Hunting Dry Shampoo

Kuten jo kerroinkin, niin Oriflamen kuivashampoo oli aikamoinen pettymys. Minua ahdisti ajatus siitä, ettei kaapissa ollut mitään toimivaa tuotetta samaan tarkoitukseen, joten Prisman reissulla ajattelin katsastaa päivittäispuolen valikoiman. Ja Prisman valikoima oli aika kura suoraan sanottuna. Tarjolla oli vain Schwarzkopfin ja Biozellin versiot kuivashampoosta.

No ei siinä mitään, halusinkin testata Schwarzkopfia, kun teistä moni sitä kehui (Biozellia olen jo testannut, arvion löydät täältä), mutta olin vähän ihmeissäni, ettei muuta ollut tarjolla. Kuten vaikkapa sitä Tresemmétä... Lisäksi minua suututti kovasti se, että kuivasampoot (siis tosissaan nämä kaikki kaksi merkkiä) oli sijoiteltu omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä jonnekin unohdetulle ylähyllylle. Eiköhän viisaampi ratkaisu olisi ollut sijoittaa Biozell muiden Biozellin tuotteiden joukkoon ja Scwarzis muiden Schwarzeneggereitten joukkoon... Näin ainakin itse olisin ne paremmin löytänyt. Meinasi jäädä hermostuvan pikkuvauvan kanssa kuivashampoiden ostelu meinaan kokonaan, kun en meinannut bongata kuiviksia mistään. Näin siis meidän Prismassa, muista en tiedä.

Schwarzkopfin got2b rockin'it -kuivis nyt kuitenkin tarttui kätösiini ja tästä arviota sitten myöhemmin.

Sylva with a rose

Ei ole varmaan iso sörpraissi, että otin ne eiliset lakat aika äkäiseen pois. Halusin kokeilla cracklea toisenlaisten lakkojen kanssa. En kuitenkaan päässyt ihan sinne asti, sillä ihastuin uudelleen tähän Wild and Crazyn Sylva-lakkaan, jota viime kesänä olen esitellyt.esimerkiksi tässä postauksessa. (Kumma, miten huomaan tuon etusormen kynnen röpelöisyyden vasta tästä kuvasta... hmmm...)

Halusin siis ihastella näitä kynsiä hetken ennen niitten cracklaamista. Mutta sitten eräs nolo asia. Jäin koukkuun omaan blogiini. Lueskelin jotain vanhaa postausta ja sitten siirryin tuon postauksen alla näkyvien LinkWithin-kuvien kautta aina vaan uuteen ja uuteen postaukseen. En koukuttunut siksi, että postaukset olisivat olleet jotenkin todella hyviä, vaan siksi, että a) aika moni niistä nolotti ja pahasti ja b) oli hauska muistella, millaisia juttuja olen joskus kirjoittanut, olivatpa ne sitten kuinka surkeita hyvänsä.

Mutta siis, koitui tästä jotain hyvääkin. Löysin tämän postauksen viime kesältä ja tajusin, etten ole kertaakaan käyttänyt postauksessa esittelemiäni ruusuisia kynsitarroja. Siispä oli pakko lässäyttää yksi sellainen vasempaan nimettömään, joka on kynsistä se, jonka aina koristelen, jos niin teen vain yhdelle kynnelle.

Valitettavasti sain ensin laitettua kynnelle yhden kivan ruusun, mutta se oli liian iso, joten otin sen pois. Silloin jäi kynteen runa jälki, jonka jouduin peittämään pienemmällä ruusulla. Nyt se sitten ei ole kovin kivassa kohdassa, mutta minkäs teet. Kohta kynnet saavat cracklet pintaansa eniveis. Ruusutarrat siis Seppälästä hankittuja.

Black Magic and Countryside... Crackle!

Himoitsin vähän, himoitsin enemmän ja himoitsin sitten ihan hitosti uuden uutukaista crackle-lakkaani, jonka ihana Pretty.fi minulle lähetti. Joten päätin vihdoin sitä testata. Tiedän, että olen supermyöhässä tässä crackle-jutussa, mutta viime vuonna (?) villinnyt IsaDoran Graffiti-villitys lähinnä ärsytti, vaikkakin myös teki uteliaaksi. Nyt, kun kohu on laantunut ja näitä lakkoja tekevät muutkin kuin IsaDora ja, tietty koska nyt sain tämän lakan, niin olen enemmän kuin valmis lähtemään touhuun mukaan.

Mutta.

En osannut päättää, kokeilisinko pinkin lakkani alla vaaleaa vai tummaa pohjaa, joten kokeilin ensin yksiin kynsiin kumpaakin vain päättääkseni, millä yhdistelmällä aloitan crackle-kokeiluni.

Kokeilin ultimatelempparimustaani eli Le Chatin Black Magic -lakkaa, joka ei aluksi levittynyt kunnolla. On meinaan aika vanha lakka ja olikin sitten paikoin aika vetistä. Siispä tämä kynsi ei ollut järin onnistunut, mutta antoi esimakua siitä, että Earthquake Pink -sävyinen crackle-lakka oli minulle mieluinen tuttavuus.

