lätkin vain tätä. Sinänsä harmi, koska hyvä käsivoide meni periaattessa hukkaan, koska ei tässä tarpeeksi tehoja tietenkään yöksi ole. Päiväkäytössä kyllä mitä mainioin. Tätä kirjoittaessa tämä olisi 60 prossan alessa Ecodealissa*, mutta ääh... Minun tuurillani ne ihanaakin ihanemmat La Clarée -tuotteet tulisivat aleen heti, kun tämän tilaan, joten en uskalla kokeilla onneani. Odottelen niitä tärkeimpiä tuotteita.
Luottosilmämeikinpoistoaineeni (hmm... aika pitkä sana...) loppui, mikä on supersurullista. Lancômen Bi-Facil on harvoja selektiivisiä tuotteita, jonka luokse todella palaan kerta toisensa jälkeen. Kaikki muut tähän mennessä kokeilemani silmämeikinpoistoaineet saavat silmäni punoittamaan ja kirvelemään ennemmin tai myöhemmin. Bi-Facil öljymäinen koostumus on herkille simmuilleni parhainta lääkettä. Tätä taitaa olla jemmapullo, ainakin todella toivon niin.
Ja vielä yksi: tattadadaa! Sain silmänympärysvoiteen kulutettua loppuun, mitä ihmettä? Tällaista ei kovin usein tapahdu, joten liput salkoon vaan. Avènen Soothing Eye Contour Cream sai minulta jo aiemmin hehkutuksia ja taidanpa seistä sanojeni takana edelleen (shocking, I know!). Minulla on näitä yksi jemmassa, mutta luulen, että säiden pikkuhiljaa lämmetessä ja silmänympärysihon oireiden lievetessä, turvaudun muihin tuotteisiin ja säästän jemmavoiteen ensi talvea odottamaan. Tämä oli todella riittoisa voide. Käytin tätä todella tunnollisesti aamuin ja illoin ja silti sitä riitti kolmeksi kuukaudeksi. Mutta vaikka hehkutin ylisanoin tätä voidetta ja sen ihanteellisuutta atooppiselle iholle, en vielä tätä suosikkeihin lisää (ne ovat muuten nyt tuolla ihan sivun alalaidassa). Löysin meinaan yhden toisen voiteen, jonka luulin jo käyttäneeni, mutta se onkin liki täysi ja sen koostumus hurmasi minut, joten katsotaan, katsotaan...
Näiden lisäksi on kulunut loppuun joitain Nivean ihonhoitotuotteita, mutta odottelen, että pari samanmoista loppuu vielä ja koostan niistä sitten ihan oman Nivea-postauksensa :) Loppuneet hiustuotteet esittelen omassa postauksessaan huomenissa.
edit. Siis mitääääh??? Tämän päivän 3+1 -tarjousten joukossa on esim. Björn Axenin lämpökiharrin* hintaan 15,95 e!!!! (Normihinta 45,90 e) En voi mitenkään perustella tuon ostamista, kun juuri sain kihartimen, mutta silti... Tuolla saisi kyllä vissiin pienempää kiharaa..
perjantai 16. maaliskuuta 2012
Mitä kuuluu? - Oriflamen meikkipaletti
Tämä Mitä kuuluu? -sarja on oikeasti tosi hyödyllinen minulle itselleni. Pääsee kartoittamaan jemmatilannettaan ja tulee testattua unohduksiin painuneita tuotteita ja ehkä löydettyä niistä uusia piirteitä. Ja ehkä myös saa aikaiseksi parempia kuvia kuin blogin alkuaikojen kurakuvat.
Ja niin kävi nytkin. Karmeine kuvineen esittelin tämän paletin ensi kertaa täällä. Joistain asioista olen edelleen samaa mieltä, joistain asioista vähän eri mieltä. Tuolloin en esimerkiksi ollut vielä täysin sisällä kunnon pohjustusaineen vaikutuksesta luomivärin laatuun, joten jo se muuttaa vähän näkökulmaani tähän palettiin.
