sunnuntai 8. elokuuta 2010

Kesäkaranteenilaiset


Kesä on kohta lopuillaan eikä ketään varmaan enää kiinnosta itseruskettavat, mutta jos nyt kuitenkin vilauttaisin ne tuotteet, joilla itse yritin kesän alussa sävytellä ihoani. Kokeilin ensin Nivean Sun Touch -geeliä, joka sopii niin kropalle kuin naamallekin. Tuotteen koostumus on tosiaan geelimäinen ja läpinäkyvä. Epäilinkin aluksi, että olisi vaikea tietää, mihin tätä on levittänyt, mutta geelin tuntee ihon pinnalla vielä pitkään laiton jälkeen, joten se ei ollutkaan ongelma. Tämä oli siitä turvallinen tuote, että sävyn tummuminen kesti useita päiviä (päivittäisella voitelulla siis) eikä siis heti ensimmäisellä laitolla saanut aikaan mitään Bahama-päivetystä. Ajan mittaan tummuusasteesta tuli hyvä ja luonnollinen, mutta kyynärtaipeideni sisäpuoli jäi jostain syystä ilman väriä tai sitten siitä lähti nopeammin väri tai jotain (tästä on jo yli kuukausi, joten muistissa heittää jo), joten luovuin tästä saadakseni taas ihan normaalin, laikuttoman ihon enkä sitten enää aloittanut rusketusprosessia alusta. Silti tämä oli hyvä tuote. Kaula oli tietty se ikuinen ongelma, sillä se laikuttuu helposti, jos siinä on itseruskettavaa (kaulan putsaus kasvovedellä on osasyy).


Kokeilin myös paljon kehuttua Lorkun Sublime Bronze -kuivasumutetta, joka olikin kelpo tuote. Kuivui heti, levitys oli helppo eikä käsiä tarvinnut sotkea. Ohjeissa lukee, että rusketuksen syventymistä pitäisi odottaa pari päivää ja sehän oli minulle, rusketusnarkkarille, iso haaste. Ensimmäisen kerran jaksoin odottaa, mutta väriä ei tullut nimeksikään. Sitten laitoin tätä lisää ja heti seuraavana päivänä lisää ja katastrofi oli taattu. Jalat olivat ihan laikukkaat. Sain traumoja ja hylkäsinkin itseruskettavat koko loppukesäksi ja rantailuista huolimatta olen kalpea kuin aave. Että sillä tavalla. En vain osaa ikinä lopettaa ajoissa :/ Tuotteen tuoksu oli muuten hyvä.

Niinpä nämäkin tuotteet pölyttyvät nyt kaapissa, kun yritän kerätä itsehillintää niiden normaaliin käyttöön.

lauantai 7. elokuuta 2010

Leivottu kestämään



The Body Shopin valikoimiin on viime aikoina ilmestynyt jos jonkinlaista kivaa. Ihanuuksien joukosta löytyy muun muassa joukko supersöpöjä luomivärejä.


Suosikkieni joukkoon nousikin tämä pariskunta: Baked-to-Last -kokoelman Quartz & Moonstone.


Ihana Quartz on sekoitus hehkeää vaaleanpunaista (joka hohtaa livenä ihanasti!) ja tummaa puna-musta-sekoitusta. Aivan mahtava sävy-yhdistelmä!


Moonstone taas sisältää aivan täydellisen vaalean (joka on myös korostusväriksi mainio) sekä tummahkon ruskean. Aivan ihana arkimeikkipaletti tämäkin.


Näissä ei ole mitenkään ihan älyttömästi pigmenttiä, mutta kerrankin se ei haittaa. Näillä saa aikaan juuri sopivan vahvuiset meikit esimerkiksi töihin tai kouluun. Faktahan on se, että jos luomiväri on täysin tulvillaan pigmenttejä, sillä sohii helposti liian dramaattisen meikin arkena, joten nämä ovat helppoja meikkejä myös aloittelijoille.


