keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Nassu Kuuba-ruskeaksi... Tai sitten ei.

Juttuhan on niin, että kropan lisäksi olisi loogista yrittää saada myös naama hitusen terveemmän väriseksi. Se on aina vähän haastellista eikä vähiten siksi, että väärin käytettynä itseruskettava voi olla kasvoilla todella törkeän näköinen. Mutta haasteita asettaa myös se, että kasvoja pestään ja hangataan joka päivä pariinkin otteeseen, joten pesun on syytä tapahtua tasaisesti, jotta ei käy kuten minulle viime kesänä. (Kyllä, minulle tapahtui viime kesänä monen monituista itserusketusmokaa!) Eli pesin naamaa ihan normaalisti, mutta kaulaa en niinkään tai jos pesin, niin kasvovedellä hutaisin silloin tällöin. Tämähän tarkoitti sitä, että vaikka kasvojen rusketus pysyi kutakuinkin kuosissa, niin havahduin eräänä päivänä siihen, että kaula oli ruskea muutamin valkoisin rannuin varusteltuna. Not pretty at all. Eli pestään tasaisesti, jookos?

Tämä nyt oli tällainen alkukesän pohjustuspuhe, jolla ei ole mitään tekemistä tämän seuraavan tuotteen kanssa. Minulla on yksi viime kesän suosikki jemmassa, mutta päätin nyt kokeilla ensin tätä seuraavaa tuotetta, joka jäi viime kesänä aika vähälle käytölle. Tämä muuten säilyy 12 kk avaamisesta eli on juuri ja juuri vielä käyttökelpoinen.

Eli kyseessä on suojakertoimella 15 varusteltu Doven Summer Glow Daily Face Moisturiser. Ja omani on vaalealla iholle suunnattu voide. Puteli kertoo olevansa "kosteuttajia sekä vähäisen määrän päivettäviä ainesosia sisältävä kevyt voide". Ohjeissa myös kehotetaan seuraamaan päivettymisen kehitystä viikon verran. Sen olen nyt tehnyt ja kuviakin otin. En kyllä julkaise niitä, sillä eipä niissä ole juuri katselemista. Eli siis tosiaan tämä ei muuta nassua mitenkään erityisen "joo, tulin just Kuubasta" -ruskeaksi vaan enemmänkin tämä antaa juurikin sitä lupaamaansa todella luonnollista ja kevyttä päivetystä.

Olen käyttänyt tätä melkein jokaisena päivänä niin, että olen laittanut pohjalle kosteusvoidetta, sillä en luottanut tämän kosteustehoon (ja haluan saada nykyiset voiteeni loppumaan), mutta havahduin vihdoin siihen, että voisin kokeilla tätä niin kuin tätä on tarkoitettu kokeiltavaksi. Eli kosteusvoiteena. Ja kyllä tämän kosteustehot ovat oikeastaan oikein mukavat. Myös tuoksu on ihan miellyttävä eikä todellakaan järkyttävimmästä päästä sarjassamme "Kissani pelkää minua, koska haisen itseruskettavalta". Myös suojakerroin 15 on plussaa. Suosittelen tätä tuotetta ehdottomasti supervaaleaihoiselle ja sellaisille, jotka vasta etsivät tietään itseruskettavien maailmaan. Tämä on nimittäin aika turvallinen vaihtoehto.

PS. Kirjoittaja ei ota mitään vastuuta siitä, jos nyt naama muuttuukin Kuuba-ruskeaksi, kun kosteusvoide jätettiin Doven alta pois, ja joku onneton supervaaleaihoinen tämän tuotteen ostaa hänen suosituksestaan. Mutta hän lupaa tulla asiasta tiedottamaan parin päivän sisään, jos tällainen ihme tapahtuu.

PPS. Tällaista ihmettä ei tapahtunut.

tiistai 18. toukokuuta 2010

Self Tanning Shimmering Tinted Lotion by Piz Buin

Kesä saapui vähän ehkä jopa yllättäen eikä pitkähihaisilla ole tehnyt mitään. Tämähän tietysti tarkoitti sitä, että katukuvan valtasivat pakastebroileria väritykseltään muistuttavat paljaat raajat. Minähän tietysti halusin tehdä oman osani, ja muuttaa katukuvaa paistetumman broiskun väriseksi.


Avuksi otin Piz Buinin Self Tanning Shimmering Tinted Lotionin, jonka olen korkannut auki jo viime kesänä. Viime kesänä tosin vedin tämän kanssa pienoisia övereitä, joista ikimuistoisimpaan liittyvät tämän kerrostaminen ennen kuin ensimmäinenkään kerros on ehtinyt kuivua, minihame ja taksin takapenkki. Voitte vain arvailla, minkä näköinen se penkki oli, kun nousin siitä hyvin vähin äänin. En tosin voi syyttää pelkästään tätä tuotetta siitä, vaan syytä oli myös Lumenen heleyttävässä vartaloemulsiossa (josta varmaan kerron lisää kesän edetessä...) sekä itsessäni, sillä olin todella addiktoitunut ruskeaan ihon väriin. Onneksi selvisin addiktiosta ennen häitäni, sillä en usko valkoisen, vuokratun hääpuvun ja itserusketusövereiden sopivan hyvin yhteen. Eli siis tästä oppineena olen päättänyt jättää turhan kerrostamisen ja lisäilen itseruskettavia vähän kerrallaan ja rauhallisin mielin.

