5 x Fashionista

In real life, tämä lakka on kyllä lilampi. Ei noin sinertävä.

En pitänyt niitä edellisiä lakkoja kovinkaan pitkään. Huonosti lakatut olivat eivätkä muutenkaan nyt sytyttäneet sillä hetkellä niin kovinkaan paljon.

Ulkokuva ihan hitusen realistisempi, mutta not enough.

Sen sijaan päätin kokeilla yhtä maailmankaikkeuden upeimmista lakoista eli Hennesin Fashionistaa.

Fashionista.

Ajattelinpa kokeilla, millä eri tavoilla siitä saisi muokattua erilaisemman. (Ei sillä, että pitäisi. Se on upea yksinäänkin!) Konadit jätin suosiolla pois tästä leikistä. Niin ja toki kynsikiekot olisivat tätä tarkoitusta varten käytännöllisemmät, mutta en omista yhtäkään, joten omilla mennään.

Ja nyt sitten menee metsään. En oikeasti ansaitse tätä blogia. Juuri kun olen valitellut, miten huonot kynnet/kynsipostauksen tein, niin mitä teenkään? Sen uudestaan tietenkin. Mutta tiedättekö sen tunteen, kun on laitellut tarroja ja lakkaillut eikä vain halua, että kaikki se työ menee hukkaan? Eli siitä on saatava postaus aikaiseksi, vaikka väkisin! Näin siis tapahtui minulle... taas. Pyydän anteeksi seuraavaa kuvaoksennusta.

Minun lempparini suorastaan pompahtaa esiin! 

No niin.

Pikkurillissä mattalakkaus à la Make Up Store.
Nimettömässä glitterkärjet à la Wild and Crazy (Silver Bell).
Keskisormessa ehdoton lempparini eli Rainbow-sävyiset hileet à la Gosh.
Etusormessa Sinan Soft 3D Rubber Art -tarroja, jotka sain blogin kautta Prettyltä.

Hienosti rajattu kuva, kun päivämäärä jäänyt hiukkasen näkyviin. Hups.

Peukalossa tarroja ehkä lemppariarkistani, jonka myös sain Prettyltä. Jos joku ihmettelee, miksi olen asetellut ne noin, niin voinen paljastaa, että lakasta lohkesi pala, jota yritin peittää... Ja loppu on historiaa. Toisin asetellusti olisivat oikein kiva lisä lakkaan.

Näistä voisin käyttää kolmea ekaa, etuosormen tarrat vähän turhan huonosti laitettu.

Jos nyt puretaan vähän osiin tätä ajattelumalliani. Ensinnäkin tuo pikkurillin mattalakkaus. Se on ihan jees, ihan ok, mutta jotenkin vie sen ilon tästä lakasta, joka on superkiiltävä ja ihana sellaisenaan. Eli ei paras vaihtoehto. Nimettömän glitterkärki on aika perus. Sopii melkein mihin vaan lakkaan. Vähän pissis, mutta ei haittaa. Voisin käyttää.

Tämä on kyllä liloittelua.

Keskisormen Rainbow-pläjäys on ehdoton lempparini!!! Olen tästä lakkauksesta haaveillut jo pitkään enkä nyt ihan täysin tajua, miksen suoraan lakannut kaikkia kynsiä vain näin. Fashionista + Rainbow on täydellinen yhdistelmä, pistäkääpähän muistiin. Tarvitseeko tuosta etusormesta mitään sanoa? Tykkään noista tarroista ja käytin niitä, koska olivat violetteja kukkia sopien näin kynsien väritykseen, mutta innostuin liikaa. Tyypillinen tapaus, jossa yksi tarra menee vikaan ja yrittää peittää erhettä sadoilla muilla tarroilla. Note to self: se ei koskaan onnistu. Huomioikaa, että koristelin oikeaa kättäni ja oikeakätisenä koin sen vähän haasteelliseksi. Niin ja vaikka kuvassa tuo tarra näyttää jotenkin tökeröltä, niin livenä ei laisinkaan eikä livenä sitä läpinäkyvää osaa näy laisinkaan. Eniveis, nuo tarrat kyllä siis sopivat lakkaan, mutta ne ovat tosi huonosti asetellut ja niitä on liikaa.

