Viikonlopun antia

Sain lauantain kunniaksi yhden tuotteen kulumaan loppuun. The Body Shopin vihreältä omenalta tuoksuva suihkugeeli kului loppuun aamusuihkun tuoksinassa. Tämä tosissaan tuoksui ompulta aika voimakkaasti, mutta pelättyä inhoreakiota (teinijuoma Green Catiin yhdistyvää sellaista) en saanut, vaan tuoksu oli oikein mukava. Ainoa huono puoli oli siinä, että jos sattui laittamaan tukkaan voimakkaasti tuoksuvan hoitoaineen samalla kun käytti tätä, niin niiden yhdistelmä aiheutti oksennusreaktion. Ompun tuoksu ei kuitenkaan jäänyt iholle häiritsemään mahdollisia hajuveden tuoksahduksia.

Mutta vihdoinkin löytyi suihkugeeli, joka vaahtoaa tarpeeksi. Niitä ei ole kylppärin hyllyllä hetkeen näkynyt. Pidin siis tästä tuotteesta paljon. Juuri oikea koostumus minulle.

Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, etten pystynyt olemaan niissä edellisissä kynsissäni hetkeäkään. Vaihdoin siis monessa blogissa vilahtaneeseen Goshin Golden Dragoniin, joka ei ole koskaan ollut lempparini Goshin lakoista. Pidän siitä, mutta minulla on kivempiakin Gosheja. Nysäkynsissä GD ei näyttänyt kivalta, mutta ei tosiaan mikään muukaan. Eivätkä epäonnistuneet konaditkaan tehneet sille hyvää. Mutta nyt, näin pitkissä kynsissä ja ilman mitään ylimääräistä, tämä olikin oikeastaan hauska tapaus. Ehkäpä pääsee käyttöön useamminkin.

Ja lauantai-aamuna vaihdoin ystäväni valmistujaisiin vanhat, tutut seeprakynnet, jotka tosin Inglot-päällys hieman sottasi.

Nappasinpa kuvan vielä We Care Iconin huulikiillosta, kun se oli niin ihana. Olen vihdoin päässyt tutustumaan tähänkin sarjaan. Muusta meikistä en valitettavasti ehtinyt ottamaan kuvaa, niin ripeää valmistautuminen taas oli.

Tämä ihana nudekiilto on sävy nimeltä 18 Perfect Nude Mauve, joka on juurikin nimensä mukaisesti täydellinen.

Vähän enemmän vaaleanpunainen kuin beige, mutta ah, niin ihana! I'm in love <3

Tsekatkaapas Irinin arvonta!

Kärsivällisyyttä koetellaan

X-tran kynsilakanpoistoaineen loputtua siirryin Yves Rocher'n asetonittomaan lakanpoistoaineeseen. Olen tätä muutaman kerran käyttänyt, ja olen ollut ihan tyytyväinen.

Iso suuaukko on sekä hyvä että huono puoli. Hyvä siksi, että tavaraa saa kerralla kunnolla eikä tarvitse piperää pikkuisien reikien kanssa. Huono siksi, että ainetta holahtaa helposti liikaa.

Meinasin jo vaihtaa Mavalan aluslakkanikin YR:n vastaavaan. Kuten kuvasta näkyy, kynnet ovat kasvaneet ihan kiitettävästi, mutta väri ei ole niin kirkas ja yellow free kuin toivoisin. Tuossa pituudessa alkavat jo kynnen kärjetkin rispaantua. Tämä lakka on ollut ihan ok, kunhan muistaa laittaa tätä kynnelle vain ihan ohuelti, sillä muuten se rullautuu pois. Mutta siis... Luulin tämän olevan jo lopussa, ja olin jo heittämässä tätä roskiin, kunnes tajusin kurkata etiketin alle.

Putelissa olikin vielä vaikka kuinka paljon ainetta. Pullon suuaukkoon vaan kertyy tuota lakkaa niin paljon, että se menee välillä melkein umpeen. Korkkia on kuivuneen lakan vuoksi myös aika ajoin hankala saada kiinni ja tuota pitäisi olla koko ajan putsaamassa. Noh, mennään nyt vielä hetki tämän kanssa.