Oriflamen meikkipaletin sain siis pari vuotta sitten joululahjaksi enkä varmaan ole sitä kertaakaan kunnolla käyttänyt. Minulla on joku sisäänrakennettu epäilys kaikista meikkipaleteista ja vaikka haluaisin innostua niistä ja aluksi innostuisinkin, niin en sitten kuitenkaan saa pidettyä sitä innostusta niin pitkään yllä, että saisin aikaiseksi oikeasti testata tuotetta ajan kanssa. Mutta nyt testasin.
Joku pieni ääni pääni sisällä muistutti minua tämän tuotteen olemassaolosta ja metsästin tätä urakalla, kunnes se löytyikin jostain piilosta. Paletti sisältää yläkerran 2 voidemaista ja 6 puuterimaista luomiväriä sekä alakerran 6 "huulikiiltoa", puuterin ja vaaleanpunaisen poskipunan.
Voi, mistä alottaisinkaan...
Jos aloitetaan paletin alakerrasta ja suunta oikealta vasemmalle. Ihan oikeassa laidassa on pikkuruinen poskipuna, joka jo koollaan saa hälytyskellot soimaan. Mutta tiedättekö mitä? Se on aivan ihana! Ei tulisi mieleenkään käyttää tuota paletin pikkuharjaa, mutta oikealla poskipunasiveltimellä värin laitto onnistuu. Pigmenttiä löytyy ja itse sävy on ihanan raikas. Tykkään kovasti.
Myös tällaiset palettien peruspuuterit ovat todella epäilyttäviä, mutta tämä kuritti kiillon kasvoilta ja oli väriltään niin vaalea, että toi aavistuksen valoakin kasvoille. Ei paha.
Entäpä yläkerta sitten? Ihan ensinnäkin hehkutan näistä tuota ruskeaa. Tuon sävyn vuoksi ostaisin vaikka tämän koko paletin. Ihana, satiininen, Coastal Scentsin Go Paris -palettimainen väri (tai vielä parempi!), josta riittää pigmenttiä ilman pohjustustakin. Ah.
Ja niin kävi nytkin. Karmeine kuvineen esittelin tämän paletin ensi kertaa täällä. Joistain asioista olen edelleen samaa mieltä, joistain asioista vähän eri mieltä. Tuolloin en esimerkiksi ollut vielä täysin sisällä kunnon pohjustusaineen vaikutuksesta luomivärin laatuun, joten jo se muuttaa vähän näkökulmaani tähän palettiin.
Oriflamen meikkipaletin sain siis pari vuotta sitten joululahjaksi enkä varmaan ole sitä kertaakaan kunnolla käyttänyt. Minulla on joku sisäänrakennettu epäilys kaikista meikkipaleteista ja vaikka haluaisin innostua niistä ja aluksi innostuisinkin, niin en sitten kuitenkaan saa pidettyä sitä innostusta niin pitkään yllä, että saisin aikaiseksi oikeasti testata tuotetta ajan kanssa. Mutta nyt testasin.
Joku pieni ääni pääni sisällä muistutti minua tämän tuotteen olemassaolosta ja metsästin tätä urakalla, kunnes se löytyikin jostain piilosta. Paletti sisältää yläkerran 2 voidemaista ja 6 puuterimaista luomiväriä sekä alakerran 6 "huulikiiltoa", puuterin ja vaaleanpunaisen poskipunan.
Voi, mistä alottaisinkaan...
Jos aloitetaan paletin alakerrasta ja suunta oikealta vasemmalle. Ihan oikeassa laidassa on pikkuruinen poskipuna, joka jo koollaan saa hälytyskellot soimaan. Mutta tiedättekö mitä? Se on aivan ihana! Ei tulisi mieleenkään käyttää tuota paletin pikkuharjaa, mutta oikealla poskipunasiveltimellä värin laitto onnistuu. Pigmenttiä löytyy ja itse sävy on ihanan raikas. Tykkään kovasti.