Olen nyt käyttänyt tätä muutamia päiviä, lähinnä käsivarsiini. Ja lisäillyt olen vain kerran päivässä. Jalkoihin olen laittanut vasta kerran. Näytänpä siis, mitä sain tällä käsiini aikaan.

Käsivarteni luonnontilassa ennen ensimmäistä levitystä.


Käsivarteni viiden levityskerran jälkeen (eli 5 päivän jälkeen).


Eli sävyä on tullut ihan kivasti, mutta kuitenkin luonnollisesti. Ei tuosta nyt heti tajuaisi, että olen mitään lisäillyt... Tai oikeastaan voi tajutakin, sillä tämä tuote sisältää vähän shimmeriä, niin kuin nimikin jo kertoi.


Eli joukossa on sen verran kultahippusia, että vaikka tämä tuote sopii kasvoillekin, niin itse en lähtisi tunkemaan moista hilemäärää naamaani.


Tokikin tuon shimmerin erottaa vain läheltä katsottuna. Kaukaa sitä tuskin kukaan huomaa.

Tämä tuote on muuten siitä kiva, että tuo voide tosiaan on ruskeaa, joten sen levittämistä on helppo seurata eikä rajoja kovin helposti jää. Jos jääkin, niin yhdellä levityskerralla väri ei ole vielä niin dramaattinen, että rajat olisivat selkeästi erotettavissa. Sitä pystyy siis korjailemaan seuraavilla levityskerroilla. Jos joku raita jämähtää tosi kovaa ihoon kiinni, niin tunnustan, että olen todennut kynsilakanpoistoaineen tehokkaaksi poistajaksi. Ensin toki kannattaa kokeilla peruspesuaineet ja öljyt sun muut. Kynsilakanpoistoaine kun ei vaan voi tehdä hyvää iholle...

Tykkään tästä Piz Buinista kovasti eikä hajukaan ole paha. Lisäksi tämä kuivuu aika nopeasti eikä tahraa, jos malttaa hetken sitä kuivumista tosiaan odotella.  Löysinkin vain yhden miinuspuolen:


Tuotteen kuivuttua ihoni reagoi punaisilla täplillä. Tämä menee ohi jonkin ajan kuluttua, mutta olisi kyllä ihan metkaa tietää, mistä moinen reaktio johtuu. Osaisiko kukaan kertoa?

Olen rusketellut myös kasvojani (ehkä vähän vähemmän onnistuneesti), mutta siitä myöhemmin... Myös muita itseruskettavia otan testiin myöhemmin. Niitä, kun on kerääntynyt kaappeihin muutamia.

PS. Pretty.fi-sivustolta voi tilata nyt myös joitain Goshin tuotteita!! Jei!

maanantai 17. toukokuuta 2010

Kestävää glitteriä?


Kesäisen sään kunniaksi vedin kynsiin strösselipäällysteen. Mutta aloitetaanpa alusta: pohjalle siis laitoin Goshin Metallic Purplen, johon ihastuin taas. Kyllä metallinhohtoiset lakat vaan ovat minun juttuni, no doubt about that.


Ja vastoin kaikkea parempaa tietoani vedin päälle vielä Wild and Crazyn Purple Glitteriä, joka viimeksi osoittautui aikas hankalaksi poistaa. Mutta järkeilin sen niin, että näistä ihanista kesäpäivistä nauttiessa ei mieli ehkä tee lakkailla kynsiä jatkuvasti, joten jos Purple Glitter oli hankala poistaa, niin ehkä se myös pysyy pitkään. Samasta syystä vedin glitterit myös varpaan kynsiin. Havahduin siihen, että varpaat vissiin ovat nyt näkyvillä enempikin, joten niiden olisi syytä olla myös edustuskunnossa. En nyt laita mitään jalkakuvia tänne kuiteskaan, koska aika moni ihminen niistä ällööntyy. Siis ei vain minun jaloistani, vaan ylipäätänsä jaloista. Vaikka olisivat siistitkin jalat. Tunnustaako joku jalkakammonsa?

Koska pitkään kestänyt saunaremonttimme on nyt valmis, tein jalkahoidon itselleni (ja miehelleni) siellä. Saunan ja pesuvadin pehmitettyä jalat kuorin ne ja sorkin vähän appelsiininpuutikulla. Yöksi laitoin rasvaa. Tätä pitäisi kyllä muutaman kerran tehdä lisää, jotta olisi oikeutettua käyttää sandaaleita. Myös pieni viilausoperaatio olisi paikallaan.

sunnuntai 16. toukokuuta 2010

Hempeää meikkiä


Seuraa taas sarja pikkuisia kuvia tosi nopeasta meikistä. Käytin tähän about viisi minuuttia, joten jätin väliin kaikki häivytykset, huolellisuudet sun muut. Nyt oli meinaan siis kiirus. Pohjalla Goshin Love that Violet!