Ajattelinpa sitten kokeilla LCN:n lakkaa (sävy 199), jonka joskus monta kuukautta sitten sain kaupanpäällisiksi jostain käsihoidosta. Tätä lakkaa on siis käytetty vain sen kaksi kerrosta joka kynteen, minkä käsihoitaja sitä minulle laittoi. Ja muistan, ettei se silloinkaan kovin peittävää lakkaa ollut.

Tässä on se jälki kahden kerroksen jälkeen. Ei mitään peittoa. Alan jo hermostua tässä vaiheessa.

 
 
Nyt kynsillä on neljä kerrosta, ja valkoinen kärki kuultaa edelleen läpi. Hermostun lisää.

Edes viides kerros ei tuo mitään helpotusta tähän. Ei minulla ole koko iltaa aikaa lakkailla. Ruokaakin pitäisi tehdä.

Kuudennen kerroksen jälkeen minä luovutan. Tässä lakassa ei ole yhtään mitään järkeä. Aion eniveis lakata viikonlopuksi jotain räväkämpää, niin anti olla. Pärjään näillä yhden päivän.

Puoli pulloa lakkaa meni ihan harakoille.

Puoli tuntia viimeisen kynsilakkakerroksen jälkeen kirjoittaja laittoi patakintaat käteen kaataakseen riisikattilasta vedet pois. Lakat menivät pilalle. Kattila oli lentää ikkunasta ulos. Tätä kynsilakkaa ei tulla enää koskaan näkemään kirjoittajan kynsissä ja piste.

Päällystelyä

Suututtaa niin tuo aamuinen RevitaLash-postaus -johon en edes linkitä- ,että pinnistän toisen, asiallisemman postauksen tälle päivälle. Minulla ei ole yhtään ajastettua postausta valmiina, vaan nyt mennään ihan reaaliaikaisesti. Pientä ahdistusta on tämän asian vuoksi havaittavissa, sillä tykkään yleensä, että olen ainakin yhden päivän edellä näissä postauksissa, mutta nyt ei ole ollut niin paljon asiaa kerralla, että olisin niitä voinut kirjoitella.

No, mutta asiaan. Minulla on meinaan ennätyskauan ollut kuvassa esiintyvät kynnet. Laitoin ne sunnuntaina päivällä ja ne ovat tänään torstaina vieläkin kynsissäni ja vieläpä kunnossa! (No, ehkä pientä kärkikulumista havaittavissa, mutta ei muuta.)

Ihastuin kovasti Lumenen Onnen taikaa -sävyiseen lakkaan, kun sitä taannoin kokeilin, ja ajattelin sen olevan oikein sopiva lakka erääseen työtapaamiseen. Kiireissäni, väsyneenä ja lopulta kiukuspäissäni sitä laitoinkin kynsiini, mutta se ei jostain syystä halunnut kuivua laisinkaan, ja lopulta kynnet myös näyttivät siltä, että ne oli kiireessä, väsyneenä ja kiukkua puhkuen kynsiin laitettu. Mikään päällyslakka ei auttanut enkä millään jaksanut ottaa lakkoja poiskaan ja aloittaa alusta. Niinpä otin apuun sen ainoan oikean työtapaamislakan eli työhaastattelulakaksi ristimäni Avonin Rose Amourin, jonka pikapikaa kuivuva koostumus auttoi minut pinteestä.

Laitoinpa siis Avonia kerroksen ja avot! Lumene kuivui vihdoin ja pikkusotkut saatiin piiloon. No, jos ei oteta tuota vasemman käden etusormen kynttä huomioon, ja miksi otettaisiin? :)

(Molemmissa yllä olevissa kuvissa siis jo kummatkin lakat.)

Outoa muuten, että tämä lakkayhdistelmä näyttää päivä päivemmältä enemmän Rose Amourilta ja vähemmän Lumenelta. Tässä tilanne tänään:

How weird is that?

