sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Revlonin Photoready


Esittelenpä sarjassamme "Meikkivoidevinkkejä Meikkistudiolta" Revlonin suht uutukaisen meikkivoiteen. Photoready makeup -voide on suojakertoimella 20 varustettu mukava tuttavuus, joka piristää väsyneen naaman ihan uuteen uskoon alta nanosekunnin. Jos tiedät, että sinulle tulee vieras kahden minuutin päästä, ja olet vielä pyjama päällä, niin nou need to worry... Tätä vaan nassuun, niin näytät pirteältä, kirjava naamasi on tasoittunut kauniin kuulakaksi, ja mikä parasta: vieraasi ei välttämättä edes tajua, että kasvoillasi on meikkiä.


Photoreadyn idea on se, että ihon virheet peittyvät, mutta tulos on luonnollinen. Voiteessa on valoa heijastavia pigmenttejä, joiden ansiosta iho näyttää virheettömältä ja tasaiselta. Photoready-nimi tulee siitä, että voiteen koostumus ja sävyt on testattu voimakkaassa valossa ja kameralinssin läpi.

Mielestäni tämä voide tekee juuri sen, minkä lupaakin. Iho näyttää superluonnolliselta, mutta hyvältä. Tällä saa huokosetkin peittoon, mutta suosittelen töpöttämistä enemmän kuin vetämistä. Itsellä ainakin voide kerääntyi huokosiin ikävän näköisesti, jos vedin meikkisiveltimellä. Töpöttämällä huokoset piiloutuivat kivasti. Tämä ei ainakaan heti kaipaa puuteria kaverikseen, mutta toki aina suosittelen ainakin rasvaiselle iholle meikkipohjan kiinnittämistä irtopuuterilla. Myös pysyvyys on parempi irtopuuterin kanssa. Itse asiassa todella hyvä. Tämä voide ei lähde kovinkaan herkästi rasvoittumaan, ja siitä ehdotonta plussaa. Tosin se huono puoli puuteroinnissa on, että se vie kaikista hehkeimmän kuulauden mennessään, koska se varmaan vähän torppaa sitä valoa heijastavaa efektiä. Eli ihan miten tykkää... Pidän muuten tässä voiteessa myös siitä, että tämän saa rauhassa levitellä paikoilleen eikä tarvitse pelätä, että se ehtisi kuivua liian nopsaan.

Olin havaitsevinani voiteessa pikkuriikkisiä kimalteita, mutta niitä ei näy enää voiteen kuivuttua.

Plussaa ihanasta pumppupullosta. Oman pulloni sävy Shell on juuri sopivan vaalea, mutta vaaleampiakin on tarjolla. Suomessa hinta on parikymppiä, mutta ulkomailta saa tilattua halvemmalla.

Täältä voitte lukea lisää arviota tästä meikkivoiteesta.

Kysykää, jos unohdin jotain ratkaisevan tärkeää informazuunia.

lauantai 8. toukokuuta 2010

Roll'on-meikkivoide ja leopardikepposta

Ajattelin esitellä minulta toivottuja meikkivoidevinkkejä vähän ripotellen, sillä hyviä löytöjä on viime aikoina ollut niin monta, että niiden laitto samaan postaukseen olisi ollut lähestulkoon mahdotonta. Soudin ja huopasin, mutta päätin, etten laita mitään ennen- tai jälkeen-kuvia, vaikka tiedänkin niistä olevan monelle hyötyä. Syitä tähän oli monia, joista ensimmäinen ja tärkein oli se, että aikani ei tällä hetkellä riitä niin suuren luokan postauksiin. Toinen syy on se, että silloin kun se riittäisi, eivät kuvausolosuhteet yleensä ole otolliset (esim. valaistus). Toivon, että näistä minun sepustuksistani olisi kuitenkin hyötyä, ja yritän olla mahdollisimman tarkka kuvauksissani. Ja jos joskus aikani riittää jonkun ennen- ja jälkeen-kuvan napsaisuus, niin lisäilen niitä tänne ja ilmoittelen asiasta. Hyödynnän myös muita blogeja ja linkkaan niihin, jos muualta löytyy esimerkiksi juuri noita ennen- ja jälkeen-kuvia tai muuta hyödyllistä. Bloggaajat voi lähettää kommenttia, jos eivät jostain syystä halua, että linkkaan heidän blogiinsa.

