Se ruma sana

No niin... Toivoin, ettei tarvitsisi kirjoittaa tätä postausta, mutta kai se on pakko. Erinäiset anonyymit ovat lähestyneet minua enkä siis ole julkaissut enkä julkaisekaan heidän kauniita sanojaan, koska koen, että on typerää käydä näitä keskusteluja tuolla kommenttien puolella.

Tässä nyt otan sitten kantaa toivottavasti viimeisen kerran näihin asioihin.

Mainokset tässä blogissa eivät ole minulle mikään lisätulo. Elän edelleen Kelan rahoilla äitiyslomalla ollessani. Jos tajuaisitte, miten pienistä summista puhutaan noiden affiliate-juttujen kanssa, niin kukaan ei kävisi tätä keskustelua.

Ne kuuluisat KLIKKI*ni häviävät nyt. Mutta just so you know, kukaan ei olisi joutunut helvettiin niitä painamalla ja arvatkaapa, paljonko itse olisin siitä hyötynyt... Arvatkaa! Nyt joku viisas nosti jo kätensä, aivan, EN MITÄÄN. En sitä tsiljoonaa dollaria, mitä ihmiset kuvittelevat. Esimerkiksi tämän päivän postauksen tuotteet olisitte aivan hyvin voineet käydä katsastamassa Sokoksen sivuilla ilman, että olisitte joutuneet pelkäämään minun koituvan siitä jotain. Ne sentit (kyllä, puhutaan senteistä) saan vasta, jos teette sinne tilauksen. Ja jos niistä rahoista odotetaan minun saavan Ferrareita ja kultaisia lastenvaunuja, niin älkää nyt hengitystä pidätelkö sitä päivää odotellessa. Muutututte hyvin äkkiä erivärisiksi.

Ja kun puhutaan tämän päivän postauksesta, niin mielestäni en tehnyt mitään, mitä emme näkisi naistenlehdissä, Yritin tehdä vähän asiallisempaa juttua. Ja just so you know, en rakentanut juttua tuotekollaasin ympärille, vaan tuotekollaasin jutun ympärille. En siis keksinyt ideaa juttusarjasta (joka varmaan nyt sitten unohdetaan) sen takia, että haluaisin ryövätä teidän senttinne, jotka totta kai tulisivat suoraan teidän pussistanne minulle. Luuletteko oikeasti, että tuo punahuulipostaus on tehty mistään muusta syystä kuin rakkaudesta kosmetiikkaan? Se on surullista, jos näin on.

Olen pahoillani, jos kuulostan vihamieliseltä ja oikeastihan siis liiottelin alussa. Olen siis saanut tasan kaksi kommenttia anonyymeiltä, toisen epäasiallisen ja toisen todella kriittisen, mutta asiallisen. Ne riittivät kuitenkin saamaan minut pahalle tuulelle ja todella pahalle mielelle. I'm not gonna lie, pari aika monta kyyneltä tuli vuodatettua. Näitä asioita on vaan niin vaikea selittää muille, kun mielikuvat on jo tehty siellä toisessa päässä.

Minulla on muutama postaus ajastettuna seuraaville päiville, mutta voipi olla, että se oli sitten siinä. Ainakin nyt tuntuu siltä, että ei vaan pysty. Silloin kun itse luulee tekevänsä jotain kivaa ja uutta ja se lytätäänkin heti, niin paskaltahan se tuntuu.

Jos joku haluaa haukkua lisää, niin sana on vapaa. En kuitenkaan julkaise kenenkään kommentteja. Märehdin niitä mieluummin ihan yksin. Julkaisen kaikki positiiviset, niin niiden voimin yritän täältä nousta taas täältä ylöspäin :)

Sen vielä sanoisin, että joo-o, noita tuotekollaaseja tuli viime päivinä varmaan liikaa, en tiedä. Mutta se johtuu siitä, että liikun aika vähän missään. Olen kotona lapsen kanssa. Sen takia ei tule kokeiltua tai hankittua meikkejä samalla tavalla kuin muiden kosmetiikkabloggarien. Siksi tuotekollaasit ovat olleet helppo tapa tuoda sisältöä blogiin sillä välin, kun kehittelen muita juttuja. Ja se nyt vaan on niin, että kun tuohon affiliate-hommaan on lähtenyt, niin huomaa, että aika moni mainitsemisen arvoinen putiikki on siinä hommassa mukana. Ja jos joku jaksaa selata blogia ajalle ennen tätä hommaa, niin huomaa, että linkkailin Prettyyn ja Sokokseen ja Yvesille jo ennen koko TradeDoubleria. Mutta nyt se sitten on väärin. Mun mielestä se on a) asiakaspalvelua (tässä tapauksessa palvelus lukijoille), jos linkkaa suoraan tuotteeseen, oli juttu millainen vaan, jotta lukija saa etsittyä tarvitsemansa tiedon kätsysti ja b) helpottaa mun työtä, kun ei tarvitse kertoa tuotteesta ihan kaikkea postauksessa eikä etsiä tuotteen myyntipaikkaa moneen kertaan, jos lukijat sen haluaa jutun luettuaan tietää.

Mä otan kritiikkiä vastaan yleensä aika hyvin, mut nyt napsahti kamelin selkä siinä mielessä, että tuli vaan niin paha mieli, ettette ehkä uskokaan.

ps. Mainokset sivupalkeissa on joo olleet mainoksia, mutta ne on myös esteettisesti sopineen blogiini, koska en ole halunnut luopua muista sivuelementeistä ja mainokset on kivasti katkaisseet tuolla sivussa tekstien virtaa. Mun mielestä.

pps. Nää peeässät ei taida loppua koskaan, kun keksin uusia juttuja, mutta tässä tulisi vielä yksi pointti. Tämä asiallisempi anonyymi pohti sitä, että mun postausten lähtökohta on se mainostus ja etten varmaan keksisi muuten mitään kirjoitettavaa. Ihan ensiksi on pakko sanoa se, että yksikään postaus ei ole mun näppikseltä lähtenyt sillä mielellä, että nyt mainostetaan. Fakta nyt vaan on, että ainoat alekoodit sun muut vinkit tulee affiliatekumppanilta, joten sieltä se idea sitten lähtee, että laitanpas koodin jakoon. Mutta toivottavasti se on selvää kaikille, etten voi "ryövätä" yhteistyökumppanin koodia laittamatta linkkiä mukaan. Tai jos saan idean sähköpostiin tulleesta "mainosviestistä", niin en ala esittämään, että idea oli oma, vaan laitan linkin sinne, mistä idea on lähtöisin.

Keksisin mä näitä pointteja enemmänkin, mutta annetaan nyt olla. Mutta jos yhden Suomen suurimman blogin (joka henkilökohtaisesti on yksi lemppareistani) pitäjä uskaltaa hänkin omistaa kokonaisen postauksen sähköpostiin tulleesta affiliatevinkistä, niin kai minäkin voin niitä viljellä. Mutta jätän sen samaisen koodin nyt sitten tällä kertaa julkaisematta itse, niin ei tule paha mieli kenellekään.