perjantai 30. syyskuuta 2011

Karpaloiset kiiltohuulet

Nyt on minulla ongelma. Ongelmia on muillakin, esimerkiksi Kreikalla ja Johanna Tukiaisella sekä erityisesti Jussi Parviaisella, mutta mielestäni ei pidä vertailla. Kyllä minunkin ongelmani on suuri, ainakin täältä päin katsottuna. Pilkotaanpa ongelmani palasiin.

Että muiskis vaan.
Pala 1: Olen äitiyslomalla. Aika lailla siis kotini vanki (omasta tahdostani). Jos nyt jossain käyn, niin nämä käymiset eivät suurta ulkonäöllistä panostusta vaadi. Poissa ovat ne illat jolloin iltaan valmistautuminen kesti kauemmin kuin itse ilta.

Pala 2: Olen alkanut pitää tummemmista/värikkäistä kiilloista ja punista.

Pala 3: Omistan ihania punaisia ja pinkkejä huulituotteita.

Väriä elämään, eikös juu?

Miten me yhdistetään nämä kaikki palat? Palat 2 ja 3 sopivat toisiinsa mainiosti, mutta tuo pala 1 on vähän niin kuin odd man out.


Noh, joka tapauksessa pala 3 on saanut jälleen lisää vahvistusta. Nivean Volume Shine Glacé -kiilto sävyssä Cranberry oli jo viime vuoden puolella kovassa käytössä, mutta sitten se katosi kummallisesti. No, nyt se löytyi jostain kaapin perukoilta, joten tokihan se pääsi heti käyttötuotteiden joukkoon.


Tämä on aivan ihana kiilto niille päiville, kun puna tuntuu liian vahvalta vaihtoehdolta huulten kaunistukseksi. Ja tämä sitten myös kiiltää! Tuoksu on miellyttävä, mutta mieto. Kiilto levittyy hyvin ja väriä tulee sopivasti. Sen verran siis, että huomaa, ettei nudekiillosta tosiaan ole kyse, mutta kuitenkin sen verran vähän, että ne vähän värittömämmät päivät saavat sitä olla ihan rauhassa.

Puhutaan noista kuivista suupielistä sitten myöhemmin.
Että niin. Miten nuo palat sitten sovittaisi yhteen, en tiedä. Tietääkö muut? Pitää vissiin käydä enempi mestoilla*, että saa käytettyä kaikkia kivoja huulijuttuja :)

Ja muistakaatten, että Nivean meikit ovat häipymässä meikkihyllyiltä, että jos tämä kiilto kiinnostaa, niin on jo korkea aika käydä katsastamassa niitä kuuluisia alelaareja.

* Tähän väliin taas pieni tunnustus, niin pääsette enempi sisälle tähän karaktääriini. About seiskaluokalla, kun oli cool sanoa olevansa mestoilla, niin minä tuskailin itseni kanssa, kun en tiennyt, missä sitä silloin oikein oltiin. Hymyilin ja nyökkäilin, kun ihmiset kertoilivat olleensa/olevansa mestoilla ja ihmettelin, miten he aina olivat eri paikoissa. Vihdoin keräsin rohkeuteni ja kysäisin ystävältäni, mitä se tarkoittaa. Helpotus oli suuri, kun pääsin sisälle suureen salaisuuteen ja selvisi, että mestoilla voi olla missä vaan.

torstai 29. syyskuuta 2011

Wet'n'Wild CoverAll Concealer

Toimi, toimi!
Muistatteko, kun sain kivan paketin Wet'n'Wild-juttuja testattavaksi? Niiden joukossa oli monta mielenkiintoista juttua, mutta katse kiinnittyi siinä mielessä eniten vanhaan kunnon peitepuikkoon, että minä oikein sydämeni pohjasta toivoin sen olevan hyvä. Omistan vaikka minkä näköisiä peitepuikkoja, mutta ne ovat kuitenkin nestemäistä kamaa valokynien tapaan eivätkä näin ollen ehkä niin peittäviä kuin olisi toivottavaa. Tällainen kiinteässä muodossa oleva puikko olisi eri kätevä lisäys meikkipussukkaani, ja jos hyvin kävisin, niin varmasti peittävämpi kuin nestemäiset kollegansa. Tähän asti olen vähän niin kuin salaa käyttänyt Joe Blascon valoväriä peitevärin sijaan, mutta a) se on siis valoväri, ei peiteväri ja b) se sotkee rasvaisuudellaan sormet, koska pois se minusta, että voisin käyttää sivellintä.

ennen
Rukouksiini vastattiin, sillä Cover All -puikko toimi! Jesjes! Sinänsä huono juttu, että jostain aivan käsittämättämättömästä syystä, silmänaluseni eivät tällä hetkellä ole kovin mustat. Terkuin, ihmettelevä pikkulapsen äiti. Joten siinä mielessä vähän vaikea demonstroida puikkosen toimivuutta.

jälkeen
Joka tapauksessa laitoin sitä myös noiden kraaterimallisten ihohuokosteni päälle, jos vaikka näkisitte (ja kyllä, niitä kuvia voi klikata suuremmaksi, jos kantti kestää), miten kivasti puikko nekin peitti. Mitä jos ditsaisin kaikki meikkivoiteet ja sutisin tätä koko naamaan?


Puikon koostumus ei ole superrasvaista eikä se näin ollen ala liukumaan kasvoilla käytön jälkeen. Se ei myöskään ole niin kuivaa, että jämähtäisi iholle (paitsi tuonne silmän ulkonurkan kuiviin kohtiin). Todella täydellinen koostumukseltaan siis. Olen nyt käyttänyt tätä lähes päivittäin sipaisemalla vähän silmän alle ja muuallekin ja tasoittamalla sormin. Tämä ei muuten erityisemmin sottaa sormia, kun ei ole niin rasvaista kuin esimerkiksi Blasco. Mutta tässä voisi huomioida sen, että oli tuote missä muodossa vaan, niin aina niitä sormia joutuu apuna käyttämään, enemmän tai vähemmän.

Ja vielä tuosta sävystä, että oma sävyni on Light (en tiedä edes, onko niitä muita) ja se on aika perfecto. Juuri oikean sävyinen tähän naamaan. Yleensä en liputa luonnollisuuden puolesta, en esimerkiksi halua maksaa sataa euroa kampaajakäynnistä vain saadakseni "luonnollisen lopputuloksen". Haluan, että se näkyy, että olen maksanut siitä tukasta satasen. Tällaista tosin tapahtuu harvoin (siis, että tuo onnistuisi). Meikkejä koskee yleensä sama, mutta meikkipohjissa, peitepuikoissa etc. tilanne on toki eri. Silloin haetaan peittävyyttä, mutta luonnollisilta näyttävin keinoin. Siihen tämä Wettiksen peittari kykenee aivan heittämällä. Kasvot kirkastuvat silminnähden, mutta epäilenpä suuresti, että kukaan osaisi osoittaa sormella, että hei tuossa sulla on kyllä jotain ainetta. Täydellistä siis.