Ja kyllä. Käteni ovat superhyperkuivat ja luulette ehkä, että kuvasin mummoni käsiä, mutta ei, minun ne ovat. Pakko pitää käsirasva/puuvillahanska-sulkeiset pian, kun vaan keksisin, millä rasvalla tämän tekisin. Tarvitsen jotain supermegakosteuttavaa jankkia.

Pikku-apulaiset.

Kerrotaanpa näistä nyt ei-lukusuuntaan. Make Up Storen mattalakka on ainoa laatuaan, jota olen kokeillut, mutta uskon, että parempiakin löytyy. Muista blogeista olen huomannut mattalakkojen tekevän karheampia pintoja (tai ainakin karheamman näköisiä), kun tämä tekee sellaisen sileän. Minulta löytyi kuitenkin jemmapullo, kun tuo ensimmäinen oli jo ihan venyvä ja vanuva. Roskiin siis. WaC:n hopeaglitter on ihana, mutta hankala poistaa, siksi sudin sitä vain kärkeen. Ja Rainbow by Gosh oli vaan yksinkertaisesti legenda jo syntyessään.

Prettyltä saadut tarrat ovat huippukivoja ja kuten sanottu, tuo ylempi noista arkeista on lempparini. Jos se olisi täynnä pelkkiä sydäntarroja, joita käytin Pink Doll -kynsissä (klik), se olisi kyllä vieläkin parempi. Nyt käytin apiloita sen vuoksi, etten halunnut sydämiä tuhlata :)

ps. Kynsitarroja pääset tilailemaan täältä ja tuo lemppariarkki on siis tämä. Nyt saa muuten Prettystä Lily Loloakin, ihan btw.

ps2. Bonuksena kuudes tapa tehdä Fashionistat eli avaruusoksennuskynnet (Fashionista + WaC:n Purple Glitter), jotka löydät täältä. Tuolta näkee Fashionistankin joissain kuvissa enempi omana itsenään. Tai no okei, laitetaan parempi kuva arkistoista tähänkin.

Oikeamman sävyinen Fashionista.

Eli tuollainen lila Fashionista on aikuisten oikeasti sävyltään. Kuva siis jostain viime vuodelta.

Kiitos ja anteeksi.

Pesex?

Tuliaisia Prismasta.

Kyllä. Tähän on tultu. Näin vähän asiaa minulla tuntuu tällä hetkellä olevan, että väännän juttua vaikka pesusienestä. No, nythän on sunnuntai eikä kukaan lue tätä kuitenkaan, eihän? Mutta joka tapauksessa nappasin marketista matkaani tuplapakkauksen naamanpesusieniä, sillä edelliset oli vähän ronskissa kunnossa eikä niitä oikeastaan voinut enää edes käyttää. Oli ihan heräteostos, vaikkakin tuikitarpeellinen. 2,50 euroa kustansi tuo pakkaus.

Alempi eli karheampi sieni sopii myös kuivaharjaukseen.

Ja olihan sitä pakko hommata sienet myös kropalle. Tiedättekö sen tunteen, kun saunassa vähän raavitte jalkaa ja yhtäkkiä kynnen alla on kasa kuollutta ihoa? No, viime aikoina tämä on tapahtunut minulle usein ja olen ilmeisesti nakannut menemään kaikki entiset sienet, joten there you go. Tämä oli måste ostos. Ei pelkkä kuorintavoide riitä. Nyt saa ihon kuorittua superhyvin saunan jälkeen. Pesex-paketti kustansi 1,65 euroa.

Jos olisin pelinaisia, voisin lyödä vetoa siitä, että tämä oli blogimaailman turhin postaus, mutta arvelen silti, että ihan täältä omasta blogistani löytyy vielä turhempiakin. Ehken siis nakkaa kolikoita jakoon ihan vielä... Vai mitäpä sanotte seuraavista postauksista, jotka kaivoin blogini syvyyksistä:

Sitä syvänpunaista -postaus "laadukkaine" kuvineen on aika hyvä ehdokas turhimpien postausten joukkoon.