Matattua pastellipinkkiä ja kukkaryppäitä

Pitihän se Avonin Pastel  Pink saada vielä matattuakin Make Up Storen Matt Top Coatilla. Tulos oli kiva, joskaan ei ihan noin vaalea kuin kuvassa.

Olin ensin ihan innoissani, ja ajattelin, että lakka näytti vielä kivemmalta kuin alkuperäisasussaan. Hetken lakkaa katsottuani päätin kuitenkin, että alkuperäinen oli ehkä parempi. Vai mitä mieltä olette?

Tässä pelkkä Pink Pastel...

... ja tässä Pink Pastel + Matt Top Coat. Tosin korostan vielä, että ei tuo lakka nyt ihan noin paljon vaalentunut. Mutta joo, alkuperäinen oli kivempi, vaikkakin tuo mattalakka tasoitti vähän epätasaisuuksia, ja tulos on siistimpi. Tuo Pink Pastel on kiva ihanan upean täydellinen lakka värinsä puolesta, mutta koostumus on aika haasteellinen, ja jättää helposti epätasaisen pinnan.

Tapani mukaan taiteilin taas Konad-kuvioita, tällä kertaa kukkaryppään laatasta m22.

Ei tämä nyt oikein ole vahvinta osaamistani, ja ei, en tiedä mikä sotku tuossa keskisormessa on. Haastavaa Konadeissa itselleni on se, että kaikki kuviot tuntuvat tulevan aina ihan erilailla kynsiin. Näyttäisi varmasti paremmalta, joa kuvat olisivat samalla tavalla joka kynnessä.

Mielestäni vasemman käden nimetön oli paras. Tykkään tuosta, että tuo iso, vaalea kukka on sivussa, ja mustat pikkukukat lähtevät keskelle päin. Vielä kun kynsinauhat saisi kuntoon. Vaikka se on kyllä sama kuin loton kanssa. Enhän minä yksinkertaisesti voi voittaa lotossa, jos en lottoa. Yksinkertaista, eikö? Miten sitten voisin saada kynsinauhani kuntoon, jos en hoida niitä? Niinpä.

Pastellipinkkiä

Sitä sanotaan, että ihminen voi vain kerran elämässään rakastua oikeasti, but I disagree! Olen täysin hullun rakastunut mieheni lisäksi muun muassa Goshin Light'n Shine -huulikiiltoon, ja nyt rakkauspakkaus-listalle pääsi myös Avonin Pastel Pink -sävyinen barbiepastellipurukumikynsilakka, jonka jo sieluni silmin näen ruskettuneita kätösiäni somistamassa. Okei, rusketun suomiauringossa aika heikosti, mutta haaveilla aina voi. Siis tämä on niin mauton, että on jo upea!

(Ja joo, ehkei mies olisi kovin otettu kuullessaan, että on listoilla huulikiillon ja kynsilakan kanssa, mutta... Kyllä sekin kerran sanoi vanhalle autolleen sen kieltäytyessä käynnistymästä talvipakkasilla, että "Käynnistyhän nyt, rakas" ja säälittävintä tässä on se, että sen jälkeen se auto hurahti käyntiin... Hah, ja te kun luulitte, ettei voisi olla säälittävämpää kuin se, että ukko ylipäätänsä sanoi autoa rakkaakseen!! Tai, että oon sellaisen miehen kanssa.. Hmmm...)

In any case, tämä on aivan täydellisen ihana ja ennen kaikkea peittävä cremelakka, joka vaati vaivaiset kaksi kerrosta peittävään lopputulokseen. Oli tämä kyllä siitä haastava lakka, että ensimmäisen kerroksen jälkeen pelkäsin kovasti epätasaista lopputulosta, sillä tämä vaikutti raidoittuvan. Mutta toisen kerroksen jälkeen ja kuivuessaan tämä asettuikin ihan kivasti. Tarkkana saa olla, ja huolellisesti pitää lakata, ja siitä syystä oikean käden lakkaukset eivät onnistuneet näinkään hyvin. Tämä oli myös aika paksua lakkaa, jota ei siveltimeen tullut mitenkään hirveästi kerralla. Pitääkin muistaa kokeilla toimisiko tämä Konad-lakan korvikkeena, hmm...