Mutta niin sitä vaan jää ihmettelemään, että minkä takia pitäisi maksaa miljoonia selektiivisestä kosmetiikasta, kun all time lemppari peiteväri löytyy Wettikseltä???

edit. Prettyllä Wettikset alennuksessa -60 %!! Klik klik.

ps. Saisinko vähän sympatiaa silmieni muodon takia? Ylemmässä kuvassa lepotilassa, alemmassa kuvassa vähän kulmakarvat koholla, niin löytyihän se yläluomikin sieltä. Tuo on se syy, minkä takia silmämeikkikuvia harvemmin tässä blogissa näkyy. Nuo on liki mahdottomat kuvata! Livenä meikki saattaa näyttää oikein kivalta, mutta kun sen ikuistaa lähikuvaan niin voi morjens.

pps. Aaaargghh, minä en kestä! Vilkaisin sitten tuonne Sokoksen verkkokauppaan, jossa sielläkin on 3+1 -päivät menossa. Alennuksessa ovat mm. Goshin luomiväripuikot (puoleen hintaan),  muita ihania Gosheja, Cutrinin ISM-tuotteita, Four Reasons -hiustuotteita... Ja ne toimituskulut on tasan yhden euron. Just joo. Ostoskorissa oli jo yksi puhdistusgeeli ja huulituote, mutta suljin äkkiä välilehden. Myös Four Reasonsin hiuspuuteri (alle 5 euroa) himottaisi ankarasti, mutta kun en saa, en saa... No, sunnuntaihin asti aikaa pähkäillä. Meinaatteko te ostella jotain? Onko joku jo käynyt tutkailemassa valikoimia netissä tai paikan päällä?

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Pink Petal Lips

Esittelin tässä postauksessa oikein mainion väristä Max Factorin nudekynää sävyltään Pink Petal. Pohdiskelin postauksen lopussa, miltä mahtaisi näyttää kokonaan kynällä värjätyt huulet kera kiillon. No, katsotaanpas.

Kuvista sen näkee, mitä peilistä ei!
Muistututetaanpas heti alkuun, että muistakaas leidit aina värittää koko huulet, toisin kuin allerkirjoittanut. On hassua, miten peilistä katsottaessa ei oikein nää mitään virheitä, mutta kamera ei näköjään koskaan valehtele. No, mutta siis. Pink Petal on minun mielestäni enempi oranssihtava/ruskehtava kuin vaaleanpunainen, mutta ei nimi kynää pahenna. Pelkkänä rajauksena asialla ei ole väliä, mutta näin koko huulille lähtisin tätä laittamaan ennemminkin jollekin tummatukkaiselle, lämpimämmän ihon värin omaavalle neitokaiselle. Omaan hipiään tämä ei näin istu laisinkaan.

Mikä noin masentaa?
Tuuppasin huulille sitä Prisman alelaarin Factoria eli Vibrant Curve Effect -kiiltoa mielikuvituksellisessa sävyssä nimeltänsä Vibrant (postaus aiheesta täällä) ja lopputulos on no... ööh.. sotkuinen? Onko vika epävakaassa kädessä, kamerassa vai missä, mutta jotenkin onnistun aina laittamaan tänne ihan sotkuisia huulikuvia. Yök.¨


Joka tapauksessa edelleen olen sitä mieltä, että omaan väritykseeni nämä huulet eivät sovi, mutta joku brunetti saattaisi näillä väreillä koreillakin. Kuitenkin huulet ovat sikäli onnistuneet väritykseltään, etteivät pääse kategoriaan peitepuikkohuulet. Sen verran tumma tuo Pink Petal kuitenkin on, että huulet erottuvat ihosta ihan mainiosti.


Että niin. Kyllä tämä rajauskynä/kiilto-yhdistelmä siis pääsee ennemmin Kim Kardashianin nudehuuliryhmään, jos verrokkina on seiskaluokan typyjen peitepuikkosuukkosuut. Enkä minä tässä seiskaluokkalaisia dissaa, lähinnä vaan muistelen omaa nuoruuttani.

Jos sitä ensi kerralla jo yrittäisi tehdä vähän siistimpiä meikkejä. Kiitos ja anteeksi.

tiistai 27. syyskuuta 2011

Rocherin yllätyksiä

Tiedättekö mitä? Innostuin itse niin paljon Yves Rocherin alekoodista, jonka kerroin teille mainostarjousalekoodipostauksessa, että päätin tehdä ihan miniminitilauksen Yvesille.


Jaetulla tekosyypallilla seisoskelivat niin tuo alekoodi kuin pakottava tarve saada varastoon jemmapullo sydämeni  vienyttä aluslakkaa, jonka ansiosta kynteni pysyvät ehjinä, mutta teidän hermot ehkä eivät, kun jankutan tuosta ihanuudesta jatkuvasti. Mutta ihan oikeasti, en ole koskaan eläissäni jaksanut juurikaan innostua aluslakoista eikä sillä todellakaan ole ollut merkitystä, että mitä merkkiä olen käyttänyt. Aluslakat kun eivät ole kovin mediaseksikkäitä eikä niiden käyttämisestä aiheudu minkäänlaista hurmosta. Tämä on maailman ensimmäisin (kyllä, äidinkieli on hallussa) kerta, kun ostan pullon jotain samaa aluslakkaa kuin mitä olen käyttänyt. Oliko järkevä lause? Niin ja olisiko syytä tähän väliin kysyä teiltä, että mikä on teidän aluslakkalempparinne ja ennen kaikkea, että miksi? (Jos haluat lisäinformazuunia tuosta omasta lempparistani, niin klik klik.)

Ja siis kerrottakoon vielä, että jos haluatte hyödyntää tuon alekoodin (VIP1109) ja saada siis tuotteen (tästä lisää kohta) Rocherin uudesta ihonhoitosarjasta, niin tehkää tilaus (minimitilaus 7,20 e, mikä on minun mielestäni aika vähän... Terkuin ihminen, joka tilaa yhden paidan himotuksessaan Hennesiltä aina ihan turhia juttuja 20 euron minimin vuoksi...) ja kun painatte itsenne ostoskoriin, niin siellä alalaidassa on mahdollisuus kirjoittaa se koodi. Koodi on voimassa syyskuun loppuun.


Itse ainakin sain tuosta Pure System -sarjasta kuorivan puhdistusgeelin, mutta en tiedä, saavatko kaikki saman, vai jaetaanko ne randomisti. Mutta joo... Siis luulin saavani ihan täysikokoisen putelin, mutta...


... tässä vertailun vuoksi vähän tuota kokoa. Että sillä tavalla. Kyseessä olikin vain 15 millin matkalle mukaan -törppö. Että ehkei tuon koodin vuoksi kannata Yvesille tilausta tehdä. So sorry, en olisi laittanut koodia edes esille, jos olisin tajunnut/tiennyt tuotteen olevan noin mini. Sen sijaan koodilla FALL20 saa 20 prosenttia alennusta, mutta koodi on voimassa enää 28.9. asti eli kiirettä pitää.