MUTTA: Kuten näkyy, kyllä näillä saa voimakkuuttakin. Tuossa ekassa kuvassa olin sutinut luomarit siveltimellä ja jälkimmäiseen lisäsin niitä sormin. Kuvasta ei ihan ehkä näekään, miten paljon voimakkuus oikeasti lisääntyikin, varsinkin vaaleanpunainen jäi nyt vähän hämärän peittoon, mutta silläkin saa kyllä väriä simmuihin.

Tällaiset luomivärit ovat kyllä oikeastaan parhaita, joissa voimakkuutta pystyy helposti säätelemään. Näillä saa helposti tehtyä töihin luonnollisemman meikin, mutta iltamenoihinkin saa tehtyä sitten näyttävämmän meikin.

Värejä tähän kokoelmaan kuuluu muitakin, muun muassa vihertävä ja rusehtava paletti. Kokoelmaan kuuluu myös poskipunaa ja aurinkpuuteria ja tuotteet on suunniteltu hylkimään jopa vettä. Onko joku muu ihastunut Bodarin meikkeihin?

perjantai 6. elokuuta 2010

Neiti Chic


No, tulihan se MSCHICin paketti vihdoinkin, eilen nimittäin. Jälleen kerran päivä julkisen valituksen jälkeen. Minullahan on siis aiemminkin mennyt hermo MSCHICin pitkien toimitusaikojen vuoksi. Tällä kertaa aika ei ollut suhteettoman pitkä, mutta kun lauantaina paketin ilmoitettiin lähteneen (eli vaikkapa käytännössä maanantaina), niin miten se voi vasta torstaina tulla postilaatikkoon? Minä en ymmärrä.

edit. Täytyy kyllä muistaa, että vika voi olla postissakin. Ei tässä kyllä mikään muukaan ole ajallaan tullut.


Joka tapauksessa MSCHIC sai minut leppymään välittömästi, sillä paketti sisälsi myös lahjuksia - jälleen kerran.


Itse tilasin alennusmyynneistä paljon kehutut Eye Stain -eyelinerit sävyissä Black Cherry Shine sekä Hot Chocolate. Olin ajatellut tilata vain tuon ensimmäisen, sillä hinta oli puolet alkuperäisestä eli 7 euroa. Koska postimaksut olivat kuitenkin jo 6 euroa siihen päälle, järkeilin, että viisainta on napata toinenkin Eye Stain mukaan tilaukseen.


Tässä värit toistepäin. Vasemmalla suklaanruskea Hot Chocolate ja oikealla punaisin hiukkasin koristeltu musta eli Black Cherry Shine. Testasin pikaisesti tuota mustaa enkä oikein vakuuttunut. Tuote on siis koostumukseltaan tuollaista aika pehmeää enkä ihan ekalla kerralla tullut sinuiksi tämän kanssa. Ainakaan rajauksena. Itse asiassa tilasin nämä pohjustamaan tummia silmämeikkejä, en tiedä toimiiko.


Tilaajalahjoina sain aivan ihanan pinkin minihuulikiillon sävyssä Hot Pink Glaze sekä Aquarel Eyes -luomivärin sävyssä Breathing Air. Tuota huulikiiltoa minulla on eräs vaalea sävy, josta olen tykännyt vallan paljon. Hauskaa tuotteessa on jännä piparmintun tuoksu. Tuo Aquarel Eyes muistuttaa koostumukseltaan, paketin ulkonäöltään ja melkein sävyltäänkin jo omistamaani Super Silveria.


Tuo luomiväri (tässä kostealla siveltimellä laitettuna) näyttää kuvassa kovasti hopeiselta, mutta oikea sävy on lähempänä violettia, ehkä hieman vihertävällä shimmerillä.


Testasin ihan pikapikaa ennen kauppareissua uusia tuotteitani laittamalla Black Cherrya pohjalle ja Breathing Air -luomaria päälle (kostealla siveltimellä).


