Nuoruuden kokeilut

Kesämokailuista mieleeni juolahtivat myös omat mokailuni. Varsinkin yläasteella tunnuin tekevän kaikki mahdolliset virheet, mitä meikkailuun tulee. Toki joissain kokeiluissa oli ihan hyvää yritystäkin mukana, mutta enimmäkseen ei. Tässäpä joitain juttuja, jotka ovat pysyvästi jääneet mieleeni yläastemeiningeistäni.

1. Liian tumma meikkivoide. Tämä pitää ykköspaikkaa joka listauksessa, mutta oikeasti väärä meikkivoide on hirveimpiä meikkimokia, mitä tiedän. Olen tehnyt kaikki mahdolliset virheet meikkivoiteiden kanssa, mutta jo ala-asteelta jatkunut liian tumman meikkivoiteen käyttö on yksinkertaisesti meikkihistoriani suurin häpeäpilkku. Se ei vain yksinkertaisesti ole kauniin näköistä. Voi luoja, mitä minustakin on selän takana puhuttu. Pahinta on se, että tiesin voiteen olevan minulle liian tummaa. Muistan käyttäneeni poolopaitoja ja pitäneeni hiuksia auki, jotta väriero kaulaan ei näkyisi. Miksi, oi miksi, olen sitten käyttänyt sitä meikkivoidetta? Miksen hankkinut vaaleampaa? No, kaikesta oppii, ja nykyisin yritän olla tarkka siitä, että meikkivoide on hyvän sävyinen. Paino sanalla yritän, sillä mokia sattuu edelleen, varsinkin, jos valaistus on meikatessa väärä.

2. Karmiva huulimeikki. Tämä tulee hyvänä kakkosena melkeinpä puskien meikkivoiteen tuosta ykköspalliltaan. Tämä seuraava moka on jotain aivan järkyttävää. Nimittäin peitepuikkohuulet. Muistan, että aika monella tytöllä oli yläasteella pakkomielle Yves Rocherin peitepuikon väriseen huulipunaan (vai oliko se peitepuikko?). Se oli jo yksinään aika järkyttävää, kun lauma 13-vuotiaita tyttöjä kulki ympäriinsä ilman huulia. Huulet kun sulautuivat niin hyvin ihon sävyyn. Mutta minäpä vein tämän vielä asteen pidemmälle ja rajasin huuleni. Ja ei, en todellakaan millään nudella sävyllä, vaan oikein tummanruskealla. Todisteena minulla on seiskaluokan kuva, jossa poseeraan näillä huulilla.

Tässä pieni demonstraatio siitä, kuinka hirveältä tuo on voinut näyttää. Yläasteella tosiaan käytin ruskeita sävyjä, mutta tein teille punasävyisen demonstraation aiheesta. Hyi hemmetti. Ja pelottavaa tässä on se, että tällaisia huulia näkee edelleen. Mikä oudointa, nämä huulet eivät yleensä kuulu meikkilookiaan vielä hakevalle tyttöselle vaan aikuisille naisille, joiden pitäisi jo tietää paremmin. Kai he sitten ovat vain niin juurtuneita tapoihinsa, etteivät näe itseään muiden silmin. *inhonväristyksiä*

Minulla oli myös violetti huulipuna ja violetti rajauskynä, joilla meikkailin huulet jättäen keskiosan joko kokonaan ilman meikkiä tai sitten laitoin juurikin jotain peitepuikkovaaleaa keskelle. Se on varmaan ainoa huulipuna, jonka olen koskaan käyttänyt loppuun ja muistan, että se oli L'Oréal Paris'n. Veikkaan, että se oli hirveän näköistä, mutta silloin se oli mielestäni paras juttu ikinä.

3. Pinttyneet meikkaustyylit. Tämä nyt ei ole moka pahimmasta päästä, mutta näytän vielä viimeiseksi kaksi käyttämääni silmämeikkilookia. Muistan, että minulla oli selvä visio päässäni siitä, mikä meikki sopii minkäkin vaatteen kanssa. Jos ylläni oli jotain rusehtavaa, laitoin ruskeaa luomiväriä, valkoiset ylärajaukset ja mustat kajalit. Koska en ikinä saanut ripsiäni taivutettua, en edes jaksanut yrittää ja ripset killottivat suorina.

Tältä se on ehkä voinut näyttää. Sinänsä tämä ei mielestäni ole hirveimmästä päästä meikkikokeilujani, mutta pari huomiota kyllä nousee esiin. Ensinnäkin musta kajali 13-vuotiaalla ja ylipäänsä päiväsaikaan on mielestäni pientä liioittelua. Toiseksi kun ripset ovat noin suorat, niin varsinkin ylimmässä ja alimmassa kuvassa näyttää siltä, ettei ripsiä olisi lainkaan. Valkoinen ylärajaus vain vahvistaa vaikutelmaa. Moni pitää valkoista ylärajaustakin meikkimokana, mutta itse en ole niin jyrkkä. Toisinaan se näyttää hyvältä, toisinaan ei.Ja toisinaan se tarttuu ripsiin, jolloin näyttää siltä kuin ripset alkaisivat ilmasta (kuten ylläolevat kuvat todistavat).

Jos ylläni puolestaan oli Adidaksen sininen verkkapuku, oli silmämeikkikin luonnollisesti sininen. Tällöin lisäsin sinisen luomivärin pariksi siniset kajalit ja Anytimen sinistä ripsiväriä. Valitettavasti tuo ripsari on jo pois heitetty, joten saatte tyytyä mustaripsiseen demonstraatioon.

Ei tuokaan hirveimmästä päästä ole. On minulla varmaan ollut pahempiakin päiviä, mutta ehkä sinisen ripsarin kanssa (oli siis ihan sähkönsininen) ei ollut paras mahdollinen look. Ja aika varmaan kultaa muistot ja minulla saattoi varmaan tuon lookin kanssa olla esimerkiksi pinkit huulet tai mollamaijaposket. Eihän kumpikaan noista silmämeikeistä minua imartele, mutta nuorena kai kuuluu kokeilla.

Tuo sininen kajal on minulla edelleen ja se on Arcancilin. Uskaltaisinkohan ottaa sen taas käyttöön? Eihän se niiiiin hirveä olekaan, vai mitä sanotte? ;)

Ja nyt hyvät ihmiset, kertokaahan omat meikkimokanne! En halua hävetä yksin.