Koska tuon kynsilakan tarjoushinta oli 6 euroa ja minimitilaus oli se 7,20 e, niin klikkailin itseni tarjousten pariin ja napautin ostoskoriin Lotus Flower -suihkugeelin parilla eurolla. Ensinuuhkaisulta tosi kukkainen, joten katsotaan, kärsiikö tätä käyttää.


Rocher on tunnettu tilaajalahjoistaan, joten sainpa minäkin vielä valita yhden lahjuksen kyytipojaksi. Meinasin ensin valikoida setin, johon kuului kolme tuotetta, mutta koska yksi niistä oli aikuiselle (+40) iholle, päädyin kuitenkin yllätyslahjaan! Mahdan olla vähän sekaisin. Joka tapauksessa yllätyslahja oli yllättävän kiva. Ja ennen kaikkea täysikokoinen. Eli Cure Solutions -sarjan 24h-kasvovoide."Ihonhoitokuuri väsymyksen merkkejä vastaan"... Kyllä käy. Syksy tekee hallaa mielialalleni, pirteydelleni, iholleni...

Tärkeintä kuitenkin on, että jemmapullo on hanskassa. Ja että sääliä herättävä rakkauteni aluslakkaan todella on suurta ja suloista, ei vain mainosnaisen puppupuhetta. Kerrotaan muista Yves-jutskista vähän myöhemmin vaikkapa ihan kokemuksien kanssa. Yvesin sivuille pääset täältä: klik klik. Muistakaa se 20 prossan koodi, voimassa enää huomisen päivän. Jos esimerkiksi Yvesin meikit kiinnostavat, niin hakekaapa inspistä Karkkipäivältä tästä postauksesta.

maanantai 26. syyskuuta 2011

Nouveau Pink

No niin, taas ollaan back in bisnes. Kuumetta sun muuta kipuilua pukkasi, joten katsoin parhaimmaksi käpertyä vällyjen väliin ilman meikin hiventäkään. Antibiootit avuksi ja taas menoksi! Olen kaikki teidän kommentit lukenut ja julkaissut, mutta kuumehoureissani en niihin viitsinyt kommentoida. Oliko siellä kysymyksiä? Ei kai... Ööh.. Jos oli, niin huikatkaa uudelleen, olen vieläkin ihan pikkusairaspöhnässä näköjään, niin en rasita itseäni ajattelulla.

(En minä oikeasti ihan näin kauaa ole sairastellut, mutta halusin tehdä muutaman postauksen jemmaan ennen kuin julkaisen niistä yhtään.)


Blogin kautta saamiani Wet'n'Wild-meikkejä olen kokeillut ja ensimmäisenä voisin kertoa huulipunasta, jonka sain sävyssä Nouveau Pink. Ja tiedättekös mitä arvon ihmiset? Menin kuulkaas pinkkeine huulineni ihan Lidliin asti enkä häpeillyt yhtään! Tämä vaan liukui huulille ja näytti niin hyvältä, että tuli oikein hyvä fiilis. Ja huom, tuossa puikkokuvassa näyttää eniten omalta itseltään. Alemmissa huulikuvissa näyttää liian vaalealta.


Tämä oli siitä kiva, että esimerkiksi juuri tuota Lidlin reissua varten levitin tätä vain nopsaan suoraan puikosta hennolla kädellä ja tulos oli juuri sopiva. Koska tiesin, että kuvat syövät taas kaikki värit, niin kuvia varten levitin sitten siveltimen kanssa ja reilulla kädellä (ja silti kuvissa näyttää aivan liian hailakalta).

Onpas huonosti rajattu, voi nyyh.
Koostumus oli pehmeä ja tuntui huulilla huulirasvamaiselta alkuun. Sitten kun alkoi "kulumaan", niin se "kosteus" tietenkin hävisi, mutta väri jäi. Kuitenkin niin, että väri oli huulilla edelleen tasaisesti eikä siellä täällä ihon riekaleissa roikkuen, niin kuin jotkut punat tuppaavat tekemään. Korostan sitä, että se väri todellakin jäi. Moneksi, moneksi tunniksi. Itse olisin niin kingi tässä tapauksessa, että jos olisin tuolla jossain menossa ja minulla olisi tätä punaa, niin sitten lisäilisin myöhemmässä vaiheessa vain huulirasvaa tai -kiiltoa, kun kerran se väri pysyy kiltisti siellä pohjalla. Tämän operaation kun voi toteuttaa ilman peiliä. Toki se väri edellä mainittujen tuotteiden lisäämisen jälkeen voi alkaa liikkumaan, mutta kokeilkaa ken uskallatte.

Mutta palataanpas tähän faktaan, että liikuin huulipunan kanssa taas ihmisen ilmoilla. Olen aika ylpeä itsestäni. Tuo sävy oli vaan jotenkin just eikä melkeen minua. Se sopi minun mielestäni näihin kasvoihin ja vihreisiin silmiin enempi kuin hyvin. En edes laittanut silmiin mitään meikkiä. Huulet oli tarpeeksi. Edes mieheltä ei tullut mitään kommenttia, vaikka oli pinkkiä huulissa. Uskon sen tarkoittavan, että väri sopi minulle niin hyvin, ettei se raukka edes huomannut mitään. One can always wish, right?


ps. Rajasin huulet (en näköjään kovin hyvin) Lumenen Raspberry/Vadelma-sävyisellä kynällä, joka nyt ei ollut pinkkiä eikä muuten vadelmaakaan nähnytkään, mutta osuipahan käteen.

pps. Minullahan on pinkit punat myös Nyxiltä (courtesy by Pretty) ja We Care Iconilta (linkkien takana postaukset niistä). Näistä voisikin jotain vertailua ajatella. Tosin en tiedä, onko siinä järkeä, kun eivät sävyt kuitenkaan toistu kuvissa oikein. Photoshop, photoshop, missä olet....?

tiistai 20. syyskuuta 2011

Gentle Toner

Tuotteen ulkonäkö on käsittääkseni tästä uudistunut ja nimikin taitaa olla Soothing Toner.
Kulutin loppuun Nivean herkän ja kuivan ihon kasvoveden. Olen käyttänyt tätä tuotetta aiemmin ja tämä on yleensä se, johon aina palaan ja kiiressä nappaisin juuri tämän marketin hyllyltä. Vaikka tämä tosiaan on herkälle iholle suunnattu ja alkoholiton, niin silti vaikutus on jotenkin tosi voimakkaalta tuntuva. Tämän puhdistustehon tosiaan tuntee ja nassu on puhdas ja raikas käytön jäljiltä.