Myös tällaiset palettien peruspuuterit ovat todella epäilyttäviä, mutta tämä kuritti kiillon kasvoilta ja oli väriltään niin vaalea, että toi aavistuksen valoakin kasvoille. Ei paha.
| Eivät kiillä huulilla, vaikka voisi kuvasta niin päätellä. |
No, nämä huulikiillot olivat jo tuossa aiemmin lainausmerkeissä, koska ei näistä voi kiiltoina puhua. Kiiltoahan ei tule siis yhtään. Nämä ovat aika tahmaisia, mutta tuovat huulille väriä kyllä. Nämä ovatkin sellaisia ihan kivoja tuputeltavia ja tuohon pinkkiin ihastuin erityisen paljon. En tiedä, miksi näitä pitäisi kutsua, mutta ei ainakaan kiilloiksi. Enemmän nämä tuntuvat punilta, joskaan eivät kovin pehmeiltä sellaisilta.
| Ruskea vaan pompsahtaa esiin tuolta swatcheista. |
| Muita lemppareita paletista. Sinisessä ei laatu ole yhtä hyvä kuin noissa 2 muussa. |
Mintunvihreä ja lila ovat myös ihan ok jopa ilman pohjustusta, mutta muiden laatu ei ole kovin kummoinen. Pohjustusta tarvitaan eikä sekään takaa onnistumisia. Mutta pääpointti on, että ruskea on paras ja ihanin ja upein.
Voidemaiset värit, kulta ja hopea, eivät ole kovin erityisiä, mutta toimivat ihan hyvin kulmaluulla tai silmän sisänurkassa. Jos iho on yhtään kuiva, niin sitten ovat ehdoton nounou.
Näköjään paletti on edelleen Orkun listoilla (täällä), joskaan tätä kirjoittaessa ei ollut varastossa. Aika liioiteltu hinta tuo 29 euroa tästä paletista, mutta jos on pohjustusaine, meikkivoide ja ripsari mukana, niin kyllä tällä paletilla pärjää aika hyvin esimerkiksi matkalla. Ihan ookoo. Mutta lila ja ruskea, ah.
Voidemaiset värit, kulta ja hopea, eivät ole kovin erityisiä, mutta toimivat ihan hyvin kulmaluulla tai silmän sisänurkassa. Jos iho on yhtään kuiva, niin sitten ovat ehdoton nounou.
Näköjään paletti on edelleen Orkun listoilla (täällä), joskaan tätä kirjoittaessa ei ollut varastossa. Aika liioiteltu hinta tuo 29 euroa tästä paletista, mutta jos on pohjustusaine, meikkivoide ja ripsari mukana, niin kyllä tällä paletilla pärjää aika hyvin esimerkiksi matkalla. Ihan ookoo. Mutta lila ja ruskea, ah.
perjantai 6. tammikuuta 2012
Suuri nudepunavertailu
Postasin tuossa eräs päivä Benecosin Pink Honey -nudepunasta (klik) ja valittelin sitä, miten yleensä nudet ovat huulillani liian oransseja. Tähän eräs anonyymi kommentoi, että hänellä punat tuppaavat olemaan liian pinkkejä. Tämä tuli minulle ihan yllätyksenä, kun eihän moinen tähän lahopäähän ollut tullut edes mieleen. Tästäpä sainkin sitten idean koluta laatikon pohjilta omistamiani nudepunia ja vertailla niitä vähän. Kaikkia en löytänyt, mutta tässä tulee nyt jotain. Ai joo, olisi ehkä paras mainita, että mielipiteeni vaihteli näistä koko ajan eli aika vaikeaa puuhaa tämä oli. Kaipa se riippuu myös ihan tyypistä, millaisina sävyinä nämä näkee. Ja valaistuksesta. Illalla olin näistä ihan eri mieltä kuin päivänvalossa, mutta nämä ovat niitä päivänvalossa tehtyjä arvioita.
Niin, ja en suinkaan ole näitä kaikki itse ostanut, en ainakaan usko. Olen varmasti saanut jotain töiden puolesta, mutta en yhtäkään blogin kautta, joten eipä tuolla niin väliä. Pointtina vaan se, etten ihan huvikseni tee hutiostoksia :)
Ensin Max Factorin 730 Flushed Fuchsia. Shimmerinen ja tuntuu kuivalta, ei kiillä siis lainkaan. Superpeittävä ja sisältää tosiaan shimmeriä sen verran, että sitä jää huulille senkin jälkeen, kun punan pyyhkii pois. Väriltään aika persikkainen minun mielestäni sävynimestään huolimatta.
