maanantai 15. helmikuuta 2010

Bottega Verden testaus on päättynyt...

Aloitin Bottega Verden antiselluliittigeelin testauksen tammikuussa iloisin mielin. Tuote tuoksui ja näytti hyvältä, joten tuntui, että voitto oli jo taskussa. Tuote (yhdessä monen muun yhteensattuman kanssa) inspiroi minua myös aloittamaan hiukan aiempaa terveellisen ruokavalion, ja olenpa minä muutaman vatsalihas- ja peppuliikkeenkin tehnyt illan hämärtyvinä tunteina.















Suurin motivaatio oli se, että olin jo pitkään katsellut reisiäni, ja havainnut, että nuoruuden ja viattomuuden aika on nyt sitten tosiaan ohi. Kun 17-vuotiaana vielä pystyin syömään mitään vaan (enkä harrastanut liikuntaa yhtään, jos ei baarissa tanssimista lasketa (ja miksi laskettaisi, kun kaikki drinkit varmasti kumosivat liikunnan määrän)), niin nyt se on ohi, kaput, over... Kiloja on tullut ropisten, josta syytän vanhenemisen lisäksi myös miestäni. Kai se on joku laki, että parisuhteessa olevan täytyy lihoa. Häitä edeltävän kesän tsemppasin tosissaan ja kävin jumpassakin, mutta papin sanottua aamen, tuntui salikorttikin turhalta.

Joten tämä Bottega Verden voide saapui luokseni juuri oikeaan aikaan. 8 viikossa sen on kuulemma todistettu häivyttävän tankeista reisistä 1,1 cm, joka on kai aika paljon. Oma testaukseni ehti kestää vajaat 5 viikkoa ennen voiteen loppumista.

Kaavin voiteesta kaikki pienetkin rippeet ja läiskin reisilleni, sillä oikeasti tämä on aivan koukuttavaa tavaraa. Tämä tuntui iholla hyvältä: iho tuntui oikeasti ihanan pehmeältä levityksen jälkeen. Onneksi tämä kuitenkin myös kuivui nopeasti, sillä talossamme on niin kylmä, etten olisi kovin kauaa jaksanut hillua ilkosillani. Siinä vaiheessa, kun muu vartalorasva oli levitetty, oli tämäkin jo kuivunut.



Jo parin viikon käytön jälkeen oloni muuttui itsevarmemmaksi peiliin katsoessani. Mielestäni se näkyi selvästi, että iho oli sileämpi kuin ennen. Mitään taustatukea en väitteelleni heti saanut, sillä mieheni on oppinut erityisen tavan kommunikoida kanssani. Valitettavasti tässä suhteessa olisin kaivannut myötäilyä.

Keskustelu meni näin:

Minä: Voi, eikö sustakin mun reidet näytä tasaisimmilta kuin ennen?
Mies: No, ei...
Minä: Mitä?????
Mies: Niin, tai siis mitä sä tarkotat?
Minä: No sitä, ettei mulla ole selluliittia niin paljon kuin ennen.
Mies: No, eihän sulla ole ikinä ollutkaan.Ihan yhtä hyvältä ne näyttää nyt kuin ennenkin.

Mikä siis on vale. Voin ihan avoimin mielin sanoa, että 24 vuoden liikkumattomuus näkyi kyllä reisissäni.

Miehenkin mieli kuitenkin muuttui noin viikko jälkeenpäin, kun hän eräänä iltana pääsi kosketusetäisyydelle ihanaisten reisieni kanssa.

Keskustelu meni näin:

Mies: Oho, onpa sulla sileä iho!
Minä: No nii-iin!! Sitähän mä yritin sulle sanoa. Eikö oo ihanan tuntunen?
Mies: Ihan ku vauvanpylly!

Niin se mieskin oppii. Tämän jälkeen olen saanut häneltä vastaavia kommentteja muitakin, joten voiteen silotus- ja pehmennysvaikutukset olivat selvät.

No, paljonko sitten lähti? Koska en uskaltanut ottaa reisieni tarkkaa mittaa alussa, en nytkään kerro senttejä. Mutta sen sijaan voin näyttää paljonko niistä lahjanaruista sai ottaa pois tämän testikokeilun jälkeen.

Tattadaa!! Pidempi naru on reisieni yläosasta ja lyhyempi noin 10 cm polven yläpuolelta. Näin paljon siis reiteni kapenivat. Olen ihan innoissani.

