Mansikasta karhunvatukkaan

Niin se sitten loppui. SENin Strawberry & Milk Hand & Body Lotion oli ihana ylellisyys, vaikka maksoikin vain pari hassua euroa. Käytin siis loppuun tämän enempi vartalovoiteen mieleen tuovan putelin, mutta käsivoidemaisempi puteli saa edelleen jatkaa käsivoiteena. Vaikka ne sisältävätkin samaa tavaraa, himoitsin jo uutta vartalovoidetta, jonka takia SEN saa toimia vastedes käsivoiteena pelkästään.

Käytin jo paljon ylisanoja edellisessä SEN-postauksessa eikä minulla juurikaan ole lisättävää. Tämähän pääsi lempparikäsivoiteeksi tuonne alalaidan suosikkeihin. Vartalovoidelemppariksi en tätä vielä ylentänyt siitä yllättävästä syystä, että tämä on niin riittoisaa. Pienenkin tipan levittämisessä niin suurelle alueelle, että se imeytyisi nopsaan, on kova työ ja huono palkka. Siis vaikka se riittoisuus on hyvä asia, niin suihkun jälkeen palelevana en jaksa tehdä hirveästi hommia rasvauksen eteen.



Vaihdokiksi pääsee Yves Rocherin karhunvatukalta tuoksuva kosteusemulsio. Olen tätä kerran jo ehtinyt kokeilla, ja kerrankin joku voide tekee, minkä lupaa. Tuolla Yves Rocherin sivuilla kehutaan voiteen rasvattoman koostumuksen edesauttavan nopeaa imeytymistä, jolloin vaatteetkin voi pukea heti päälle. Eli heti plussaa. Tämä meinaan teki juuri sen, ja imeytyi sekunnissa. Silti tämä oli uskomattoman riittoisaa. Tuoksuttelin tätä miehellä, ja hän ei kovinkaan paljon mieltynyt tuoksuun. Mies oikeastaan järkyttyi, kun tajusi minun käyttävän sitä itseeni. Itse olen kahden vaiheilla tuoksun suhteen. Testaan nyt pullon loppuun, ja katson alkaako tuoksu jurppimaan.

SENin mansikka-kerma oli loppuun asti ihana yhdistelmä enkä kyllästynyt tuoksuun ollenkaan. Nam nam.

Garnier loves rock and roll-on

Garnierilla on selvästi joku mieltymys söpöihin roll-on-puikkoihin. Pure Active -rollari epäpuhtauksia vastaan minulla onkin jo ollut jonkin aikaa käytössä, ja nyt laajensin rollarivalikoimaani paljon mainostetulla Caffeine Eye -puikolla. Se lupaa tehdä silmänympärysiholleni ihmeitä, mutta eniten odotan sen lupausta vaalentaa tummaakin tummemmat silmänaluseni. Äkkiä siis testaamaan tätä. Ensivaikutelma ainakin on se, että tätä on yhtä helppo käyttää kuin sinistä naapuriaan.

Olen siis käyttänyt kofeiinirollaria vasta pari kertaa, joten en siitä lavertele sen enempiä. Pure Activekin on vielä testivaiheessa, mutta täytyy sanoa, että sitä olen käyttänyt enemmän kuin muita näpyn kuivattajia. Juurikin siksi, että Garnierin roll-on on superhelppo käyttää. Kyllä tällaista käyttää paljon mieluummin kuin esimerkiksi geelimäistä ainetta, joka pitää erikseen tuputella iholle. Toki minulla on pari muutakin roll-on-versiota, mutta jostain syystä niistä ei aine tule ulos yhtä helposti ja kätevästi kuin tästä Garnierin sinisestä putkilosta.

Eli tällaiset näpynkuivattajat omistan Garnierin lisäksi. Louis Widmerin ja Skin Doctorsin Zip Zapper -rollarit sekä Herbinan Clear Line -tehohoidon. Näitä on tullut ikävän vähän käytettyä, mutta siihen on siis todellakin selvät syyt.

a) Herbina on varmasti hyvä tuote, mutta sen geelimäinen koostumus ei omassa käytössäni ole oikein kätevä.

b) Sekä Louis Widmer että Skin Doctors osoittavat selviä merkkejä siitä, ettei homma pelitä. Niistä ei aina tule sitä ainetta ulos tai, jos tuleekin, en huomaa sitä. Garnierin rollari on ainoa näistä roll-on-putkiloista, josta selvästi tulee ulos tavaraa joka kerta.

