Countryside

Luovuin haikein mielin Sylva-crackleista, sillä halusin kokeilla vielä Prettyltä saamaani Nyxin Countrysidea pelkilteen kynsiini ennen kuin katkon kynsiäni vauvanhoitoa vastaaviin mittoihin. Tai ainakin sinne päin.

Countryside on kaunis kullan sävy, joka valitettavasti ei kameraan tallennu lainkaan omana upeana itsenään. Kamera jotenkin syö kaiken sävyn. Oikeasti tämä on siis peittävämpi kuin kuvasta voisi päätellä, mutta ei nyt siis kuitenkaan mikään superpeittävä. Sellainen kaunis, kesäinen kulta.

Parhaiten Countryside pelittäisikin ruskettuneen ihon kanssa, jota siis itse en omista. (Sain Prettyltä kylläkin myös itseruskettavaa, mutta en sitä vielä käsiini ole uskaltanut kokeilla, muualle kylläkin. Mutta siitä myöhemmin.) Joka tapauksessa sävy on ihana. Vaati about kolme kerrosta, että tulos miellytti, mutta sitten se olikin ihana: kultainen ja kiiltävä.

Ja kuten kuvasta näkyy, halusin myös kokeilla Prettyn kynsitarroja ja päädyin tällaiseen simppeliin ratkaisuun. Inglotin top coat on jo niin venyvää kamaa, että pilasi vähän tätä viimeistelyä, mutta no can do. Ensi kerralla joku tuoreempi top coat päälle ja avot!

Sylva-cracklis

Muistanette muutaman päivän takaiset Sylva-kynnet? No, nyt ne saivat päälleen ihanan crackle-päällysteen, kun Prettystä saamani pinkki, Weeseiskan crackle-lakka pääsi taas käyttövuoroon.

Ja arvatkaapas mitä? I like it! Nyt tuli kynnet, jotka miellyttää mua ihan superisti. Meinasin alkuun ottaa tuon ruusutarran pois, mutta eihän se mihinkään lähtenyt, kun päällä oli päällyslakka. Joten päädyin tuollaiseen ratkaisuun ja jes. Nyt oli ruusutarra oikeassa paikassa. Mii laik it a lot

Tiedän, että noin vauvanhoidolliselta kantilta minun pitäisi leikata nuo kynnet, kun ne ovat mahdottoman epäkäytännölliset. Mutta tykkään niin kovin tehdä kynsipostauksia, jotka eivät nysäkynsien kanssa näytä kovin kivoilta. Okei, ehkä voisin olla mahdollisimman järkevä ja ehkä vähän vähemmän pinnallinen ja leikata nuo kynnet nyt ihan arjen helpottamiseksi, mieskin kun niistä jankuttaa koko ajan. Mutta kun pitkille kynsille on niin muikean mahtavaa levittää lakat!

Hunting Dry Shampoo

Kuten jo kerroinkin, niin Oriflamen kuivashampoo oli aikamoinen pettymys. Minua ahdisti ajatus siitä, ettei kaapissa ollut mitään toimivaa tuotetta samaan tarkoitukseen, joten Prisman reissulla ajattelin katsastaa päivittäispuolen valikoiman. Ja Prisman valikoima oli aika kura suoraan sanottuna. Tarjolla oli vain Schwarzkopfin ja Biozellin versiot kuivashampoosta.

No ei siinä mitään, halusinkin testata Schwarzkopfia, kun teistä moni sitä kehui (Biozellia olen jo testannut, arvion löydät täältä), mutta olin vähän ihmeissäni, ettei muuta ollut tarjolla. Kuten vaikkapa sitä Tresemmétä... Lisäksi minua suututti kovasti se, että kuivasampoot (siis tosissaan nämä kaikki kaksi merkkiä) oli sijoiteltu omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä jonnekin unohdetulle ylähyllylle. Eiköhän viisaampi ratkaisu olisi ollut sijoittaa Biozell muiden Biozellin tuotteiden joukkoon ja Scwarzis muiden Schwarzeneggereitten joukkoon... Näin ainakin itse olisin ne paremmin löytänyt. Meinasi jäädä hermostuvan pikkuvauvan kanssa kuivashampoiden ostelu meinaan kokonaan, kun en meinannut bongata kuiviksia mistään. Näin siis meidän Prismassa, muista en tiedä.

Schwarzkopfin got2b rockin'it -kuivis nyt kuitenkin tarttui kätösiini ja tästä arviota sitten myöhemmin.