Tämähän on juuri sellainen ihannelakka Konadien allekin, sillä tässä kuviot varmasti näkyvät, joten eiköhän me testata sekin. Nautin kuitenkin hetken näistä kynsistä ilman kuvioita.

Olen tässä muuten jo jonkin aikaa lueskellut vanhoja, alkuvaiheen postauksiani, ja hävennyt hiljaa. Nimittäin ne kuvat. En tajua, miten olen voinut niitä edes julkaista. Vanha kamerani ei toiminut kyllä ollenkaan eikä asiaa auttanut iltahämärässä otetut kuvat. Olenkin miettinyt, että niitä kuvia, joita pystyn, otan hiljalleen uusiksi. Varsinkin jotkut tuotteet voin kuvailla uudelleen, mutta tietysti jotkut lakkauskuvat tai muut voi jäädä ottamatta. Olisihan se kyllä kiva lukea niitä vanhojakin postauksia ilman, että tarvitsee siristellä silmiään, ja miettiä, että mitäköhän tuossakin kuvassa on.

Arvontaan voi osallistua vielä pari päivää...

Lakkauksia

Olen tässä viime aikoina vaihdellut kynsilakkaa melkeinpä päivittäin, joskus jopa pari kertaa päivässä. Mikään ei tunnu olevan hyvä, ja Konadit tuppaavat menemään pieleen, jolloinka vaihdan suutuspäissäni koko lakan. Ajattelin nyt kuitenkin saattaa lakkaukseni ajan tasalle. Eli kynsissä oli hiljattain OPIn mattalakka Lincoln Park After Dark, jolla halusin lakata koko kynnet kokeiltuani sitä kynnen kärkiin verkkolakkauksen virheet peittääkseni.

Tässä lakassa on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvä puoli on se, että tämä mattalakalle tyypilliseen tapaan kuivuu muutamassa sekunnissa. Tämä on siis oiva vaihtoehto silloin, kun pitäisi jo olla menossa jonnekin tai kun kahdet pieleen menneet lakkaukset jo tehneenä kaipaa vaan äkkiä jotain tuttua ja turvallista. Tämä on myös aika peittävä lakka. Kahdella kerroksella saa kuvassa näkyvät kynnet. Värisävy on ihan kiva, joskin vähän syksyinen.

Sitten niitä huonoja puolia. Varmaan jo kuvastakin näkyy, että kynsinauhat on haastavat saada siistiksi. Jää todella helposti sotkuisen näköiseksi. Myös itse lakasta on välillä vaikea saada siistiä jälkiä. Kaikki rannut jää helposti näkyviin. Tarkka saa siis olla. Pysyvyys on myös mattalakalle jälleen ominaiseen tapaan vähän niin ja näin. Seuraavana päivänä lakkauksesta oli jo paloja lakasta halkeillut.

Halkeileva ja syksyinen lakka saikin vaihtua näyttävään pinkkiin, joka kerrankin toistuu kuvassa lähestulkoon oikeanlaisena. Olen tämän Resist & Shine -lakan jo esitellytkin (täällä), mutta koska kynnet ovat kasvaneet ja kuvien laatu parantunut, niin esittelenpä uudelleen.

Tämä on siis oikein kiva ja peittävä lakka eikä minulla ole kovasti tästä pahaa sanottavaa.

Värisävy on oikein kiva, mutta aavistuksen tylsä, joten päätin taas kokeilla seepralakkausta, johon edellisellä kerralla tykästyin kovasti. Ilman konadointia tämä lakka kerkesi olla kynsissäni taas yön yli.

Itselleni tyypilliseen tapaan konadointi aiheutti taas suuria vaikeuksia, mutta seeprat jälleen laatasta m57.

Ihan kivat nämä ovat, mutta pidin kyllä mustavalkoisista seeproista enemmän. Ehkä musta konadointi olisi ollut parempi, who knows.