L'Oréal Paris'n blondeille sopiva sävy Nude. Kiiltää ja kosteuttaa. Tykkään tästä jotenkin, vaikka sainkin flasbackin ala-asteen peitepuikkohuulista, ehkä nämä kuitenkin on vähän tummemmat. En saa tästä pinkkiviboja, mutta en oikein oranssejakaan fiiliksiä. Lähinnä tämä on vaaleanruskea eli oikein kiva nudepuna periaatteessa. Kuvien perusteella tosin aika kauhea :)
Lumene Wild Rose -puna sävyssä Budding Roses/Ruusu nupussa on pinkkiin päin kallellaan. Superkosteuttavan tuntuinen, suorastaan liukui huulillle. Kiiltoa tulee jonkun verran. Tosi kiva sävy. Kuvien perusteella ei edes kovin nude, mutta kyllä lasken tämän luonnollisten sävyjen joukkoon.
Revlonin Blush-sävy on myös kiiltävä ja tuntuu kosteuttavan jonkun verran. Ehkä turhan ruskea, muttei kuitenkaan liian oranssi. Olisiko tämä nyt kuitenkin sitten pinkkiin päin punoittava? Ehkä nimikin viittaa siihen.
Oriflamen Triple Core -huulipuna (klik) on puna kolmessa kerroksessa eli siinä on kerrostettuna puna, kiilto ja hoito. Tästä saa helposti Tuksu goes from pink to peach -fiilarit eli tosi vaalea, hohtava sävy kyseessä. Tosi vaikea sanoa, onko tämä sävy Amazing Peach persikkaa vai vaaleanpunaista, kun tuntuu, että riippuu ihan siitä, miten noista kerroksista tuota väriä asettuu. Nimen perusteella kuitenkin veikkaisin, että tällä tosiaan haetaan sitä persikkaista fiilistä, mikä minullekin tästä ihan ekana tuli mieleen.
Opettelin hiukan käyttämään Picasaa ja kokeilin tehdä kollaasin. Pikkusen pienelle jäi nuo tekstit, mutta kaksi alinta ja pienintä kuvaa ovat siis Max Factor ja Revlon vasemmalta oikealle. Tuosta nyt huomaa myös sen, että Oriflamea kuvattaessa alkoi jo hämärtää, niin sen takia pikkuisen eri sävyinen kuva. Ja pakollinen nillitys: en ole huulimeikkitaiteilija enkä hakenu tällä mitään piiruntarkkaa tulosta, joten älkää vihatko :)
Nyt kun noita katsoo, niin Lumene ei näytä yhtään nudelta ja lempparini olisi kuvien perusteella sitten kuitenkin Tuksu-Oriflame tai Revlon. Mutta kuten sanottu, valaistuksesta riippuu todella paljon. Kuvien perusteella eniten nudea muistuttava olisi ehkä Max Factor.
Muistutuksena vielä se Benecosin Pink Honey:
Lisäksi tästä postauksesta ---> klik, voi katsoa yhden vanhan Avonin punan mainitsevan postauksen.
En mene vannomaan, että näitä kaikkia punia on vielä kaupoissa. Mutta ainakin Max Factor (löytyy Sokokselta: klik*), Oriflame, Benecos sekä Lorkku (myös Sokokselta: klik*) ovat ihan nykytuotteita. Olikohan ainakin niin, ettei Suomesta enää saa Revlonin värikosmetiikkaa eli sitä pitää hakea muualta. Tuosta Lumenesta en tiedä. En löytänyt ainakaan Sokoksen sivuilta.
Mikä oli teidän lempparinne?
EDIT. HeidiB:n pyynnöstä vielä swatchit viekukkain.