Sylva with a rose

Ei ole varmaan iso sörpraissi, että otin ne eiliset lakat aika äkäiseen pois. Halusin kokeilla cracklea toisenlaisten lakkojen kanssa. En kuitenkaan päässyt ihan sinne asti, sillä ihastuin uudelleen tähän Wild and Crazyn Sylva-lakkaan, jota viime kesänä olen esitellyt.esimerkiksi tässä postauksessa. (Kumma, miten huomaan tuon etusormen kynnen röpelöisyyden vasta tästä kuvasta... hmmm...)

Halusin siis ihastella näitä kynsiä hetken ennen niitten cracklaamista. Mutta sitten eräs nolo asia. Jäin koukkuun omaan blogiini. Lueskelin jotain vanhaa postausta ja sitten siirryin tuon postauksen alla näkyvien LinkWithin-kuvien kautta aina vaan uuteen ja uuteen postaukseen. En koukuttunut siksi, että postaukset olisivat olleet jotenkin todella hyviä, vaan siksi, että a) aika moni niistä nolotti ja pahasti ja b) oli hauska muistella, millaisia juttuja olen joskus kirjoittanut, olivatpa ne sitten kuinka surkeita hyvänsä.

Mutta siis, koitui tästä jotain hyvääkin. Löysin tämän postauksen viime kesältä ja tajusin, etten ole kertaakaan käyttänyt postauksessa esittelemiäni ruusuisia kynsitarroja. Siispä oli pakko lässäyttää yksi sellainen vasempaan nimettömään, joka on kynsistä se, jonka aina koristelen, jos niin teen vain yhdelle kynnelle.

Valitettavasti sain ensin laitettua kynnelle yhden kivan ruusun, mutta se oli liian iso, joten otin sen pois. Silloin jäi kynteen runa jälki, jonka jouduin peittämään pienemmällä ruusulla. Nyt se sitten ei ole kovin kivassa kohdassa, mutta minkäs teet. Kohta kynnet saavat cracklet pintaansa eniveis. Ruusutarrat siis Seppälästä hankittuja.

Black Magic and Countryside... Crackle!

Himoitsin vähän, himoitsin enemmän ja himoitsin sitten ihan hitosti uuden uutukaista crackle-lakkaani, jonka ihana Pretty.fi minulle lähetti. Joten päätin vihdoin sitä testata. Tiedän, että olen supermyöhässä tässä crackle-jutussa, mutta viime vuonna (?) villinnyt IsaDoran Graffiti-villitys lähinnä ärsytti, vaikkakin myös teki uteliaaksi. Nyt, kun kohu on laantunut ja näitä lakkoja tekevät muutkin kuin IsaDora ja, tietty koska nyt sain tämän lakan, niin olen enemmän kuin valmis lähtemään touhuun mukaan.

Mutta.

En osannut päättää, kokeilisinko pinkin lakkani alla vaaleaa vai tummaa pohjaa, joten kokeilin ensin yksiin kynsiin kumpaakin vain päättääkseni, millä yhdistelmällä aloitan crackle-kokeiluni.

Kokeilin ultimatelempparimustaani eli Le Chatin Black Magic -lakkaa, joka ei aluksi levittynyt kunnolla. On meinaan aika vanha lakka ja olikin sitten paikoin aika vetistä. Siispä tämä kynsi ei ollut järin onnistunut, mutta antoi esimakua siitä, että Earthquake Pink -sävyinen crackle-lakka oli minulle mieluinen tuttavuus.

Etusormeen kokeilin cracklen alle myöskin Prettyltä saamaani Nyxin Countryside-lakkaa.

Countrysiden päälle oli muutenkin helppo saada cracklea kunnon kerros, kun tuon mustan kanssa oli vähän hankaluuksia.

Normaalin ihmisen päätös olisi siis ollut ottaa mustat taiat pois ja vetää jokaiseen kynteen maaseutua ja pinkkiä, mutta not me...

... vetäisin sitten joka toinen -meiningillä. Pienen sekoittelun jälkeen musta taika pelitti taas, joten keskisormi meni mustan magicin kanssa hyvin, mutta pikkurillissä tuo crackle lohkeili vähän huonosti.

Ei hätää, en minä näissä kynsissä kauaa viihdy, kunhan vain kokeilin. Minulla on monta lakkaa, joiden päälle haluan tuota cracklea kokeilla.

Noita crackle-lakkoja on nyt  tosi monella merkillä ja jo pelkästään Prettystä löytyy tämän W7-merkin lisäksi La Femmen crackleja. Mikä crackle on sinun lempparisi?