Ja voisin tähän väliin myös kertoa, että minulla on kaksi pahetta: huulikiillot ja meikkivoiteet. Huulikiillot siksi, että korostan mieluusti huuliani, sillä ne ovat yksi harvoista asioista minussa, joihin olen ihan tyytyväinen. Ihostani olen taasen aina ollut epävarma, joten yritän jatkuvasti löytää uusia, parempia tapoja tehdä siitä mahdollisimman hyvännäköinen.


Elikäs siirrytään ensimmäiseen meikkivoidekaveriini. Jonkin aikaa sitten sain vihdoin käsiini L'Oréal Paris'n Roll'on true match -meikkivoiteen, jota olen salaa himoinnut herra ties kuinka kauan. Olin jokseenkin varma, että tällainen rullattava levitysmetodi toisi kasvoilleni tasaista ja peittävää jälkeä. Ja tiedättekö mitä? Olin oikeassa.

On varmaan tärkeää kertoa, ensin ihostani. Se on sekaiho, joka rasvoittuu superherkästi, mutta sieltä löytyy myös usein kuivia kohtia, joihin meikkivoide saattaa jämähtää helposti.


Tämä voide levittyi iholle kuin unelma, ja peitti huokoset (jotka ovat minulla suuret!) lähes täydellisesti. Tarkoittaen, että niin hyvin kuin vain meikkivoiteelta voi olettaa. Rullapäällä ei ehkä ahtaimpiin paikkoihin pääse ronkkimaan, mutta tämä levittyy hyvin myös siveltimellä ja sormilla. Aivan heti ei kannata alkaa tätä iholla hiplaamaan, sillä se tarttuu helposti sormiin ja lähtee pois. Kuitenkin irtopuuterilla viimeisteltäessä pysyvyys on hyvä ja kaunis, ja varsinkin rasvaisen ihon kanssa irtopuuteri on ihan must. Koska voiteen koostumus on aika rasvainen, se ei jämähdä kuiviin kohtiin mitenkään pahan näköisesti. Voide pysyy puuteroinnin jälkeen hyvin eikä tulos ole ollenkaan liian pakkeloitu.

Olen aivan rakastunut tähän. Tosiaan ainoa huono puoli, jonka voiteesta löydän on se, että se saattaa lähteä hetkessä iholta, jos unohtaa puuteroinnin, mutta koska puuteroin aina meikkivoiteen jälkeen, niin se ei haittaa minua. Myös telan pesussa voi olla ongelmia, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä.

Oman meikkivoiteeni sävy on Rose Vanilla, joka on sopivan vaalea minun kalvakalle iholleni.

Virven blogista löydät ennen- ja jälkeen-kuvia sekä tietenkin Virven kokemuksia.


Sitten vielä päivän kynnet. Leopardit rules! Minä vaan niin kovasti tykkään leopardeista ja seeproista. Tämä lakkaus sai alkunsa kevätauringon tuomasta innostuksesta, sillä pohjalakkana käytin Lumenen Kevätkepposta. Tämä siksi, että voin vihdoinkin hyvillä mielin käyttää punaista kevättakkiani. Kuitenkin halusin piristykseksi jotain muutakin, joten turvauduin vanhoihin ja oi, niin kovin turvallisiin leopardeihin. Minusta nuo on ihan hauskat. Pirteällä pohjalla nuo leopardit saa ihan uuden elämän, in my opinion. I like it a lot!

perjantai 7. toukokuuta 2010

Valmistautumista


Minulla on joku ihme into päällä esitellä jokaikinen kynsilakkakokeilu, vaikka niissä ei olisi mitään uutta kerrottavaa. Kynsissä siis taas Avonin Rose Amour, jota sutaisin kynsiini, koska se oli sopivan neutraalia edessä olevaan työtapaamiseen ennestään tuntemattoman ihmisen kanssa. Siispä Villit & Hullut Lemon-kokeilut saivat odottaa uusintaa.

Kynsilakan lisäksi oli syytä miettiä meikkiä (perusruskea) ja vaatteita, mutta tajusinpa myös uhrata hetken hajuveden miettimiselle. Alunperin ajattelin turvautua johonkin mahdollisimman neutraaliin tuoksuun, mutta päädyin valitsemaan lemppareitteni välillä.