Kannattaako omaa tyhmyyttään kaikille paljastaa? Sitä sopii miettiä sen jälkeen, kun on lukenut postauksen Silikoninen salaisuus.

Tämä on ehkä all time -ykkönen: Todistusaineistoa. Ja voi, mikä laadukas kuva. Ah.

Sparkle of Joy

Nyt on sellanen hetki, kun hakkaan päätä vaan seinään. Viisaampi pitäisi nyt postaustauon, mutta ei, en näköjään minä. Kyseessä olisi nyt kynsilakkapostaus. Onko se fiksua silloin, kun a) ei osaa levittää kynsilakkoja siististi, b) kädet ovat atooppisen kuivat (ihan kuin olisi jo talvi, muistutus itselle: osta Nivea Cremeä!!!!) ja tästä syystä tarjoilen aika tiukasti rajattuja kynsikuvia ja c) kuvaajan taidot ovat ihan pikkuisen hakusessa? Tuntuu, että viime aikoina näitä sinne päin -postauksia on ollut vähän liikaa. Mutta tietäkää, ettei se ole teidän aliarvioimista. Yritän vaan pysytellä kiinni päivittäisessä postaustahdissa, en tiedä miksi. (En taida onnistua tässä kuitenkaan...) Ja olen joo niin laiska, että en aina jaksa lakata uudelleen kynsiä, jos vähän menee pieleen. Tai paljon.

Nimenomaan kynsipostaukset ovat olleet näitä niin ja näin -postauksia. Jostain syystä normisti nopsaan kasvavat kynteni eivät nyt kehity toivottua tahtia, nimenomaan kuvauskädessäni eli vasemmassa. Tästä syystä olen turvautunut kuvia varten oikeaan käteeni, joka myös kuivempana kätenäni tunnetaan. Oh joy. Pitää vissiin taas turvautua Sally Hansenin ihmekasvattajaan (vähän kesken jäänyt testipostaus aiheesta täällä: klik ja tilata voi täältä: klik). Unohdan aina, vaikka jo pitkään olen miettinyt, että pitää ottaa tuo taas käyttöön. Perhana. Nyt muistan tuon, kun nämä lakat vaan poistan.

Vasemman käden kynnet kelpaavat kyllä pituudeltaan.

Anyhow, lakkasin kynnet Sokoksen 3+1 -päiviltä tilaamallani Lumenen 12 Sparkle of Joy/Kupliva onni -sävyisellä lakalla. Aluksi ajattelin lakan sopivan pikkujoulumeininkeihin, mutta oikeastaan tämä on aika keväinen/kesäinen lakka. Ei joulunpunainen, vaan pinkihkönoranssihkonpunainen kera pikkuisten glittereiden.

Sparkleri kaverinaan ihana Rocherin Anti-breakage-aluslakka.

Laitoin lakan alle lempparialuslakkaani, jota Yves R. tarjoaa vieläkin alennuksessa (klik klik). Korkkasin jo jemmapullon, koska havaitsin alkuperäisen aluslakan alkavan muuttua jo vähän turhan venyväksi. Onhan tuo jo ajat sitten avattukin.

Räiskis, roiskis, lakat kynsinauhoille, loiskis.

Joka tapauksessa olen vähän kahden vaiheilla tästä Lumenesta. Ainakin aivan turhaan hitaasti kuivahteli, Glamourous-sävy oli tuossa suhteessa sata kertaa parempi. Myöskään peittävyys ei ollut tässä Glamöröösin luokkaa. Kolmekaan kerrosta ei tarjonnut toivottua peittävyyttä. Värisävyltään lakka on kuitenkin ihan ihana. Ja ihme ja kumma, toistuu kuvissa suht omanlaisenaan, vaikka on punapinkkioranssihko, JEE!

Oli minulla muitakin kuvia, mutta hei, noista selviääkin jo olennainen. Hei hei, hellurei. Huomaako sen, että äiti on vähän väsynyt?

Fruitful Nights

Pumppupullosta plussaa, as always.