Tuossa vielä pätkät huulikiiltoon verrattuna :)

Eli tätä tuotetta voin kyllä luottavaisin mielin suositella kelle tahansa. Sen lisäksi, että reisistä lähti tuon verran tavaraa, ja selluliitit ovat silminnähden vähentyneet, iho on vielä kaiken lisäksi ihanan pehmoinen ja sileä. Ja koska monia selluliittigeelejä aiemminkin testanneena, en ole ikinä päässyt tällaisiin lopputuloksiin, pääsee Bottega Verden ihana tuttavuus tuonne alalaidan suosikkeihini.

Ja aika varmuudella voin sanoa, että niin radikaaleja eivät syömis- tai liikkumismuutokseni ole olleet, että ne olisivat voineet juurikaan tulokseen vaikuttaa.

sunnuntai 14. helmikuuta 2010

Konadia ja apua pakkaseen

Konad-kokeilut jatkuivat hiukan epäonnistuneemmissa merkeissä. Ensinnäkään en tiedä, tykkäänkö nyt ollenkaan tuosta valkoisesta lakasta. Ja toisekseen tuo uusi laatta ei toimi ihan odotetusti. Kokeilin varmaan parikymmentä kertaa, mutta tuo I <3 YOU -juttu ei vain onnistu kunnolla. Ja nuo ovat siis vain kokeiluja, tarkoitukseni ei tosiaan ollut tehdä I <3 YOU + apila -kynsiä. Kunhan vain kokeilin kuvioita.

Joka tapauksessa pohjalakkana Goshin Golden Dragon, joka aiemmasta postauksesta poiketen on kyllä enempi kultaan shiftaava shimmerilakka eikä metallinen, niin kuin olen aiemmin väittänyt.


Konad-pettymyksestä eteenpäin... Oma pakkasen kuivattama ihoni kutisee, kutisee ja kutisee!! Suoraan sanottuna en tiedä, miten jaksan odottaa kesää, jolloin on luvassa helpotusta. Oma apuni on löytynyt apteekista. Ceridal Lipolotion on öljymäistä ainetta, jota voi huoletta suihkia naamaan, ja jopa silmänympärysiholle. Ja se on hyvä juttu, sillä silmänympärysihoni on tällä hetkellä todella kovalla koetuksella.


Ceridal myös oikeasti pehmittää sitä kuivaa ihoa, ja voin kertoa, ettei mikään tunnu paremmalta kuin tämän hierominen naamavärkkiin. Kuiville huulille tämä on myös oikea pelastava enkeli. Tykkään yleensä kuoria huuleni vesi+sokeri-sekoituksella, mutta hellävaraisemman kuorinta-aineen saa sekoittamalla Ceridalia ja sokeria. Ah!

Pakkasesta huolimatta OIKEIN HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!!

lauantai 13. helmikuuta 2010

Ystävänpäivälahja

Juuri, kun olin vaipumassa masennukseen siitä hyvästä, että kaikki ihanat paketit saapuivat eikä uusia ole tiedossa, sain vielä yhden yllärin. Tai no, ei se nyt varsinaisesti ollut yllätys, mutta olin jo ehtinyt unohtaa sen. Ystävänpäivän kunniaksi L'Oréal Paris houkutteli Facebookissa sivuilleen lisää faneja lahjomalla. Jokainen tyttö (ensimmäiset 1000), joka värvää sivuille myös miehen faniksi, saa lahjan. Ja luonnollisesti myös värvätty mies saa itselleen palkkion värvätyksi tulemisesta. Miehen lahja on  Men Expert Hydra Sensitive -kosteusvoide ja naisen lahja Extra-Volume Collagene -ripsiväri.

Postilaatikosta tämä ihanuus siis löytyi eilen, perjantaina, juuri sopivasti huomiseksi ystävänpäiväksi. Minullahan tämä ripsari on jo, mutten sitä hirveästi käytä, sillä vesiliukoisena se suoristaa taivutukseni aika pian. Se on ollut mukana laukussani hätäripsarina, mutta on tosin jo monen kuukauden ikäisenä parhaat päivänsä nähnyt, ja joutaisikin jo roskiin. Itse ripsari on kuitenkin aika hyvä, se tuuheuttaa ja pidentää, ja siinä on todella intensiivinen väri. Jollekin, jolla on luonnostaan taipuisat ripset, se olisi varmasti oikein passeli.