En ihan hirveästi INCI-listoista tosiaan ymmärrä, mutta tässä listan alkupää näyttää olevan tosiaan aika hellävaraista laatua. Mutta silti tämä kasvovesi ihan oikeasti tuntuu alkoholilliselta. Minusta se on hyvä juttu, mutta jostain toisesta, herkempi-ihoisesta, ei ehkä niinkään.

ps. Joudun pitämään luovan tauon sairastumisen vuoksi. I'll be back!

maanantai 19. syyskuuta 2011

Sademetsän kiiltoa?


Otinpa The Body Shopin kiiltoa lupaavan shampoon käyttöön vähän varauksella. Kiiltoa shampoosta? Just joo. Kuitenkin olen pitänyt paljon suurimmasta osasta Bodarin tuotteita, joten enpä halunnut täysin tuomita tätäkään tuotetta ennen kokeilua. No okei, vähän tuomitsin, mutta vain vähän.


Ensimmäinen neljäsosa Rainforest Shine -pullosta meni niin, että käytin sitä ihan perustyytyväisenä enkä kiinnittänyt oikein huomiota mihinkään. Sitten eräs suihkuttelukerta aloin miettiä, että mitä voisin tästä tuotteesta kertoa blogissa ja sillon vasta heräsin skrutinoimaan (hei, olen Gloss ja puhun finglishiä....) tuotetta tarkemmin. Ensimmäinen asia, mitä aamulla tarkastin peilistä oli yön aikana kuivuneiden hiusten kiilto. Ja mitä hooveetä? Kiilto ei ollut niin hurja kuin se hullunkiilto, jota sporttaan silmissäni Sokoksen Gosh-hyllyköillä, mutta oli se silti aikamoinen. Tai siis, sanotaanko, että hiukseni näyttivät parempikuntoisilta kuin yleensä ja myös aavistuksen kiiltävämmiltä eivätkä niin söheröisiltä. Varmaankin vaikutus on vain kosmeettinen, mutta niinhän se yleensä menee.

Ja itse käytössä shampoo oli jees ja nou. Nou se oli silloin, kun spurttasin sitä suoraan käsistä tukkaan, koska se ei kovin kovaa silloin vaahdonnut eikä tuntunut erityisen puhdistavalta. Jees se oli silloin, kun tein, mitä purkissa käskettiinkin eli vaahdotin sen ensin käsissä ja sitten vasta tukassa. Silloin shampoo vaahtosi hyvin ja tukka tuntui puhdistuneen. Tuoksu ei ollut tässä tuotteessa mikään erityisen huomiotaherättävä ja hyvä niin. Mieluiten mieto kuin voimakas ja karmea. Parasta tietysti olisi, jos olisi voimakas ja supernami.

Ei tämä nyt mikään lempparishampooni ollut, jos ei nyt mikään aivan onnetonkaan. Klikkikorkista plussaa. Aion testailla muitakin Rainforest-sarjan tuotteita, Shine-tuoteryhmä ei vain ehkä ollut minulle juuri omiaan.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Minä

Tuossa joku ihana laittoi kommenttia, että on jäänyt hieman epäselväksi, kuka minä olen. Ehkäpä olen tehnyt sen tarkoituksella, koska en todellakaan ole valmis paljastelemaan itsestäni yhtään enempiä kuin on tarvis. Pidän blogeista, joissa kirjoittaja uskaltaa esiintyä omalla naamallaan, mutta se ei ole minua varten. Mutta tokihan minä jotain voin kertoa.

1. Olen 26-vuotias.
2. Asun pääkaupunkiseudulla.
3. Minulla on aviomies ja tänä vuonna syntynyt tyttövauva...
4. .. ja kaksi kissaa.
5. Olen käynyt meikkaaja-maskeeraja-koulun, josta kertyi paljon tietoa päänuppiin, mutta kaiken taiteellisuden ja luovuuden minusta puuttuessa en koe, että olisin mitenkään erityisen hyvä toisten meikkaamisessa. Voi olla, että minusta vain tuntuu siltä, mutta joka tapauksessa sen koulun jälkeen koin, ettei se ala ole minua varten.
6. Koulusta oli kuitenkin hyötyä, sillä olen saanut tehdä työtä kauneuden parissa.
7. Haluaisin kehittää tätä blogia, mutta en tiedä, onko se mahdollista ilman, että esittelen pärstäni tai, että saan järjestelmäkameran, jolla saisi otettua kivempia kuvia. Onneksi keksin, että valjastan veljeni meikkikuva-avuksi.

En oikeasti tiedä, mitä voisin itsestäni kertoa. Kysykää, jos haluatte tietää jotain oleellista. En lupaa vastata kaikkeen, mutta yritän :)

Syntiset värit

Sain Wettikseltä pari ihanaa kynsilakkaa kokeiluun, mutta koska juuri ehdin nysäyttää kynteni, ajattelin kokeilla ensin bling-kynsiä, jotka lyhyempiin kynsiin sopivat hyvin. Vakuutuin tästä faktasta edellisten blingieni takia (klik klik).Yleensä kuvailen vasenta kättäni, koska se on a) helpompi tietty oikeakätisenä kuvata ja b) kauniimpi kuin kuivaihoisempi oikea käteni. Nyt kuitenkin vasemman käden kynsistä tuli niiiin nysät, että kokeilin vaihteeksi kuvata oikeaa, rumempaa kättäni :) Luvassa aika ronskia materiaalia....

Haha... Ihan kuin ekaluokkalainen olisi lakannut nämä!
Pohjalle laitoin Sinful Colorsin Fuchsia Purple -lakkaa, josta mietteitä ja kuvia voit lukea täältä. Sen päälle töräytin sitten Wild and Crazyn Purple Glitterit, jotka epäilemättä viipyvät kynsissäni nyt jonkin aikaa, koska se on liki mahdoton lakka poistettavaksi. (Kuvatodisteet löytyvät täältä...) Kumpaakin lakkaa kynsissä on kaksi kerrosta. Ja sitten tuohon faktaan, että aika epäonnistuneet kynnethän noista tuli :) Siis väriyhdistelmä pelittää minusta ihan kivasti, mutta tuo keskisormi meni rypylle ja glitterit pitkin kynsinauhoja, joista niitä on ihan turha yrittää saada pois, paitsi ehkä tärpätillä....

Purple Glitter ja Fuchsia Purple
... mutta tiedättekö mitä? Olen kotona hengaileva äiti-ihminen, joten mitäpä väliä.... Kaupan kassaa tuskin kiinnostaa. Ehkä blogin kannalta voisin keskittyä esittelemään laadukkaampaa materiaalia, mutta nyt oli aiheet yhtäkkiä lopussa. Minulla on jo pitkään ollut ainakin viisi postausta ajastettuna, mutta nyt yhtäkkiä ollaan aika livetilanteessa. Eli koittakaa kestää. Kasvattelen kynsiä, niin saadaan kohta kauniimpaa kuvamateriaalia... siitä vasemmasta kädestä!