Sitten päätinkin toistaa itseäni. Nämä kynnet olet nähnyt jo täällä. Mikähän voi ihmistä riivata, jos kaikista mahdollisista lakoista valitsee sen saman Lumenen niiden samaisten leopardien alle? Kai siihen on lääkekin keksitty, en vain tiedä mikä. Minä nyt vain tykkään tästä beige-leopardi-yhdistelmästä.

Joka tapauksessa nyt ollaan taas ajan tasalla meikäläisen kynsien suhteen. Ja kaikki huokaisee helpotuksesta... Mitäpä olisittekaan tehneet, jos teillä ei olisi reaaliaikaista tietoa siitä, mitä meikäläisen kynsissä kulloinkin on ;)

Verkottelua

Nyt tämä menee jo överiksi. Minulla oli kivat Lumene-kynnet, mutta pakkohan ne oli sitten sotkea Konadeilla. Laatasta m57 lähti kynsille verkkokuviota, ja pieleenhän se meni. Olin jo pitkään miettinyt, että pitäisi kokeilla tätä kuviota taas, kun ensimmäinen kokeilu ei ollut kovin laadukas näky. Mutta eipä ollut tämäkään. Tätä kuviota oli todella vaikea saada koko kynnelle. Aina jäi jostain pala uupumaan.

Mutta ei me pienistä lannistuta. Pikakorjausta kynnet saivat, kun maalasin kynnenkärjet tummiksi. Tällä tavalla sain hieman peittoon niitä virheitä. Onneksi. Kun olin tämän tehnyt, niin hälytyskellot alkoivat soimaan. Näytti meinaan yllättävän tutulta. Plagiointisyytöksiä pelkäävänä mietin pääni puhki, että kenellä tällaiset kynnet olivat, kunnes se ajatus sitten putkahti päähäni. Nutturapään blogissahan tämän kaltaiset kynnet olivat ihan hiljattain. Olivat vissiin jääneet alitajuntaani.

Niin, ja nuo tummat kärjet tein OPIn Lincoln Park After Dark -mattalakalla.

Kynsilakkojen loputon vaihtaminen johti luonnollisesti siihen, että X-tran kynsilakanpoistoaineeni lopahti. Tämä oli kyllä todella tehokasta tavaraa, mutta ehkäpä olisi turvallisempaa kokeilla jotain asetonitonta.

Kärpässientä ja meikkiluksusta

Niinhän ne eiliset lakat sitten vaihtuivat pian pois. Tässäkään ei nyt värisävyt ole ihan kunnossa, mutta kynsiin siis tuli verenpunaista Sothysin lakkaa, ja hävettää vähän linkata edelliseen postaukseen, jossa nysäkynsilläni tätä esittelin.(Voi kuivia, ryppyisiä käsiäni... Mikähän niihin auttaisi?)

Tulin nyt siihen tulokseen, että vähintään kolme kerrosta tätä tarvitsee hyvään lopputulokseen. Parillakin kerroksella kynsiraja kuultaa tietyissä valoissa läpi. Mutta muuten todella hyvä lakka. Värisävyä tässä purnukassa ei lue, olisiko oikea sävy sitten vaan tuo nr. 18 eli googlailun perusteella Rouge Floral.

 

No, ei tämä tietenkään tähän jäänyt, vaan napsaisin päälle valkoiset leopardikuviot Konad-laatasta m57.

Ensin en lämmennyt näille kynsille sitten yhtään, koska ne muistuttavat ihan kärpässientä, eikö?

Mutta toisaalta, ihan hauskathan nuo ovat. En ole ikinä ollut mikään suuri tummanpunaisen lakan ystävä, joten olisin pelkkään Sothysiin kyllästynyt aika pian. Nämä kynnet ovat enemmän minua.

Saivatpa kynnet seuraavana päivänä vielä Pearly Bunny -päällysteen...

... joka oli ihan kiva (joskin sottasi kuvioita vähän), mutta ehkäpä olisi pitänyt jättää kynnet suosiolla rauhaan.

