Hauschkaa huulirasvaa

Rakastan kaikkia kosmetiikkaan vähänkin linkittyviä tuotteita. Mitä tahansa. Mutta on vain luonnollista, että jotkut tuotteet ovat rakkaampia tai vähintäänkin tärkeämpiä oman mukavuuden kannalta kuin toiset. Ja nyt puhun siis tuotekategorioista. Esimerkiksi kuivaihoinen ei voi elää ilman kosteusvoidetta eikä rasvoittuvan ihon omaava ei mielellään käytä kuin vain oikeita, ihoa tasapainottavia puhdistustuotteita.

Minullakin on siis omat ongelmakohtani. Ensinnäkin atooppiset käteni, jotka varmaan kuoriutuisivat lähes irti ilman kaiken maailman käsirasvoja, joita yöpöydän laatikostani löytyy monenlaisia. Toinen - tosin vähemmän ongelmia tuottava - kohta, joka kaipaa muita paikkoja enemmän hellyyttä, ovat huuleni. Huulissa itsessään ei ole mitään vikaa (hah), mutta suupielet rohtuvat kovinkin herkästi. Tämä ongelma minulla on ollut ihan pienestä asti, aivan kuten olen jo pienestä asti kärsinyt kuivista käsistäni. Siksi olenkin jo parikymmentä vuotta etsiskellyt jatkuvasti uusia, entistä parempia tuotteita, jotka voisivat avittaa näissä ongelmissani. Yleensä rasvaan huuleni eri tuotteella, ja lisään suupieleen erikseen jotain rasvaa estämään rohtumista. Tämä ei silti estä minua etsimästä tuotetta, jolla voisi tehdä kummatkin asiat. Iltaisin homman hoitaakin apteekista saatava Bepanthen.

Päätin nyt kuitenkin jatkaa tätä täydellisen huulirasvan etsimistä, ja aloitan homman luonnonkosmetiikalla. Dr Hauschkan huulirasvapurkista olen kuullut lähinnä positiivisia huomioita, joten odotan innolla, että Tohtori Hauschka korjaa kuivuudesta kärsivät huuleni ja ennen kaikkea suupieleni.


Purkki maksaa about kympin, joten ihan halpaa tavaraa tämä ei huulirasvaksi ole. Jos tämä toimii odotetusti, sanoisin kuitenkin, että on sen arvoista.


Ainoa vika, jonka tästä heti äkkiseltään keksin, on epäkäytännöllisyys. Purkit nyt ylipäätänsäkin ovat aika epäkäytännöllisiä ja epähygieenisiä ennen kaikkea, mutta tässä purkissa asia oikein korostuu. Purkki on niin syvä, ja huulirasva niin purkin pohjalla, että on ihan turha kuvitellakaan käyttävänsä sormia tämän levitykseen. Kokeilin kyllä, ja sain kaivaa rasvaa kynsieni alta aika pitkään.

Ensivaikutelma rasvasta oli vielä se, että se on todella kiinteää ja kovaa, ja pelkäsin, etten saisi sitä siveltimellä otettua purkista. Pelko oli kuitenkin turha, sillä siveltimeen tarttui rasvaa helposti ja nopeasti.

Ensivaikutelma huulilla oli se, että rasva ikäänkuin suli, ja kiinteä olemus vaihtui melkein öljyiseksi. Kuollut iho tuntui lähtevän irti huuliltani aika pian, mutta toisaalta tuli tunne, että rasvaa pitäisi lisäillä heti lisää.

Noh, katsotaan, miten testissä käy. Jos tämä ei toimi, kokeilen seuraavaksi Oriflamen jokapaikan rasvaa, Tender Care -purnukan muodossa. Jota tosin kokeilen varmasti muutenkin, kun sellainen tuolla laatikossani odottaa.

Vielä lopuksi haluaisin hehkuttaa tuotetta, jota tosin hehkutin jo täällä.

Schwarzkopfin Blond Spray pelasti talveni. Havahduin keskellä kylmintä talvea siihen, että juurikasvuni oli sekä selvästi havaittavissa että tummaakin tummempi. Ja juurikasvu oli jo muutaman sentin näky päälaellani. Not nice. Ennen kuin edes ehdin panikoida järkyttävää ulkonäköäni, muistin vessan kaapissa piilottelevan hätä-apuni.

Juurikasvuni oli niin tumma, että epäilin, saisinko tästä enää niin tehokasta apua kuin tarvitsisin. Mutta kyllä. Ja tulos oli oikein kiva.

Ensimmäisen käyttökerran jälkeen juurikasvu muuttui selvästi vaaleammaksi. Sen saattoi kyllä erottaa, mutta se oli jo niin vaalea, ettei se häirinnyt enää ollenkaan. Käytin tätä vielä pari iltaa sen jälkeen, jonka jälkeen tulos oli kuin olisin käynyt kampaajalla. Juuret mätsäävät nyt latvoihin, ja tilanne on hallinnassa.

Sprayn hellävaraisuudesta en osaa sanoa mitään. Ei varmastikaan ole maailman hellävaraisin tapa värjätä hiuksia, mutta en ainakaan ole huomannut mitään epäilyttäviä vaikutuksia.