Näissä kuvissa värejä ei oltu vielä häivytelty mihinkään, ja lopetin meikeillä soheltamisen muutenkin siksi, että lopputulos alkoi jo muistuttaa bilemeikkiä. On tuo Breathing Air kyllä aivan ihanan hohtava sävy. (Ripsissä Lancomen Hypnose enkä edes yrittänyt kauppareissua varten taivuttaa - vedenkestävällä ripsarilla taivutukset eivät kyllä olisi pysyneetkään).


Huulikiilto ei tietenkään toistu kuvissa samanlaisena, pinkki kun on. Koostumus on kuitenkin ehkä paras kaikista pinkeistä huulikiilloistani (Brights-kiiltoa lukuunottamatta).


Tämä ei varsinaisesti kiillä kovinkaan paljon, vaan tuo kevyen värin, joka ei ole ollenkaan liikaa edes kauppareissulle. Toki tuloksesta saa myös peittävämmän ja huulipunamaisemman, jos laittaa tuotetta aavistuksen enemmän. Tämä myös levittyy upeasti ja tosiaan se piparmintun tuoksu piristää kivasti. Ah, parhautta!

torstai 5. elokuuta 2010

Under the Rainbow


Ajattelin kokeilla Goshin Rainbow-hippulakkaa beibikynsieni päälle. Ja oikeasti tämän pitäisi kaikkien mielenterveyden kannalta olla viimeinen kynsipostaus ennen kuin saan kynnet kasvatettua. Huoh. Noh anyways, tämä Rainbow on kaiken kaikkiaan aika kaksipiippuinen tapaus. Ainakin kuvissa. Välillä tämä näyttää upealta ja välillä pelkältä sotkulta. Livenä tämä on kuitenkin aivan mahtava. Osuessaan valoon se hehkuu tuollaisena kultaisena, millaisena se tuossa putelissakin näyttäisi lilluvan. Muuten hiput näyttävät kynneltä aluslakan värisiltä, siis sinisissä sinisiltä, punaisissa punaisilta. Miehen mielestä se näyttää kuin kynsilakka lohkeilisi. Ei kai nyt sentään...


Näihin kynsiin tämä lakka ei tuonut mitään apuja, joten pitäkää tätä nyt tällaisena turhanpäiväisenä jaarituksena, jonka olisi voinut jättää julkaisemattakin.


Katsokaa miten klönttisiltä (kaunis sana, eikö?) kynnet näyttävät. Eivät ne oikeasti ole tuollaiset, mutta Rainbow saa tämänkin efektin kuvissa aikaan. Aika pelottavaa... Silti, ihana lakka. Vaikea selittää, mitä se tekee kynnelle, mutta on se vaan jännä. Tekisi mieli testaa jokaisen lakan päälle, mitä omistan.

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Baby Nails


Avonin Vintage Blue ja Pastel Pink ovat aivan ylisupersöpön sävyiset kynsilakat. Sävyt ovat juuri sellaiset, joilla koristellaan vauvan huone sukupuolen selvittyä. Baby Blue ja Baby Pink parhaimmillaan siis.


Oli kai aika selvää, että Vintage Bluen saatuani minun oli pakko kokeilla tällaista lakkausta. Tulos olisi varmasti ollut ihan hauska, jos a) kynteni olisivat tasapituiset ja b) lakkaus olisi onnistunut ilman sotkuja. Tuosta a-kohdasta jaksan muistuttaa niin kauan, että kynteni kasvavat täyteen loistoonsa ja tuosta b-kohdasta muistutan ilmeisesti aina, sillä en kai vaan osaa enää lakata kynsiäni.


Minun oli tarkoitus peittää epätasaisuudet jollain glitterillä tai muulla vastaavalla, mutta en uskalla ennen kuin olen hankkinut kynsilakanpoistoainetta lisää. Palailen asiaan, jos keksin jotain muuta hauskaa.

Ei kyllä noilla kynsillä tee mieli tehdä kynsipostauksia, mutta en ole viime päivinä liiemmin meikkailutkaan, joten asiasta on vähän pulaa.. Olisin halunnut esitellä MSCHICin tilaukseni, mutta yllättäen tilauksen saapuminen kestää ja kestää ja kestää... Flaschback.