Kerroinkin eilen, että päivävoiteeni oli ihan loppumaisillaan. Nyt loppui sitten myös yövoide. Green Peoplen Fruitful Nights oli pumppupulloineen aika kiva löytö, tosin arvokas sellainen. Sokoksen verkkokaupassa tämä puteli maksaa 27,90 euroa, mutta on toki perusyökkäriä monivaikutteisempi.

Mitämitä? Cannabis sativa? :) Hamppuöljyä siis....

Tässä ote tuolta Sokkarin sivuilta:

"Fruitful Nights on taianomainen alkoholiton hemmotteluvoide, joka häivyttää ihon pikkuvirheitä ja antaa sille tasaisen pehmeän pinnan. Voide poistaa kuolleita ihosoluja ja yön jälkeen paljastuu levännyt nuoremman näköinen iho. Valmistuksessa on käytetty mm. aprikoosia, hibiskusta ja ruusunmarjaa, jotka kosteuttavat, rauhoittavat ja eheyttävät. Tuote koostuu 90,10%:sti sertifioiduista orgaanisista raaka-aineista."

Hedelmällisiä öitä, todellakin!

Minun mielestäni on todella mielenkiintoista, että voide poistaa kuolleita ihosoluja. Uskon sen näin tekevänkin. Niin kuin eilisessä Aco-postauksessa kerroin, niin ihoni on viime aikoina näyttänyt kirkkaammalta ja tasaisemman värisemmältä. Aluksi olin ajatellut antaa kunnian kokonaan näiden voiteiden alla käyttämilleni Paula's Choice -tuotteille (postaukset täällä), mutta teinpä sitten pienen kokeilun ja jätin Paulat pois kokonaan muutamaksi viikoksi. Iho oli siitä huolimatta pehmeä, näpytön ja kirkas. (Huom. Ihan eka kokeilu ilman Paulan antioksidanttivoidetta ei päättynyt näin hyvin...) Nyt sitten täytyy antaa Acon päivävoiteelle ja tälle Vihreiden Ihmisten voiteelle täysi tunnustus. Toki Paulat varmaan saivat pyörät pyörimään ja tekivät pohjatyön, mutta hienosti nämä jatkoivat hyvää työtä.


Tutkiskelin asiaa vähän tarkemmin ja kävin täällä tutkimassa INCI-asioita. Jäin muuten ihan koukkuun. Taidan tästedes viettää tuolla sivustolla paljonkin aikaa. Selvisi, että heti toisena (veden jälkeen) Fruittarin INCI-listalla on pehmentävää ainetta, samoiten kolmantena. Samoiten neljäntenä. Samoiten viidentenä. Tämän pitemmälle en päässyt, ei tarvinnut. Tuli heti hyvä mieli. Havaintoni pitivät paikkansa. Tämä todella pehmittää ihoa, jee.


Fruitful Nights ei tuoksunut voimakkaasti, mutta vähän kuitenkin. (Se neljäs ainesosa oli pehmityksen kanssa myös hajua/makua peittävä aine.) Pumppupullosta riitti yksi painallus ja jos pitkään painoi, tuotetta tuli ehkä liikaakin. Tämä ei mitenkään hetkessä imeytynyt, joten piti hieroa ahkerasti iholle, että sai siis tuotteen katoamaan kasvoilta. Mutta se oli oma vika, koska ohjeissa tuotetta kehotetaan käyttämään säästeliäästi. Kosteusteho oli ihan mieletön. Ei puhettakaan siitä, ettei tehot olisi riittäneet. Iho oli aamulla aivan varmasti kosteutettu ja hyvinvoiva. Niin kuin Active Protection -päikkäri, niin tämäkin on käyttöön haalittu heinäkuussa ja joka ilta käytetty. On sitten riittoisaa, ai että.


Edelleen peräänkuuluttaisin eilisen Aco-pullon suunnittelua, sillä vaikka kyllä aistin tämänkin tuotteen loppumisen, niin vikat painallukset tulivat silti yllärinä. Jos puteli olisi läpikuultava, elämä olisi helpompaa. Minulla olisi ollut jo korvike vierellä venttaamassa.