Illalla luvassa pari, tylsää faktaa minusta...

ps. Käteni ovat siis oikeasti tosi kuivat, siis atooppiset, eli en ole salaisesti joku 70-vuotias mummeli...

lauantai 17. syyskuuta 2011

Purifier x 2

Voisko joskus ottaa kuvan ennen käyttöä??
Kuten näkyy, käytössä ollut ACOn Spotless Purifying elikäs kuoriva puhdistus kautta naamio koki loppunsa. Äh, että vihaankin noita tahmanesteitä, kun ne kerääntyvät tuonne korkkiin, koska pois se minusta, että voisin joskus nuo jämät puhdistaakin. Minulla ei ole tästä oikein mitään sanottavaa. Kyseessä on siis puhdistusaine, joka sisältää kuorivia hiukkasia, mutta tätä voi myös naamiona käyttää. Tämä oli niin perustuote kategoriassaan, ettei mitään rajaa. Ei tarjonnut mitään uutta, mutta ei myöskään ollut ihan täysin nou-nou. Sanotaanko, että kuuluu kategoriaan "voisin käyttää uudelleen, jos ei tarvitsisi tästä maksaa". Puhdistusaineena kyllä ihan kiva, koska superhellävaraiset kuorintapartikkelit tuntuivat tosiaan putsaavan naaman. Naamiona ihan perus, kuivui nopsaan, muttei tehnyt nassukalle mitään sen kummempia. Herkkäihoisille kyllä vallan passeli.


Oli minulla muitakin putsareita käytössä, mutta kun Prisman alehyllyköstä löytyi Lumene Natural Coden Skin Purifier Face Wash, niin enköhän minä sen kassalle kiikuttanut. Hintaa tuli tuotteelle vain ihan himpan yli kolme euroa. En ole koskaan NC:n ihonhoitotuotteita koklaillut, mutta käsittääkseni ne eivät aivan paskoja ole, joten innoissani tähän mahdollisuuteen tartuin. Tietty tässä alekoriostamisessa on se huono puoli, että jos johonkin ihastuu, niin sitä ei enää mistään saa. No, otetaan se riski!

(Vai oletteko kokeilleet tätä? Juoksenko heti markettiin lisähamstrille vai riittääkö tämä yksi tuubi?)

ps. Ehdinkin jo tätä testata ennen tämän postauksen julkituloa ja täytyy sanoa, että ensivaikutelma on positiivinen. Geeli on täyteläistä, hyväntuoksuista, hellävaraista, mutta tehokkaan tuntuista. Ja jättääpä se lupaustensa mukaisesti ihon mataksi, mutta silti ei ole nirsknarsk-kuiva iho. Jos näitä on vielä ensi kerralla, kun alelaarille matkusta, niin taidanpa napata toisenkin mukaan.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Wet'n'Wild

Olen aika pitkään ollut sitä mieltä, että "halpismerkki" Wet'nWildilla on joitain todella hyviä tuotteita valikoimissaan ja syyttä tätä merkkiä pidetään jotenkin muita huonompana edullisen hintatasonsa vuoksi. Jenkeissä sarjahan on todella suosittu ja myy kuin häkä. Lähiaikoina Wet'n'Wild on noussut esille kosmetiikkaguru (ja Paula's Choice -merkin takana olevan) Paula Begounin kirjassa "Don't Go to the Cosmetics Counter Without Me". Kirjassa hän toteaa Wet'n'Wildin tuotteiden olevan yhtä laadukkaita, kuin kalliimman MAC-merkin tuotteet. Ja tiedättekö mitä? En epäile yhtään. En ole koskaan uskonut siihen, että kosmetiikasta pitäisi maksaa maltaita, jos haluaa hyvää.

Erityinen Wettis-suosikkini on ollut merkin peiteaineympyrä, josta kerroin pari vuotta sitten (klik klik). Myös kynsilakat ja huulikiillot ovat olleet ihan yhtä hyviä kuin kalliimmat kollegansa muilta merkiltä.

En siis miettinyt kovin kauaa, kun minulle tarjottiin mahdollisuutta testata Wet'nWildin meikkejä syksyisissä sävyissä. Edelliseen piilomainontapostaukseeni viitaten voin myös kertoa, että minulle sanottiin heti, ettei minun tarvitse tuotteista mitään kertoa, jos en halua. Mutta totta hitossa kerron, jos jotain kivaa löytyy! Olen siitä helppo, että innostun aina ihan kauheasti, kun saan jotain uutta ja kivaa kokeiluun. En niinkään siksi, että saan tuotteet ilmaiseksi vaan siksi, ettei muuten ehkä tulisi tartuttua kaupassa niihin samoihin tuotteisiin. Joten katsotaan kokeilun myötä, säilyykö innostus :)

Eli siis seuraavat tuotteet sain itselleni blogin kautta:

Ihana valikoima märkää ja villiä! :)
Luomarit ylhäältä alas: Penny, Brulee ja Lagoon. Eyeliner: Smoky.
Kolme luomiväriä, joista tuo ylin rusehtava jotenkin osui silmään. Ensisilmäys ei miellyttänyt, mutta sitten se jotenkin alkoi ihastuttamaan tosi kovasti. Vedenkestävä eyeliner harmaanmustassa sävyssä tuli kyllä tosi tarpeeseen! Ja kun sanon vedenkestävä, niin todellakin tarkoitan sitä. Parit mallailuviivat kädessä ovat tulleet jäädäkseen. Vesi + hinkkaus eivät ole tarpeeksi poistaakseen linereita iholta, joten olen aika luottavainen tämän tehoon Suomen syksyssä :) Mutta tästäkin juttua myöhemmin...

OMG.
Kun sitten testailin noita luomareita pikapikaa käteen, niin sydämeni pysähtyi hetkeksi. Tiesin toki, että kädessäni oli laadukkaita luomivärejä, mutta ruskean ja sinisen ihana hohde olivat jotain niin yllättävää, että melkein tipahdin. Siis ah. En malta odottaa, että pääsen testaamaan näitä luomilleni ja otan niistä kuvia, vaikka siinä menisi ikuisuus. (Oikeasti pakotan veljen järkkäreineen kylään!) Niin ja tuo vaalea Brulee-sävy (matta) oli myös tosi yllätys. Kuten noissa toisissakin luomareissa, niin ensinnäkin koostumus on jotain aivan älyttömän pehmeää ja ihanaa. Ja noinkin vaaleasta väristä kun oli kyse, niin epäilin, että pigmentit eivät ehkä riitä, mutta tämä taitaa olla paras omistamistani vaaleista sävyistä pigmentin suhteen. Täytyy vielä kokeilla toki ihan oikeaa meikkiä, mutta siltä ainakin tuntuu. Jos ette usko, niin tehkää palvelus ja hypistelkää testereitä, jos kuljette Wet'n'Wild-hyllyn ohi. Tulkaa hihkimään tänne, jos olette kanssani samaa mieltä :)


Yllätyspaketista löytyi myös todella kaunis pinkki huulipuna sekä peitepuikko, jonka toivon olevan hyvä. Triviatietona kerrottakoon, että nuorena olin tosi nolo (veikkaisin ehkä seiskaluokkaa) ja ostin tuollaisen peitepuikon joltain toiselta merkiltä, mutta luulin sen olevan huulipuna!!! Kelatkaa nyt, kuinka nolon näköistä oli, kun maalasin sillä huuleni. ... hetkonen... Olenko minä pissispeitepuikkohuulien originelli kantaja? Olen ehkä tehnyt historiaa. Anyways, mahtavaa, että saan korjata virheeni ja käyttää tuollaista puikkoa sen oikeaan tarkoitukseen.