Siispä pidän tämän uuden ripsarin täysin avaamattomana ja koskemattomana. Ajattelin siirtää tämän ihanan L'Oréal Paris'n lahjan arvontalaatikkoon, johon keräilen kaikkea sellaista, jota jonakin päivänä voin laittaa eteenpäin arvonnan avulla. Minusta olisi nimittäin aika itsekästä pitää itselläni jotain sellaista, joka jäisi käyttämättä/jota käyttäisin vain silloin tällöin ja antaisin sen kuivua meikkilaatikkooni/sellaista, jota omistan kaksin kappalein.

Olen miettinyt, mikä voisi olla sellainen mittari, jonka saavutettuani voisin pykätä arvonnan pystyyn. Luulen, että se liittyisi jotenkin lukijamääriin (jotka muuten ovat viimeisen parin viikon aikana huimasti lisääntyneet, vaikka edelleen on tietenkin parantamisen varaa), koska toivoisin, että mahdollisimman moni löytäisi blogini. Ehkäpä siis sitten, kun 50 ihanan ihmisen profiilikuvat komeilevat tuossa lukijoissa, voisin heidän kesken arpoa jotain kivaa - mukaan lukien tämän ripsivärin. Toivon, että tavoitteeni saavutetaan mahdollisimman pian, sillä vaikka en tuota ripsaria aio avata, en tiedä kauanko ne säilyvät avaamattominakaan.

perjantai 12. helmikuuta 2010

Lisää Konadia

Sorruin aika nopeasti tilaamaan lisää ihanuuksia Cesars Shopista. Johan siitä edellisestä tilauksesta ehti kulua viikko. Konad-kokeilut veivät mennessään, ja halusin jotain uutta ja kivaa. Paketti tuli taas nopsaan, 24 h on luvattu toimitusaika, ja se kyllä pitää.



















Tällainen paketti sieltä sitten tupsahti.

 
Ensinnäkin uusi koristelulakka, uutuussävy White Pearl. Näin pystyn sitten tekemään tummemmallekin lakalle koristeluja.



Mukaan tarttui myös Konad-laatta, m22. En oikeastaan tiedä, miksi päädyin tähän, kun ei nuo kukkakuviot kauheasti houkuttele. Nuo nopat on hauskat, ja halusin jotain sydänhässäkkää, vaikka tuo I love you -teksti onkin aika korni. Nuottiavain on ihan kiva myös, ja neliapila.


Sitten täysin yllättäen tilasin myös kynsinauhojen suojaksi tarkoitetun öljykynän (sininen) sekä superkätevän kynsilakan korjauskynän (vaaleanpunainen). Nämä maksoivat vain 3,17 e/kpl, joten se oli mielestäni aika edullista. 














Kaupan päälle sain ostohaluja lisäävän Konad-kirjan.

 
Vai mitä sanotte tästä?

Ja koska elämä ei ole pelkkää kosmetiikkaa, niin sain postissa jotain muutakin. 













Luin Himoshoppaajan salaiset unelmat -kirjan suomeksi. Kököstä suomennoksesta huolimatta se oli paikoittain todella hauska, ja halusin lukea jatko-osatkin. Tilasin ne kuitenkin alkuperäiskielellä, sillä olen huomannut kirjojen olevan kivempaa luettavaa niin. Paketista kuoriutuivat siis Shopaholic Takes Manhattan sekä Shopaholic Ties the Knot.

Elämä ei siis ole pelkkää kosmetiikkaa, mutta hömpänpömppää se näyttää olevan. Ainakin omalla kohdallani.

MSCHICillä on muuten aika hyvä houkutus rekisteröitymiselle: Eli heidän nettisivunsa ovat jotenkin uudistuneet, ja vanhojenkin asiakkaiden pitää rekisteröityä sinne uudelleen. Tästä hyvityksenä saa kuitenkin 30 euron arvoisen lahjakoodin. Tarjous koskee myös uusia asiakkaita! Mutta... Sivuilla on jatkuvasti jotain häikkää, ja vaati aikamoista akrobatiaa, että sain tilauksen läpi. Tilasin tasan 30 eurolla, ja maksettavaksi jäi siis postimaksut 5,90 e sekä yksi sentti (?) jonkin pyöristysjutun takia. Eli 5,91 e maksan kahdesta (toivottavasti) pätevästä tuotteesta. Kerron niistä sitten enemmän, kun tilaus joskus saapuu.