En tiedä, kyllä tämä ehkä onkin tuon liki 30 euron arvoinen. Jos olisi alennuksessa, en edes miettisi. Kyllä tämä on paras testaamistani yövoiteista ikinä. Hassua, että sattui paras päivävoide ja paras yövoide samaan "testijaksoon".


Sokoksen ihonhoitoa löydät täältä!

Active Protection

Tällaisia pitäisi kaikkien putelien olla!

Siis nyt pitää nostaa hattua Aco Clinidermin Active Protection -voiteelle! Pitkään aikaan, jos koskaan, minulla ei ole ollut näin mainiosti suunniteltua putelia käytössä. Siis pumppupullo on tietty vanha, tuttu ja hyväksi havaittu juttu, mutta että kun tuosta vielä näkee läpi, paljonko voidetta on jäljellä! Jokaisen markkinoilla olevan hius- ja ihonhoitotuotteen pitäisi olla tällaiseen törppöön pakattu, tämä on rehellinen ja nöyrä mielipiteeni. Mitäpä sanotte te?

Eikä ollut itse tuotekaan huono. Lupaus kuului näin: Suojaava, kirkastava ja elvyttävä päivävoide normaalille ja pintakuivalle iholle. Voiteen antioksidantit antavat aktiivista suojaa ja kiinteyttä iholle. Miellyttävän tuoksuinen emulsio vahvistaa ihon kosteustasapainoa jättäen ihon pehmeäksi ja sileäksi.

Oli kyllä todella mukava voide. Aika perus-Lorkkumainen tuoksu, ihan ok siis, ja pehmitti ihoa aamun kunniaksi oikein kivasti. Sen verran tutkin INCI-juttuja täällä, että selvitin tuotteen todella sisältävän useita pehmittäviä aineita. Imeytyi myös nopsasti eli jos oli tarvis meikkipohjalle (muistuttaisin, että olen kotiorjanaäitinä tällä hetkellä!), niin eipä ollut ongelmia sen kanssa. Siis aivan todella kiva päivävoide, jota voisin heittämällä käyttää uudelleen. Olen jo jonkin aikaa katsellut ihoni sävyä, joka on kirkastunut ja tasoittunut selvästi. Mahtaakohan olla tämän voiteen ansiota? Kun käyttää yövoiteita, päivävoiteita, seerumeita ja ties mitä kuorintageelejä, on todella vaikea lähteä arvioimaan, mikä mihinkin vaikuttaa.

Tuossa kuvassa siis voitehista on vielä jäljellä, mutta enää ei ihan yhtä paljon. Jonkin verran kuitenkin eli tosi riittoisaa tuo kyllä on, kun heinäkuussa otettu käyttöön, herranjestas! Ja ihan kyllä joka aamu käytetty. Pari kevyttä painallusta riitti koko kasvoille. Ja koska imeytyi hyvin, niin ei jäänyt myöskään ylimääräisiä rippeitä käsiin, vaan kaikki meni hyötykäyttöön. On ärsyttävää, kun jotkut voiteet jäävät vain pyörimään ihon pinnalle (okei, silloin ehkä vähempikin riittäisi) ja kädet ovat yhdessä kasvojen kanssa ihan valkoisinaan.

Tämä on lojunut kaapissani jo kauan, joten jouduin muistelemaan nyt hintaa kurkkimalla nettiapteekkeja ja kauhistuin kyllä pikkuisen... Liki 25 euroa :( Tuote oli hyvä, peruspäivävoidetta parempi, mutta en millään maksaisi siitä enää täyttä hintaa. Jos puoleen hintaan saisin, niin hamstraisin kyllä heti itselleni kaksin kappalein!

edit. Mitä enemmän tätä asiaa pohdin, niin sitä varmempi olen, että tämä on itse asiassa paras kokeilemistani päivävoitestani ever. Eli a) lisään sen tuonne sivulaidan suosikkeihin ja b) jos ei parempaa vastaa kävele, niin kyllä kai tästä joskus joutuu jotain pulittamaan.