Toivottavasti tuo selkiyttää jotain :)
Niin, ja en suinkaan ole näitä kaikki itse ostanut, en ainakaan usko. Olen varmasti saanut jotain töiden puolesta, mutta en yhtäkään blogin kautta, joten eipä tuolla niin väliä. Pointtina vaan se, etten ihan huvikseni tee hutiostoksia :)
Ensin Max Factorin 730 Flushed Fuchsia. Shimmerinen ja tuntuu kuivalta, ei kiillä siis lainkaan. Superpeittävä ja sisältää tosiaan shimmeriä sen verran, että sitä jää huulille senkin jälkeen, kun punan pyyhkii pois. Väriltään aika persikkainen minun mielestäni sävynimestään huolimatta.
L'Oréal Paris'n blondeille sopiva sävy Nude. Kiiltää ja kosteuttaa. Tykkään tästä jotenkin, vaikka sainkin flasbackin ala-asteen peitepuikkohuulista, ehkä nämä kuitenkin on vähän tummemmat. En saa tästä pinkkiviboja, mutta en oikein oranssejakaan fiiliksiä. Lähinnä tämä on vaaleanruskea eli oikein kiva nudepuna periaatteessa. Kuvien perusteella tosin aika kauhea :)
Lumene Wild Rose -puna sävyssä Budding Roses/Ruusu nupussa on pinkkiin päin kallellaan. Superkosteuttavan tuntuinen, suorastaan liukui huulillle. Kiiltoa tulee jonkun verran. Tosi kiva sävy. Kuvien perusteella ei edes kovin nude, mutta kyllä lasken tämän luonnollisten sävyjen joukkoon.
Revlonin Blush-sävy on myös kiiltävä ja tuntuu kosteuttavan jonkun verran. Ehkä turhan ruskea, muttei kuitenkaan liian oranssi. Olisiko tämä nyt kuitenkin sitten pinkkiin päin punoittava? Ehkä nimikin viittaa siihen.
Oriflamen Triple Core -huulipuna (klik) on puna kolmessa kerroksessa eli siinä on kerrostettuna puna, kiilto ja hoito. Tästä saa helposti Tuksu goes from pink to peach -fiilarit eli tosi vaalea, hohtava sävy kyseessä. Tosi vaikea sanoa, onko tämä sävy Amazing Peach persikkaa vai vaaleanpunaista, kun tuntuu, että riippuu ihan siitä, miten noista kerroksista tuota väriä asettuu. Nimen perusteella kuitenkin veikkaisin, että tällä tosiaan haetaan sitä persikkaista fiilistä, mikä minullekin tästä ihan ekana tuli mieleen.
Opettelin hiukan käyttämään Picasaa ja kokeilin tehdä kollaasin. Pikkusen pienelle jäi nuo tekstit, mutta kaksi alinta ja pienintä kuvaa ovat siis Max Factor ja Revlon vasemmalta oikealle. Tuosta nyt huomaa myös sen, että Oriflamea kuvattaessa alkoi jo hämärtää, niin sen takia pikkuisen eri sävyinen kuva. Ja pakollinen nillitys: en ole huulimeikkitaiteilija enkä hakenu tällä mitään piiruntarkkaa tulosta, joten älkää vihatko :)
Nyt kun noita katsoo, niin Lumene ei näytä yhtään nudelta ja lempparini olisi kuvien perusteella sitten kuitenkin Tuksu-Oriflame tai Revlon. Mutta kuten sanottu, valaistuksesta riippuu todella paljon. Kuvien perusteella eniten nudea muistuttava olisi ehkä Max Factor.
Muistutuksena vielä se Benecosin Pink Honey:
Lisäksi tästä postauksesta ---> klik, voi katsoa yhden vanhan Avonin punan mainitsevan postauksen.
En mene vannomaan, että näitä kaikkia punia on vielä kaupoissa. Mutta ainakin Max Factor (löytyy Sokokselta: klik*), Oriflame, Benecos sekä Lorkku (myös Sokokselta: klik*) ovat ihan nykytuotteita. Olikohan ainakin niin, ettei Suomesta enää saa Revlonin värikosmetiikkaa eli sitä pitää hakea muualta. Tuosta Lumenesta en tiedä. En löytänyt ainakaan Sokoksen sivuilta.
Mikä oli teidän lempparinne?
EDIT. HeidiB:n pyynnöstä vielä swatchit viekukkain.
Toivottavasti tuo selkiyttää jotain :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