edit. Koodin kolahtamainen spostiin saattaa kestää, joten kärsivällisyyttä. Itse melkein revin jo pelihousuni :) Ja, jotta koodi toimisi, sinun tulee olla kirjautuneena nettikauppaan. Nimim. Mikä tätä verkkokauppaa oikein vaivaa??!!&#¤/&%¤

torstai 11. helmikuuta 2010

Silikoninen salaisuus

Nyt seuraa postaus, jota en tiedä, kehtaanko edes julkaista. Tunnen oloni todella tyhmäksi. Ajattelin kuitenkin, että jos on olemassa joku yhtä tyhmä tietämätön kuin minä, niin tästä saattaa olla sellaiselle henkilölle apua. Itse ainakin olisin ilahtunut, jos olisin saanut tietää tästä salaliitosta salaisuudesta jo aikoja sitten.

Satunnaisia juttuja googlaillessani eksyin sivulle, jossa kerrottiin, miten monissa ripsentaivuttimissa on alaripsentaivuttimet erikseen (piilotettuna jonnekin). No, tätähän piti heti lähteä tarkistamaan. Alaripsentaivutinta en löytänyt, mutta sen sijaan jotain aivan muuta.



En ole ikinä edes huomannut tuota epämääräistä metallimöykkyä Oriflamen ripsentaivuttimiin kiinnitettynä. Mutta nyt, kun ajattelen asiaa, niin tuo möykky taitaa olla aika yleinen, vai mitä?

Tähän väliin muuten haluaisin puolustella itseäni sillä, että ripseni ovat tikkusuorat. Vielä pari vuotta sitten en edes käyttänyt ripsentaivuttimia, koska en ollut vielä törmännyt sellaisiin, jotka olisivat oikeasti taivuttaneet piikkisuoraa ripsirivistöäni. Sitten sain lahjaksi Oriflamen muoviset taivuttimet, joiden lakattua toimimasta, sain nuo metalliset. Ja näillä olen pärjännyt tähän asti hyvin. Mutta mutta.. Viime aikoina toimivuus ei ole ollut parhaimmasta päästä, ja olen miettinyt, mistä noita silikonityynyjä saa, koska oli aika selvää, että omani oli jo aika kulunut.


No, ilmeisesti niitä saa tästä.


 


 Aivan. Tämän metallimöykyn sisältä paljastui minulta salattu asia. Vaihtokappale silikonityynyjä!



 Tässä siis vanha, rupuinen tyyny, johon on painautunut jo ura.


 


Tässä uusi, ehompi tyyny. 



Ja tässä siis vanha tyyny sekä uusi yllärityyny. Kumpihan on kumpi? :)

Ja tässä uusi tyyny asennettuna.

 

Tässä taivuttelun tuloksia. Ei ehkä kerro tavalliselle tallaajalle mitään, mutta voin kertoa, että ero entiseen on huima. Uudistunut taivutin tuntui jämäkämmältä (tietty, kun on enemmän vastusta) ja tehokkaammalta.

Ja tässä pari taivutuskertaa lisää.

Ja tässä Fiberwigin kera. Ja nyt seuraa tärkeä huomio. Tällä kertaa Fiberwig ei suoristanut ripsiäni, vaan ne pysyivät taivutettuina koko päivän. Eli aiemmin vika oli taivuttimessani. Laitoin tosin yhden kerroksen vedenkestävää ripsaria päälle (ei ollut vielä tuossa kuvassa), mutta uskon, että se ei vaikuttanut juurikaan.

Mutta tämän kokeilun jälkeen olen Fiberwigiin tosi tyytyväinen. Luonnollinen lopputulos, hyvin eroteltu ja pituutta tuli lisää. Ja minulle tärkeintä: ei suoristanut taivutuksia.

Mutta eipä tämä tähän loppunut. Pelätessäni, että Oriflamen taivutin hyytyi, olin jo kaukaa viisas ja varastoin kaappiini Tweezermanin matkakokoisen, muovisen taivuttimen. Kun kerran Oriflamen taivuttimista löytyi pikkuinen ylläri, niin mietin, olisiko Tweezermanikin voinut sisältää jotain pientä kivaa.

 
 
Ja löytyihän se ylimääräinen tyyny aika helpostikin.



Ja nyt olen sitten monta kertaa viisaampi!
Tuliko tämä kenellekään yllätyksenä vai pitääkö minun myöntää, että olen ihan juntti?