Etusormeen kokeilin cracklen alle myöskin Prettyltä saamaani Nyxin Countryside-lakkaa.

Countrysiden päälle oli muutenkin helppo saada cracklea kunnon kerros, kun tuon mustan kanssa oli vähän hankaluuksia.

Normaalin ihmisen päätös olisi siis ollut ottaa mustat taiat pois ja vetää jokaiseen kynteen maaseutua ja pinkkiä, mutta not me...

... vetäisin sitten joka toinen -meiningillä. Pienen sekoittelun jälkeen musta taika pelitti taas, joten keskisormi meni mustan magicin kanssa hyvin, mutta pikkurillissä tuo crackle lohkeili vähän huonosti.

Ei hätää, en minä näissä kynsissä kauaa viihdy, kunhan vain kokeilin. Minulla on monta lakkaa, joiden päälle haluan tuota cracklea kokeilla.

Noita crackle-lakkoja on nyt  tosi monella merkillä ja jo pelkästään Prettystä löytyy tämän W7-merkin lisäksi La Femmen crackleja. Mikä crackle on sinun lempparisi?

Hair X -pettymys

**edit** Tämä postaus ei siis millään tavoin liity parturi-kampaamo Hair X:ään, jota googlatessa tämän postauksen saattaa löytää.

Nyt voisi olla oikea hetki kertoa pari valittua sanaa Oriflamen kuivashampoosta, jonka tuossa taannoin otin käyttöön.

Kerrottakoon ensin, että vaikka pyrin pesemään hiukset joka päivä eivätkä ne näin ollen kovin usein ole likaiset, ei tämä tietenkään aina onnistu. Vauva huutaa, väsyttää, mitä tahansa voi olla meneillään niin, että hiustenpesu jää väliin. Tällaisia hetkiä varten on oleellista, että kaapista löytyy kuivashampoo. Ja joskus, vaikka illalla olisi käytykin suihkussa, saattavat hiukset näyttää likaisilta ja lähmäisiltä. On siis tärkeää, että toimivaa apua on olemassa.

No, sitä apua en ainakaan minä saanut tästä Oriflamen tuotteesta. Ei vain ollut minun juttuni. Hiukset kyllä näyttivät jonkin verran puhtaammilta käytön jälkeen, mutta se ei vain riitä. On toki tärkeintä, että hiukset näyttävät puhtailta, mutta melkein yhtä tärkeää olisi se, että hiukset myös tuntuvat puhtailta. Mikään ei tee oloa likaisemmaksi kuin lähmäinen tukka. Silloin ei vain ole mukava olla ja koko olemus tuntuu nihkeältä. Vaadinkin kuivashampoolta sitä, että se ihan oikeasti ihmee sen rasvaisuuden mukaansa tehden olon mukavaksi ja hiukset oikeasti puhtaaksi. En käytä kuivashampoota vain lähtiessäni ihmisten ilmoille vaan saatan joskus ihan vain kotioloissa kaivata jotain, mikä tekee nuhjaantuneen olon pirteämmäksi. Ja siihen pirtsakkuuteen vaan vaaditaan puhdasta tukkaa.

Näin kotiäitinä on ihan mielettömän tärkeää, että kaapissa olisi edes yksi kuivashampoo hätätapauksia varten ja sorry to say, olen pulassa, sillä tämä oli ainoa oljenkorteni. Nyt äkkiä metsästämään uutta!

Shine Blaster

Siis voi jumanzuikka, minähän olen täysin unohtanut kertoa mielipiteeni Prettyltä saamastani Tigin Rockaholic Rock Out Shine Blaster -muotoilutuotteesta, joka -paljastettakoon se jo tässä heti alkuun- on tullut hiustuotehyllyyni jäädäkseen.

Ensinnäkin kerron, että tätä voi käyttää niin kuiviin kuin kosteisiinkin hiuksiin. Kosteat hiukset tämä jopa kuivattaa hiukkasen nopsakammin kuin, mitä ne kuivuisivat ilman Shine Blasteria. Kerrottakoon nyt kuitenkin heti, että itse tykästyin tämän laittamiseen kuiviin hiuksiin, koska silloin ihanan tuloksen näki h-e-t-i-! Kyllä vaan, kaikkitännemullehetinyt!

Tätä siis levitetään latvoihin ja voi että. Minulla ei vaan sanat riitä. Latvoista tuli pehmeät, kiiltävät, hyväntuoksuiset... ja vaan niin ihanat. Eikä ollenkaan lirut! Tuoksu on siis tosissaan mieto, mutta suloinen. Ja tämä ei mähnännyt käsiä, vaan niistäkin tuli siloiset ja ihanat. Ah, olen vain niin rakastunut. Eikä tämä muuten ole laisinkaan pahanhintainen. Olen nyt sellaisessa pienessä nousuhumalan tapaisessa rakastumispöhnässä....