Lisäksi Garnier kuivuu nopsaan, joten esimerkiksi meikin tekemiseen se ei vaikuta. Samalla tavalla kuivuu myös tuo Caffeine Eye, jota sitäkin on helppo sipaista silmänalusille ennen valokynää. Aika näyttää, onko siitä mihinkään noin muuten.

Mutta siis mitään suurempaa yhteenvetoa en voi tehdä, sillä tuotteiden testaus ei ole edennyt oletetulla tavalla.

Sen sijaan Bottega Verden antiselluliittigeelin testaus on edennyt juuri niin kuin lupasin, mutta testituloksia esittelen vasta, kun purkki on loppuun asti kaavittu. Ja älkää peljätkö, en nyt sentään reisiäni ala teille esittelemään. Siitä voi kai saada jonkun tuomionkin, jos netissä esittelee traumatisoivaa aineistoa. Ainakin tämä blogi pitäisi sitten muuttaa K-18-merkintäiseksi, ja sitähän me emme halua. Mutta toisaalta, kiitos BV:n, ehkäpä K-17 riittäisi... ;)

Testituloksia odotellessa...

EDIT. 12.1.12, On vähän jäänyt Garnierit käyttämättä, eritoten tuo silmänalusille tarkoitettu, joten siitä nyt ei hetkeen arvostelua nähdä. Spot-On on jo kuivanut, mutta se oli ihan pätevä kapistus. Näpyille suosittelen silti ACOn Spotlessia.

Selvästi kirkkaampaa ja neonpinkkiä

Herbinaiset loppuivat, ja on aika astua Neutrogenan Visibly Clear -maailmaan. Kaivoin herkkulaatikostani Neutrogenan kuorivan puhdistusgeelin, 2 in 1 Wash Maskin, näppylöiden tehohoidon sekä kasvoveden. Kerroin aiemmin kuluttaneeni loppuun Neutrogenan kuorinnan, ja harkitsevani sen uudelleen ostoa. Nyt kuitenkin tajusin, että kun kerran omaan tuon kuorivan puhdistusgeelin, niin se saa luvan riittää. Tuo 2 in 1 -tuote on siis savipohjainen pesuaine, jota voi käyttää myös naamiona. Koska tässä joukkiossa onkin kaksi erilaista puhdistusainetta, päätin että käytän tuota kuorivaa iltaisin, jotta meikit lähtevät tehokkaasti pois ja tuota hellemmän oloista, 2 in 1 -puhdistusta aamuisin. Lisäksi tietenkin aion jättää sen silloin tällöin naamioksi, vaikka tehokaksikkokin on vielä käyttämättä.

Sitten päivän muihin uutisiin...

Viime kesänä - onnellisena rakennekynsien omistajana - aloin kiinnittää huomiota katukuvassa vilistäviin neonpinkkeihin kynsiin. Itse en rakennekynsiäni lakannut, sillä niissä oli kaunis ranskalainen manikyyri. Ruoho alkoi kuitenkin näyttää pinkimmältä aidan tuolla puolen, ja aloin epätoivoisesti skannata kauppojen hyllyjä mahdollisen pinkin ihanuuden varalta. Sitten aivan yllättäen löysinkin kyseisellä neon-vivahteella varustetun lakan Seppälästä. Siis Seppälästä. En ollut aiemmin edes ajatellut, että Seppälä voisi olla se paikka, jossa kohtaan tulevan sydänkäpyseni. Mutta niin vain kävi, että iskin silmäni Wild & Crazy -lakan sävyyn Summer Neon. Hintakaan ei päätä huimannut, sillä alle kolmella eurolla selvisin tämän seuralaisen ostamisesta.

Näin hurjilta kynteni näyttivät polttareissani viime kesänä. Rakennekynsien huoltoväli oli vähän venähtänyt, sillä halusin käydä huollattamassa kynnet juuri ennen häitä. Siispä sipaisin Seppälän lakkaa kynsien päälle peittääkseni kasvurajan. Tuolta ne sitten näyttivät, vaikkakin livenä vieläkin hurjemmilta. Kyllä noilla kynsillä kelpasikin juhlia.

Kesä tuli ja meni, ja neonpinkki kultamuru sai jäädä lojumaan laatikkoon. Kuka nyt talvella käyttää kirkkaita värejä? Talvella käytetään mustaa, tummanlilaa, ruskeaa ja sinistä.... vai? Niin väitetään uusimmassa Cosmossakin.