Sen päälle sutaisin nykyään murusista koostuvaa Make Up Storen Cotton Candya, jonka sain yli 8 vuotta sitten.


Vai ei RevitaLash auttanut? Kyllä muuten auttoi.


Kuten näkyy, Cotton Candysta ei enää ole juuri mihinkään.





Siispä tein taikojani ja lopputulos oli tämä. Keskellä IsaDoran Blooming Spring -paletin vaalenapunaista ja ulkonurkassa lilaa. En häivytellyt, läiskin vain menemään. Tässä meikissä oli jujuna hohtavat värit, ei taidokas meikki. Näin vaaleissa sävyissä ei se muutenkaan ole niin justiinsa... vai?


Ripsissä Max Factorin FLE, joka vissiin vetelee jo viimeisiään. Näytti kyllä paremmalta livenä, joten ihmettelen taas, mitä kamerallani on ripsiäni vastaan.




Käytin myös Bodarin Glowing Amethyst -rajauskynää, mutta itse en ainakaan sen jälkeä enää kuvista erota.


Huulet jätin ehkä turhankin naturelleiksi, sillä hempeisiin simmuihin yhdisteltynä lopputulos on aika pliisu.


Huulilla siis Natural Coden Pink Sugar, joka ei kyllä ole mikään lempparini NC-kiilloista.

lauantai 15. toukokuuta 2010

Vuosipäivän ärsykkeitä


Ihan ensinnäkin ilmoitusluontoinen asia: Mavala menee nyt roskiin. Ei sillä, että itse tuotteessa olisi vikaa ollut, mutta koska se lakka kuivuu jatkuvasti tuohon korkin alle eikä korkki ole aikoihin mennyt kiinni, niin itse lakkakin on muuttunut turhan tahmeaksi. Oma vika, kun en ole putsaillut, mutta saanpahan jonkun korvikkeen kaivaa tilalle. Itse tuote oli ihan ok. Piti varoa, ettei laita liikaa, sillä muuten kynsilakat lähti helposti kuorimalla tämän päältä pois. Mitään suurta eroa en kynsissäni huomannut, mutta vasta nyt jouduin leikkaamaan niitä, sillä liekö tästä ollut apua siihen, etteivät ne lohkeilleet juuri laisinkaan. Nyt kipupiste pituudessa vissiin ylittyi ja jouduin vähän lyhentämään.


Korvike löytyi Yves Rocherilta, ja ensimmäisen käyttökerran jälkeen voin kertoa, että tämän koostumus oli ihana. Kuivumisen jälkeen (mikä tapahtui nopeasti) tätä ei edes huomannut, niin ohut koostumus tässä oli. Mutta tästä lisää myöhemmin.

Sitten tuohon otsikkoon. Olen nyt pitänyt yhtä miekkoseni kanssa viisi vuotta ja sen kunniaksi (no, okei.. en sen kunniaksi, mutta nidoinpa nyt sen yhteen tähän aiheeseen, niin pääsin hehkuttamaan vuosipäiväämme!) päätin lakkailla kynsiini jotain hempeän romanttista.


Päädyin ensinnäkin hyväksi havaittuun Avonin pastellipinkkiin, mutta voi luoja... En edes tiedä, mistä aloittaisin. Kuvasta varmaan näkee, ettei tulos ole ihan toivottu. Se on raidallinen, epätasainen.... ja vaikka mitä. Lisäksi tämä kuivui hitaaaaasti. Jo viime kerralla oli koostumuksessa havaittavissa pientä ongelmaa, mutta nyt ne ongelmat kasvoivat todella suuriksi. Jouduin jo ensimmäisen lakkauksen jälkeen ottamaan lakat kokonaan pois ja aloittamaan alusta. En ymmärrä, miten tämä muuttui hotista notiksi.

(Huomatkaa surullisen lyhyt keskisormen kynsi :( )


Sipaisin sitten päälle Natural Coden Dreamy Heartia, joka nyt ei kuvasta erotu. Kuitenkin teki lakasta aika makean. Jätin yhteen kerrokseen, sillä lakkakerrosten kanssa pelleily alkoi tosissaan ottamaan pattiin.


Lukitsin lakat sitten Miss Selenen sydänlakalla, josta juuri ja juuri sain nuo muutamat sydämet ongittua. Että siinä sitä romanttista vuosipäivää, prkl... Kuitenkin tuo sydänlakka on siitä kiva, että on niin tujua kamaa, että pitää muutkin lakat paikoillaan. Tekee kyllä myös lakanpoistosta hankalampaa.

Iso HUOH.