Ensimmäinen vaihtoehto oli Mexxin Black, joka on aivan ihana. Se ei ehkä ole omiaan kesätuoksuksi, koska on aika voimakas. Tosin epäilen, etten välitä tippaakaan siitä, voiko sitä käyttää kesällä vai ei. Käytän eniveis. En muuten osaa kuvailla tuoksuja. Tiedän vain, tykkäänkö vai enkö. Tämä nyt ilmeisesti kuitenkin kuuluu itämaisten kukkaistuoksujen joukkoon, ja seassa on muun muassa pionia. Tämä on aivan ihana tuoksu, ja rakastan tätä yli kaiken.


Toinen vaihtoehto olisi kuitenkin ikisuosikkini Miss Dior Chérie (EdP), joka kuuluu hedelmäisiin chypre-tuoksuihin. Tästä voi haistella muun muassa karamellipoppareita! Tuoksu on siis ihan übermakea, mutta ah, niin ihana. Yleensä tämä on ehdoton uosikkini, mutta haisteltuani ensin tuota Mexxiä, ja sitten tätä, niin Mexx veikin tällä kertaa voiton.

Nämä kyllä on niin erilaisia, ettei näitä oikein voi verrata. Mexx on hienostunut ja seksikäs ja Dior on iloinen, kupliva ja makea. Ehkä työtapaamiseen sopisi sitten hienostunut Mexx paremmin, vaikkei sitäkään voi rutkasti laittaa sen voimakkaan tuoksun vuoksi. Joka tapauksessa arvonnan voitti nyt tällä päätöksellä Mexx.

Ja FYI*, en pidä tuoksupostauksista. Niissä ei ole järkeä. Ainoastaan ihminen, joka on tuoksutellut samoja tuoksuja, joista puhutaan, voi millään lailla samaistua niihin. What are the chances, että kaikki te, jotka luette tätä, tiedätte, miltä juuri nämä kaksi hajuvettä tuoksuu? Niin, että kiitos ja anteeksi. Huomenna taas jotain muuta. Mutta, jos joku tietää, miltä nämä kaksi tuoksuu, niin kommentoipa ihmeessä :)

Niin, ja en minä kyllä usko, että tällä hajuvesivalinnalla oli mitään väliä siellä tapaamisessa, mutta tulipahan nyt pohdittua sitten tätäkin asiaa.

PS. Olen vieläkin ihan fiilareissa voittamastani palkinnosta! Matte Morphose on aivan mainio meikkivoide... Ah, I'm in looooooooooooove <3

* Onko joku, joka ei tiedä, mitä FYI tarkoittaa? En muuten kysyisi, mutta todistinpa hiljattain seuraavanlaisen keskustelun. (Kyseessä olivat noin 16-vuotiaat tytöt.)

- Mitä se ASAP oikeen tarkoittaa?
- Mitä?
- Niin, mitä se oikeen tarkoittaa? Aina kaikki sanoo niin, enkä mä vieläkään tiedä, mitä se tarkoittaa.
- No, se on niinku "as soon as possible".
- Aaaa.... No, mitä se sit tarkottaa?

Että sillä tavalla. Ei voi olettaa, että kaikki tietää kaiken, mutta oli kyllä vähän pokassa pitelemistä.

torstai 6. toukokuuta 2010

Kesäisiä meikkejä


Olen taas rakastunut. Tai  ainakin vähän ihastunut. Uusi intohimoni on We Care Icon, ja todettuani huulikiillot syötävän herkullisiksi ja ihaniksi, siirryin luomivärien maailmaan. Koska We Care Icon on aika edullinen merkki, pelkäsin vähän, riittäisikö luomiväreissä pigmenttiä minun tarpeisiini.


Ja riittihän sitä. Sain aivan ihanan luomivärin työni kautta (en siis blogini kautta), jota piti päästä heti kokeilemaan. Tuo ihanan merellinen turkoosin sävy on 10 Perfect Lagoon. Ripsiin kokeilin Givenchyn Phenomen' Eyes -ripsaria, joka ei valitettavasti pitänyt taivutuksia ollenkaan, niin kuin ei mikään muukaan vesiliukoinen ripsari. Ainakaan minulla.


Mutta siis back to the asia, eli tästä luomarista oli puhe. Levittyy ihanan kevyesti, kerrostuu hyvin ja kerrostamalla saa halutun syvyisen lopputuloksen. Mutta jo ekassa kerroksessa oli tarpeeksi pigmenttiä. Ihana kesäluomiväri! Tätä vaan luomille, sipaisu ripsaria ja menoksi! Niin, ja lisäksi myös ripaus ihanaa kiiltoa, jonka löysin laatikostani pölyttymästä ja, josta tuli kertaheitolla uusi suosikkini tai ainakin yksi niistä.