Olen kuitenkin läpi talven haikaillut kesäpinkin perään, ja yhtäkkiä mieleeni juolahti hirvittävän kamala ajatus: mitä, jos Summer Neon on mennyt tyystin piloille, kun näistä pakkasista selvitään? Mitä, jos se on jämähtänyt käyttökelvottomaksi, ja mitä jos näitä ei enää saakaan Seppälästä? Ei, en voinut antaa sen tapahtua. Niinpä läväytin kesäpinkin kynsiini talvipakkasista huolimatta. Kulkekoot muut tummissa, synkissä lakoissaan, mutta minähän käytän piristävää pinkkiä, jos haluan.



Yksi ongelma tässä muuten oli. Vaikka juuri opin käyttämään kameraani, ja muuten onnistun ottamaan aika hyviä kuvia, niin tämä lakka ei yksinkertaisesti suostunut olemaan oma itsensä valokuvissa.




Hui, kun näyttävätkin kädet kuivilta! Äkkiä käsirasvaa....


Täytyy muuten paljastaa, etteivät kaikki ystäväni ole näin avarakatseisia kynsilakkojensa suhteen. Tiedän ihmisiä, jotka eivät missään nimessä käyttäisi tällaista väriä, ja pitävät minuakin hönttinä, kun niin teen. Mutta minun mielestäni kynsilakka on se juttu, jossa oikeasti voi revitellä, miten tahtoo. Nehän on vaan kynnet, herranjestas! Kynsilakan saa aina pois, jos tahtoo. Enemmän se pistäisi silmään, jos laittaisin neonvärejä silmiini. (Niin kuin voisin tehdäkin, mutta sekin olisi hurjempaa kuin kynsilakoilla leikittely.)

Koska en viime kesänä omistanut mattalakkaa, piti minun nyt testata heti, miltä Villi & Hullu näyttää mattauksen kanssa.



Eipä juuri näy eroa edellisten kuvien kanssa. Ja oikeasti siis lopputulos on muutenkin paljon tummempi, näyttävämpi ja "neonimpi".

Itse kynsilakasta voi sanoa sen verran, että levittyy kivasti, vaikka vähän sotkinkin. Tokalla kerroksella kestää jo hetken kuivua, mutta ei mahdottoman kauan. Ja kaksi kerrosta riittää peittävään lopputulokseen.

Pari uutta tulokasta

Pari uutta, mielenkiintoista kaveria olen saanut lisättyä alati kasvavaan kosmetiikkaperheeseeni. Toista olen jo kokeillut, ja toinen odottaa vielä ensikosketusta ihoni kanssa.

Tulokas 1: Hiustuoteperheen suosikkisetä




Fudgen Head Shine on kyllä täyttä rautaa. Tämä kiiltosuihke tekee kyllä sen, minkä lupaa - antaa nimittäin megakiiltoa. Tätä täytyy vain muistaa suihkuttaa tarpeeksi pitkän matkan päästä, jotta kiilto pääsee levittymään kutreihin tasaisesti. Mutta voi pojat, mitä muuta tästä nyt sanoisi.. Hauska ja helppokäyttöinen purkki, jolla saa ihanan kiillon hiuksiin ja, joka tuoksuu ihan hedelmäpurukumilta. Oikeasti, aivan ihana tuoksu. Melkein jo mietin, laittaisiko hajuvettä vai ei, kun omaan nenukkiin tuoksui jo vallan niiiin makialta, että!

Ja vaikka tämä tuo kiiltoa hiuksiin, niin ei tämä silti saa aikaiseksi mitään Malibu Barbien glitterlemmikkipuudeli -vaikutelmaa. Mitään näkyviä kiiltohippusia tukkaan ei siis tartu, vaan hiukset näyttävät mystisesti upean kiiltäviltä ilman mitään selviä merkkejä syystä.

Jos plussia jaettaisiin, antaisin +++++, joka siis on maksimi :)

Tulokas 2: Kosteusvoideperheen unelmavävy






Estée Lauderin Hydrationist ei ole vielä päässyt kosketuksiin ihoni kanssa, mutta odotan sitä hetkeä kuin koira luutaan. Kuivan ihon superkosteuttaja on juuri se, mitä kaapissa täytyy olla pahan päivän varalle. Uskon ja toivon niin paljon, että tämä kaveri hurmaa kaikki (lue: minut), että pelkään kokeilla tätä. Mitä jos ei kukaan tykkää siitä? (lue: Mitä jos se ei toimikaan?) Mitä, jos unelmavävy onkin narkkari Armanin puvussa? Suola sokerisirottimessa? Tai siis... tehoton voide ökypurkissa? I hope not... Enkä kyllä uskokaan. Kyllä tämä toimii. Raporttia tulossa testijakson jälkeen.