Yummy!
Huulipuna sävyssä Nouveau Pink tuntui ensikokeilulta ihanan pehmoiselta ja sävy on kyllä upea.


Ja sitten sain vielä pari kynsilakkaa, joista tuo upea, punaoranssi Heatwave kuuluu sarjaamme 'hiton vaikeat kuvattavat', ja rusehtava Under Your Spell on vaan ihana.


Yritin saada kuvattua tuon vähän paremmin. On meinaan vähän kuin Avonin Wicked (klik klik) eli shimmaa aivan ihanasti.

Näistä kaikista tai ainakin parhaimmista päältä juttua vähän myöhemmin, kun olen kunnolla ehtinyt testailemaan. Kynsilakkojen testaamista varten joudun odottamaan joitakin päiviä, että kynteni kasvavat taas mittoihinsa. Leikkasin jälleen nysäkynnet ja haluan nuo lakat testailla pidemmillä kynsillä.

Todella laajan Wettis-valikoiman läydät Nellystä: klik klik.

ps. Luulin olevani nerokaskin "lanseeratessani" lempinimen Wettis, mutta Pumppis ainakin keksi sen jo alkuvuodesta (klik klik). Kai se pitäisi jo uskoa, että kaikki hyvät jutut on keksitty jo.

Piilomainontaa

Viime aikoina on vellonut hurja piilomainontakohu, joka varmasti osittain sai alkunsa täältä. (Myös More to Love -blogissa on otettu asiaan kantaa: klik klik.) Kyse on siis siitä, että kerrotaanko blogeissa tarpeeksi tarkkaan, mistä tuotteet on saatu. Oma mielipiteeni on (en tiedä lakikiemuroista) se, että jos esim. muotibloggaajalla on päällään joku vaatekerta, johon sisältyy vaikkapa Lindexin housut, niin onko mitään väliä, onko hän ne housut Lindexiltä saanut vai itse ostanut? Jos joku ihastuu niihin housuihin nähtyään ne bloggaajan päällä, niin mitä väliä? Hyvännäköiset byysat ne on silti, vaikka blogistille olisi peräti maksettu niiden esittelemisestä. Okei, saattaapi olla laitonta (en tiedä), mutta minua se ei henk.koht. haittaa. Jos blogissa hehkutetaan jotain voidetta vaikkapa, niin kyllä silloin tietty ymmärrän, että olisi kiva tietää tuotteen alkuperä, kun niitä hoitovaikutuksia on vähän vaikea saada kuvattua. Näin saisi jokainen lukija tietysti itse tehdä päätöksensä siitä, kehutaanko tuotetta vain siksi, että se blogia varten on saatu.

Itse saan tuotteita kokeiluun silloin tällöin. Kuitenkin niin harvoin, että a) pystyn kertomaan tuotteesta aika pian ja b) muistan näin kertoa, että tämä on nyt sitten blogia varten saatu. Mutta symppaan esimerkiksi More To Love -tyttöjä, joille varmasti sataa tuotteita joka päivä, niin onko nyt herranjestas ihme, jos ei joka kerta muista mainita, että tämä ja tämä ja tämäkin on blogin kautta saatu joskus vuosi sitten. Sehän voisi olla vaikka oletusarvo, kun niitä tavaroita heille tosiaan niin paljon sataa.

Itselleni on ihan sama, kertooko bloggari tuotteen alkuperän. Teen itse omat päätökseni. Totta kai sitä voi miettiä motiiveja sen takana, ettei kerro saaneensa tuotetta jostain, mutta whatever. Itse siis toki kerron aina, jos olen tuotteen blogia varten saanut, mutta varmasti olen joskus blogin alkuaikoina sortunut käyttämään 'Postipoika toi minulle...' -tyyppistä johdantoa, koska itse sitä pienessä päässään luulee, että kaikki tajuavat silloin, etten niitä itse ole tilannut, mutta eihän siitä tosiaan sitä tajua. No, mutta blogin kautta on se termi, jota siis käytetään, kun tuotteita blogin kautta saadaan. Vaikka saisin tuotteita kuusta, niin kyllä aina pyrin totuuden kertomaan. Jos tuote on ihan kura, niin en välttämättä siitä mitään sano enkä tuotetta blogissa esittele, koska uskon aika vakaasti siihen, että vaikka joku tuote ei minulle sovi, niin se voi silti sopia muille. Miksi mollaisin jotain tuotetta vain siksi, ettei se ole minun juttuni? Mutta koskaan en kehu tuotetta, josta itse en ole tykännyt.

Oman blogin mainonnasta vielä sen verran, että niin kuin kaikki näkevät, blogiini olen sijoittanut mainoksia. Mikään rahasampo ne eivät ole, joten lähinnä ne toimittavat kuvituksen paikkaa :D Affiliate-ohjelma TradeDoublerin myötä myös osa linkeistä saattaa olla sellaisia, joista on minulle rahallista hyötyä, mutta yleensä niistä ei ole :) Enkä koskaan linkkaa mihinkään, mihin en usko. En esimerkiksi koskaan tule vinkkaamaan teille jostain tuotteesta, joka oikeasti ei kiinnosta minua hevonpaskaa. Tämä blogi on paikka, jossa minulla nimenomaan on valta hehkuttaa kaikesta kivasta ja uudesta ja kiinnostavasta, vaikka en näitä tuotteita itse lopulta ostaisi/tilaisi. Olen pieni (no, tuo oli vale, olen aika valas vieläkin, vaikka synnytyksestä on monta kuukautta), mammalomalla oleva ihminen, ei minulla ole varaa ostaa kaikkea, mikä kiinnostaa, mutta se ei estä vinkkaamasta tuotteista teille.

Näihin piilomainontapostauksiin on tullut todella inhottavia kommentteja muille, joten tein heti tietoisen päätöksen, että mitään loukkaavaa ym. inhottavaa kommenttia en julkaise, mutta harvoinpa niitä ihmisiä tänne eksyy :) Kertokaa siis ihmeessä teidän mielipiteenne asiasta.