Sitten vielä yksi pikainen hehkutus. Jos minulla olisi laittaa 56 euroa 30 millin meikkivoiteeseen, satsaisin ehdottomasti Helena Rubinsteinin Instant V-Lift -meikkivoiteeseen. Se on tosin tarkoitettu vähän vanhemmille naisille, ja se lupaakin tehdä rypyille ihmeitä. Mutta kyllä se teki myös minun 20+ -iholleni ihmeitä! Se meinaan peitti ihohuokoseni aivan älyttömän täydellisesti, joka minun kirjoissani tarkoittaa, että tämä tuote ansaitsisi papukaijamerkin. Tästä voidaan muuten päätellä, että tuote täyttää rypytkin, kun kerran ihohuokostekin peittyvät niin nätisti. Lisäksi iho jäi muutenkin ihanan samettiseksi, ja plussana vielä suojakerroin 20. Kaikin puolin ihana tuote, mutta koska olen liian pihi, en aio lunastaa tätä omakseni. Tai ehkä joskus...

Löytö dinosaurusten ajoilta

Tutkiskelin kynsilakkavarastojani ja löysin tällaisen ikivanhan Rimmelin Lycra Wear -lakan sävyssä 366 Beige. Minulla ei ole mitään hajua, milloin tämän olen hankkinut, joten ensireaktio oli heittää tietysti tämä menemään. Päätin kuitenkin katsastaa tämän toimintakunnon, ja yllätys oli melkoinen, kun lakka olikin vielä notkeaa eikä yhtään liimamaista.

Enemmän se aiheutti yllätystä, kun tajusin lisäksi, että nyt ei olla oltu ihan euroilla liikenteessä tätä hankittaessa. Siis eihän nuo voi olla markkoja, eihän? Tuntuu vaikealta uskoa, että olisin maksanut 59 markkaa kynsilakasta, vaikka eihän se ole kuin kymmenen euron verran. Mutta, jos tämä oikeasti on markka-ajoilta (en muista mitään ulkomaillekaan sijoittunutta reissua, jolta olisin Rimmeliä ostanut), niin täytyy kyllä kehaista lakan kestävyyttä. Mutta tosiaan, en edes tiedä, milloin tämä lakka on ilmestynyt markkinoille, että voihan tähän olla joku järkeväkin selitys.

Tämä oli siitäkin upea lakka, että yksi kerros riitti peittävään lopputulokseen, mikä on näin vaalean lakan kanssa jonkin sortin ennätys. (Anteeksi kynsinauhasotkut.)

Tykästyin tähän lakkaan kovasti, ja se toi mieleen hiljattain esittelemäni Inglotin, sillä erotuksella, että tämä Rimmel on mielestäni vähän lämpimämmän sävyinen.

Ja sitten menin pilaamaan kaiken, ja suhrasin m22-laatasta nuotti-Konadeja.

Ei mitään sanottavaa. Nuo nuottiviivatkin lähti oikeasti irti ihan miten sattuu. Ja muutenkin m22-laatan kuvioiden kanssa tuntuu aina olevan ongelmia.Se hyvä puoli noissa konadeissa kuitenkin on, että ne saa aika hyvin kynsilakanpoistoaineella tuosta pois vahingoittamatta kuitenkaan tuota itse lakkapintaa. Itseni tuntien huomenna on siitä huolimatta uudet lakat kynsissä.

Miten muuten, mielenkiinnosta kysyisin, että jos laitatte/laittaisitte kynsiinne kuvia, niin kummin päin ne laitatte? Jos siis ovat sellaisia kuvia, niin kuin vaikka tuo nuottiavain, että sitä pitää katsoa tietystä suunnasta.  Tykkäättekö, että itse näette kuviot oikein päin vai niin, että muut näkee? Itse aina taistelen itseni kanssa, kun en tiedä, miten päin olisi kivempi.

Sitten sain postissa tällaisen näytepaketin. En edes muistanut, että olin tällaiseen osallistunut, mutta minulla onkin tapana kirjoitella nimeäni kaikkiin kilpailuihin sen kummemmin ajattelematta. Tosin, jos olisin tiennyt, että saan neljä pikkuista näytettä, niin tuskin olisin tähän osallistunut. Anyways, sain siis 4 Vichyn Aqualia Antiox -voidenäytettä, jotka testailen pikimmiten.