Oikeasti olen kasvattanut ihanaa kosmetiikkaperhettäni useammallakin sukulaisella, ja kovempaan tahtiin, kuin mihin Brangelinakaan* pystyisi, mutta ei vain ole tullut kerrottua kaikista. Lähinnä jo siksi, etten millään ehdi testailemaan kaikkia siinä tahdissa, kuin niitä tulee. Jotenkin mielekkäämpää kertoa uusista perheenjäsenistä vasta testirundin jälkeen... Hmm.. No, kyllä te tajusitte. Tietenkin joskus tulee sitten näitä ihania, perheen ja sydämen valloittavia tulokkaita, jotka täytyy esitellä heti. Lähinnä kyse on silloin juurikin näistä unelmavävyehdokkaista, joiden maine puhuu puolestaan. Mutta eihän sitä voi pelkkiin huhupuheisiin luottaa, täytyy ne koeajaa ensin.

*Ja Brangelinahan erosi, eikö? I sure hope so. Go, Team Jennifer, go! En ole lapsellinen, en...

Sävyttelyä ja unohtunut ihanuus

Ja jälleen on vuorossa: "Mitä kaikkea meikki- ja korukaapistani voin kaivaa ja yhdistellä keskenään?" -osio. Harmaita söpöliinejä ovat Biancon rusettikoristeinen käsikoru, Maybellinen Khôl Express -rajauskynän (jota valitettavasti ei myydä enää) sävy Silver Black sekä Clarinsin luomiväri, sävy 17 Mystery Grey.



Clarinsin luomiväriä en ole ehtinyt käyttää vasta kuin pari kertaa, mutta tiedän jo, että pidän tästä. Pigmenttiä on tarpeeksi, tämä levittyy hyvin ja kerrosten määrällä voi vaihdella syvyysastetta. Laadukas tuote.


Maybellinen kynä on ihana, ja harmittelen kovasti, ettei näitä myydä enää. Omistan kynän myös vihreänä ja lilana. Vedenkestävä kynä levittyy sulavasti, pysyy hyvin ja näyttää vielä paremmalta. Ainoa huono puoli on se, etten uskalla käyttää näitä kyniä niiden loppumisen pelossa :/ Sitten en saa näitä enää mistään. Nyyh.


Toinen väriyhdistelmä on luonnollisesti pinkki. H&M:n korvakorut olenkin jo esitellyt, samoin kuin Minersin Crystal Crush -kiillon sävyn Studio 54.

Sen sijaan tätä MACin Pigment Color Powder -sävyä Bright Fuchsia en olekaan vielä esitellyt. Väriä tosin voi olla vaikea saada näyttämään hyvältä silmämeikissä ilman, että silmät näyttävät krapulaisen aamun peilikuvalta. Mutta onneksi tätäkin sävyä (kuten myrkynvihreää sävyä Landscape Green) pystyy muokkaamaan muiden pigmenttivärien avulla.

Sitten vielä yksi i-h-a-n-a (ja jos minä rupean tavuttelemaan, niin silloin se on uskottava) ripsiväri, jonka tajusin kuivuneen kokoon käyttäessäni Max Factorin False Lash Effectiä liiankin innokkaasti.

Nivean Extreme Resist Lengthening on superkestävä, pidentävä ja ripsien taivutuksen ihanasti lukitseva, supersööttiin pakkaukseen puettu suosikkini, jonka olemassaolon unohdin Max Factorin astuttua kuvioihin. Kun tässä eräänä päivänä huomasin tämän limenvärisen söpöliinin kurkistelevan rajauskynien alta, kokeilin sitä vain huomatakseni sen jo kuivuneen käyttökelvottomaksi. No, melkein. Siitä riitti tasan sen verran, että sain pari vetoa Niveaa laitettua Max Factorin alle, ja sen takia näytti MF:kin paremmalta kuin aikoihin. Kun kesällä käytin tätä ripsaria, kuulin kehuja ripsistäni koko ajan. Lisäksi ripset oikeasti pysyivät kaarella, ja erotellun upeina koko päivän. Tätä hankin heti lisää. Max Factor on hyvää, mutta tämä on parasta.



Nivealla saattaa olla ns. perusmeikin maine, mutta kyllä sielläkin päässä osataan.