Tämä johdantona päivän toiselle postaukselle, joka ilmestyy illalla... :)

edit. Vielä vissiin pitää vähän kommentoida. Eli tuosta Mansikan kommentista tuli ainakin mieleen se, että se yksi vissi ero siinä, että kertooko tuotteesta, kun se on hyvä tai huono on se, että jos esimerkiksi huulipunassa on paljon pigmenttiä, niin siinä on paljon pigmenttiä, piste. Jos taas joku voide aiheuttaa minulle ihoärsytystä, niin se ei välttämättä aiheuta sitä muille. Eli on siinä vähän eroa, että haukkuuko tuotteen pystyyn sen takia, ettei se sopinut justiinsa minulle vai kehuuko sen ominaisuutta, joka sillä on, käyttipä sitä kuka tahansa.

Sitten vielä noista mainosasioista anonyymille. (Tähän väliin on aivan pakko linkata Rokkirekan anonyymipostaukseen... Ei siis millään pahalla tälle kyseiselle anolle, vaan tuli vain mieleen.) Eli minulla ei ole mitään sopimuksia minkään yrityksen kanssa. Jokainen näkee, että tämä on aika pieni blogi suhteessa vaikka More to Loveen tai Mungolifeen. Kukaan ei siis ole maksanut minulle (ei Pretty eikä Sokos eikä kukaan muukaan), että blogissani on heidän mainoksiaan tai siitä, jos linkkaan heidän sivuilleen. Osa linkeistä/mainokset tulevat affiliate-ohjelma TradeDoublerin kautta, johon jokainen voi itse perehtyä tarkemmin. Mutta suurin syy, miksi usein esimerkiksi Sokoksen sivuille linkkaan on se, että sieltä yleensä löytyy kaikki tuotteet, joista kerron. Aika usein vaikkapa googlettelemalla tuote löytyy ensiksi Sokokselta.

Ja sitten vielä: en siis puuttunut tällä postauksella siihen, mikä on laitonta ja mikä ei. Kerroin vain mielipiteeni siitä, että minua ei haittaa, jos jossain toisessa blogissa on ns. piilomainontaa. Tämä siksi, että luotan siihen, että osaan tunnistaa sen 'iikiik tämä on ihana ai miksi koska tämä on vaan niin iikiik ihana' -hehkutuksen läpi paskanpuhumisen. (Toki joskus on niitä tuotteita, jotka vaan on ihania selittämättömällä tavalla, mutta ne ovat harvassa.) Kyllä sen vaan osaa perustella kunnolla, jos tuote on hyvä. Ja toki kuvat joissain tapauksissa puhuvat puolestaan. Mutta minä kerron, jos jotain blogin kautta saan.


edit2. Piti vielä lisäämäni, että kyllä varmasti jokainen itseään kunnioittava bloggaaja ymmärtää menettävänsä uskottavuutensa ja lukijansa, jos kehuu hulluna jotain tuotetta ja lukijat tuotteen hankkiessaan huomaavat, että kehut olivat pötyä.

torstai 15. syyskuuta 2011

Glamorous Gloss

... Ja ei, en puhu itsestäni :) (Nyt muuten tuo oma nimimerkkini tuntuu tosi pissismäiseltä, saisiko sen jo vaihtaa...?)

On aika haastavaa löytää hallustaan samoihin aikoihin monta eri huulituotetta. Ja sitten pitäisi muka osata käyttää kaikkia uudelleen löytyneitä ja hyväksi muistettuja ja vielä uudelleen hyväksi havaittuja tuotteita? Tähän lookiin sopisi tuo, mutta oikeastaan myös tuo toinen, vaikka ihan oikeasti haluaisin käyttää tuota kolmatta... Trust me, se on vaikeaa.


Joka tapauksessa ihastuin uudelleen Labellon Glamouros Glossin Natural-sävyyn, joka hyppäsi silmilleni laatikoitani tutkaillessani. Tähän asti tuollaisen luonnollisen, mutta kiiltävän huulituotteen paikkaa on pitänyt L'Occitane en Provencen huulivoiteeksi kutsuttu kiiltotuote (josta postasin täällä pikaisesti), mutta nyt on Labello lähtenyt kilpailemaan tuon kesäsuosikkini kanssa.


Ja what the hell! Vuorotellaan sitten vaikka, niin kumpikin pääsee käyttöön. Aika usein -silloin harvoina kertoina siis, kun edes poistun talosta- lähden kiireellä enkä ehdi miettimään värillisen tuotteen sijoittelua huulilleni siististi. Näinä kertoina olen sipaissut L'Occitane huulilleni - peiliin katsoen, mutta silti vauhdilla. Nyt sitten olen vertaillut Labelloa tuohon edelliseen arjen sankariini. Todella samankaltaiset tuotteet.

L'Occitane vasemmalla, Labello oikealla
Jotenkin olettaisin huulirasvamerkki Labellon voittavan tämän kamppailun kirkkain huulin, mutta en nyt tiedä... Riippuu vähän, mitä hakee huulituotteelta. Olisin voinut kuvitella Labellon olevan vähemmän kiiltomaista ja enempi hoitavaa, mutta kyllä tässä kiiltoa riittää. Kuten näkyy, L'Occitane on ehkä vähän vähemmän kiiltävää. Labello on täyteläisempää, siinä on vähän shimmeriä ja se hohtaa enempi. L'Occitane on sitten ehkä enemmän hoitavan tuntuista. Ihan sama - pidän molemmista! Kumpikaan ei ole huulilla tahmainen, vaan aivan ihanan tuntuinen. Nam nam. Myös tuoksut ovat supermietoja eivätkä lainkaan ärsyttäviä.

L'Occitane en Provence

Hei, en löytänyt tätä enää Labellon sivuilta! Miksi minulle käy aina näin? Aina kun ihastun johonkin tuotteeseen, olen niin myöhässä, ettei tuotetta saa enää mistään??? Nyyh. Ja tiedättekö, mitä sitten käy? Alan säästellä sitä jo omistamaani tuotetta, jolloinka käy niin, etten käytä sitä laisinkaan. Sitten se joko a) menee huonoksi tai b) makaa käyttämättömänä maailman tappiin asti. Ei mitään järkeä. Näitä Labelloja oli meinaan muitakin sävyjä, joita olisin voinut kokeilla.

Labello
Äh, yritin etsiä tätä Prettyltä ja näin liian monia ihania huulikiiltojuttuja. Yritän nyt ajatella vaikka beigen värisiä mummoalushousuja, niin en klikkaa mitään ostoskoriin... Ja ennen kuin joku sanoo, että se olisi voinut löytyä huulivoiteiden puolelta, niin do not worry, tarkistin nekin! Jos tiedätte, mistä näitä saa, niin let me know! ... Tai oikeastaan älkää kertoko, en tarvitse enää mitään...!


ps. Säädän tässä pikkuhiljaa blogin ulkoasua. Tässä voi kestää, että saan siitä mieleiseni, joten bare with me!