Valitettavasti minulla ei ole minkäänlaista hajua siitä, minkä merkkinen tämä on. Muistaakseni äiti on tämän minulle tuonut jostain kaukaa, luultavasti Hong Kongista saakka, joten tämähän voi olla mitä vain.


Väri näyttää aika hurjalta, mutta koostumus on niin läpikuultavaa, että mitään pellehuulia ei tämän kanssa tarvitse pelätä. Tämä on aika tahmaista, mutta huulilla ei niinkään. Lisäksi pysyvyys on loistava. Tietääkö joku tämän merkkiä? Yritin googlaillakin, mutta se ei tuottanut tuloksia.


Mielestäni kivan kesäisen näköinen lopputulos ja sopiikin mainiosti yhteen tuon Täydellisen Laguunin kanssa. (Amorinkaarella on sipaus valokynää, ihan btw.)

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Kyllä käypi tuuri...


Tiedättekö sen ihanan tunteen, kun avaat postilaatikon ja sieltä pilkottaa ihana, kuplamuovinen, kirjekuori, vaikka et muista tilanneesi mitään? Se jännitys ja innostus, kun avaat paketin, ja odotat, mitä sieltä mahtaa paljastua... No, niin minulle kävi. En todellakaan muistanut osallistuneeni mihinkään arvontaan, joten en myöskään osannut odottaa tätä pakettia. Kun nyt sain paketin, niin muistin Matte Morphose -innostuksessani osallistuneeni kyseiseen arvontaan, mutta luulin osallistuneeni pelkän meikkivoiteen arvontaan. Nyt napsahti kaupanpäällisiksi poskipuna ja valokynäkin!

Ja onneksi tuo poskipunakin on eri sävyinen, kuin jo omistamani 120 Sandalwood  Pink. Ja tämä on siitäkin omituinen yhteensattuma,että olen nyt viimeiset pari viikkoa fiilistellyt nimenomaan tuon Sandalwood Pinkin kanssa muistettuani jälleen, miten ihana se on. Vaikka olenkin väittänyt, että tuo Lorkun poskipuna ei ole kovin pigmenttinen ja sopii vain häivyttämään aurinkopuuterin rajaa, niin kyllä nyt täytyy taas pyörtää pyhät puheet, ja kääntää kelkka kohti päinvastaisuutta. Vaalea sävyhän tuo omistamani on ja vaaleaihoisille tarkoitettukin, mutta kyllä silläkin saa mollamaijat poskilleen sudittua niin halutessaan. Mutta sillä saa myös hentoista jälkeä, anyway you like it. Ja nyt pääsen testaamaan sävyä 115 True Rose, jei! Näissä poskareissa on muuten se hauska puoli, että ne tuoksuvat herkulliselta. Heti piristyy, kun sutii hyväntuoksuista poskipunaa iholle.

Eniten olen innostunut tietenkin tuosta Matte Morphosesta, sillä sen olin ajatellut muutenkin hankkia. Nyt saan kaiken lisäksi ympättyä tuon Morphosen meikkivoidepostaukseen/-postauksiin, jota Regret toivoi minulta :) Tuo meikkivoide on saman sävyinen kuin näyte, jota taannoin kokeilin. Muistaakseni arvonnassa sai tuon sävyn päättää, ja koska tuon Beige Apricotin olin onnistuneesti saanut iholleni häivytettyä, niin en nähnyt syytä vaihtaa vaaleampaan. Varsinkin kun kesäkin on tulossa. Ja ehkäpä, jos olisin ottanut vaaleamman sävyn, niin poskipunakin olisi ollut se vaaleaihoisille suunnattu 120 SP. Dunno.

Olen ehkä todella materialistinen, mutta olen tämän paketin myötä nyt todella iloinen. Onnistiko muita? Osallistutteko yleensä arvontoihin? En tiedä, mikä minua vaivaa, mutta jostain syystä osallistun lähes aina, jos näen jonkun kosmetiikka-arvonnan. Silti en jostain syystä läheskään aina osallistu muiden bloggaajien arvontoihin, vaikka tarjolla olisi mahtavia palkintoja. Onkohan kysymykset aina silloin liian vaikeita....? ;)