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Arctic Duet


Huomasin Prisman alelaarissa Lumenen Arctic Duetit puoleen hintaan. Lumenen luomarit ovat totaalisen uudistuneet, joten oletusarvoisesti vanhat duot heitetään mäkeen. En kuitenkaan sortunut noita duoja ostamaan, sillä muistin omistavani pari vähälle käytölle jäänyttä. Ajattelinkin vilauttaa niitä teille siltä varalta, että hamstraushimonne herää ja haluatte hiihtää Prismaan (tai johonkin toiseen alehelvettiin, jonne -50% -tarrat teitä houkuttelevat keltaisella huomiovärillään) napsimaan parhaat päältä pois syksyn poistomyynneistä.


Aivan ihana vihreä duo on nimeltään 20 Sammaleen tuoksu/Autumn Moss...


 ... ja todella vaalean vaaleanpunaisen sekä lilanrusehtavan värin yhdistelmä 17 Utuisin silmin/Behind My Eyes.


Jokaiselle silmälle sopiva harmaa paletti on nimeltänsä 21 Syyssadetta/Catching Rain. Nyt kun kaivoin nämä naftaliinista ja swatchailin, olen aika innoissani. Näitä on pakko ruveta käyttämään. Meinasin ensin, että olisin voinut nämä myydäkin, mutta en taida pystyä siihen. Niin ja tuo lilahtava paletti on matta ja nuo kaksi muuta vähän hohtavampia tapauksia.

Kuivalla siveltimellä swatchattuina
Lumenen luomarit ovat siitä outoja tapauksia, että mielikuvissani niissä on aika vähän pigmenttiä. Todellisuudessa niissä on aika paljon, tai ainakin kädelle kokeiltuna. Kokeilin silmiin tuota vihreää palettia eikä sillä tavalla pigmenttiä tuntunutkaan olevan niin paljon. Ja hei, nyt vasta kuulin, että näitä voi käyttää myös märällä siveltimellä intensiivisemmän lopputuloksen saamiseksi.* Se oli uutta, mutta tervetullutta tietoa minulle. Ja ihan triviatietona kerrottakoon, että ensimmäinen ihkaoma luomivärini koskaan oli Lumenen mustavalkoinen duo. Ei ehkä ihan paras aloittelijalle, sillä aikamoisena Tao Taona tuolloin kuljeskelin.

Mitä te pidätte Lumenen luomiväreistä? Onko joku testaillut jo Lumenen uutuuksia? Nea oli ainakin kokeillut :)

* Tieto on peräisin Sokoksen verkkokaupasta, jossa Arctic Duetit ovat pikkualessa.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Ultra Glossy Mandarina


Parin nudehkon postauksen perään jotain aivan muuta. Olenkin jo kertonut, että haluaisin uskaltaa kokeilla vähän voimakkaampia punia ainaisten nudekiiltojen sijaan. Koska vannoutuneena kiiltojen käyttäjänä minun on vaikeata hypätä suoraan kirkuvan punaisten huulien maailmaan, aloitin kevyesti. Olenkin siis alkanut kaivella kosmetiikkavarastojani, koska a) haluan kertoa blogissa kaikesta unohdetusta kivasta, joiden joukossa on miljoona tuotetta, joita en ole edes kokeillut ja b) haluan aidosti löytää kaikkea kivaa kokeiluun. Halvin tapa kokea kohta b on löytää tuotteita omasta takaa. No, nytpä löysinkin jotain tuikitarpeellista.


Kerrotaan muuten heti alkuun (tai no melkein alkuun), että koska kyse on Nivean meikkituotteesta, niin jos innostut ja haluat itsellesi käydä ostamassa tämän, niin syytä on hopihopi käydä katsastamassa markettien alelaarit. Nivean meikit kun ovat siis poistumassa Suomen markkinoilta, joten nyt on se hetki, kun voi tehdä löytöjä. Niin, ja jätin nyt huulikuvat pois kokonaan, kun ne eivät mielestäni lainkaan vastanneet totuutta. Propsit ihan oikeasti kaikille meikkibloggareille, jotka osaavat ottaa kuvia meikeistä käytössä.


Elikäs kyseessä oli Nivean Volume Shine Ultra Glossy -(kiilto)puna, jonka marjainen sävy 06 Mandarina vakuutti minut jo aikoinaan, mutta jostain syystä puikko jäi makaamaan käyttämättömänä kaapin perukoille. No, nyt se löysi tiensä takaisin huulilleni. Ensimmäinen kokeilukerta pitkän tauon jälkeen vakuutti minut. Pusuhuulet, vahvasankaiset silmälasit kera maltillisen silmämeikin (= ripsari) ja pusuhuuliin mätsäävä punainen takki ja avot! Vaikka sävy on vähän oranssinen ja kammoan yleensä oranssia enemmän kuin vankikarkuri poliisinsinistä, niin tämä oli jotenkin aivan ihana sävy. Vei minut mennessään ihan totaalisesti. Joskus vaan ne parhaimmat sävyt ovat juuri niitä, joihin ei koskaan uskonut lankeavansa. Ja joskus niitä täytyy vaan sovittaa ennen kuin voi innostua enemmänkin. (Samat argumentit pätevät joskus miehiinkin!) Vaikka tätä voi ihan heittämällä laittaa huuliin ilman rajauksia ja jopa ilman peiliä, niin tokihan sitä kannattaa lopputulos varmistaa peilin kautta, kun tästä kuitenkin stä väriä jonkin verran tulee.


Syy siihen, miksi tämä puna on mielestäni maltillinen alku värihuulten maailmaan, on siinä, että kyseessä tosiaan on kevyt kiiltopuna. Nivean sivuilla kerrotaan tuotteesta näin: "Kiiltävä polymeeri antaa huulille kiillon, mutta se ei tee huulista tahmaisen tuntuisia. Hoitavat voipuu- ja jojobaöljy kosteuttavat huulia. Miellyttävän tuntuinen huulipuna, josta on saatavilla suositut, kiiltävät värit." Tähän voin yhtyä täydellisesti. Huulet saivat kaverikseen kevyen sävyn lisäksi kevyen kiillon, mutta yhtään tahmaisilta ne eivät tuntuneet. Itse asiassa koostumus oli aivan kuin huulirasvalla, joten kuivahuuliset, kokeilkaapa tätä! Todella miellyttävän tuntuinen tapaus ja motivoiva alku minulle tosiaan huulipunien käyttöön. Jos jotakuta kiinnostaa, niin tuo takki on parin (?) vuoden takainen Hennes-löytö ja lasit siis hiljattainen palkintovoitto Lenswayn Facebook-kilpailusta. 


Onko joku muu testaillut tätä tai jotain muuta kiiltopunaa?


ps. Sokoksen verkkokaupassa Nivean meikit ovat edelleen puoleen hintaan. Juuri tätä sävyä en bongannut, mutta kyseisiä kiiltopunia on siellä muissa sävyissä tarjolla.