perjantai 5. helmikuuta 2010

Fiberwigin ensipuraisu


Japanin myydyimmäksi maskaraksi itseään mainostava Fiberwig kehuu myös saavansa ripset näyttämään yhtä muhkeilta kuin tekoripset. Nimenomaan pituutta lupaava Fiberwig on kiehtonut minua jo pitkään, vaikka en aina ripsiväriltä vaadikaan pidentäviä ominaisuuksia.



Kickseissä myytävän Fiberwigin harja näytti lupaavalta ja tehokkaalta.


Olen todella surkea ottamaan kuvia naamastani. Siis todella surkea. Antavatko kaikki muut bloggaajat asuinkumppaniensa ottaa kasvokuvat, sillä ripsieni pituudesta tuskin saa tarkkaa kuvaa tuosta meikittömästä otoksesta. (Miten esimerkiksi Virve osaa ottaa niin hienoja kuvia?)

Joka tapauksessa voin kertoa, että ripseni ovat luonnostaan keskipituiset, piikkisuorat ja kohtalaisen tuuheat.

Fiberwigin jälkeen ripseni eivät näyttäneet kovin tuuheilta, mutta ne olivat superpitkät ja erotellut.


Kuitenkaan kuvista pituuseroa tuskin huomaa. Syy siihen, miksen ottanu kuvaa silmät auki on se... Tai no, kyllä otin, mutta syy siihen, miksen julkaissut niitä kaikkia on seuraava:

Taipumattomat ripseni eivät kestä vesiliukoisia ripsivärejä, joten kauniit taivutukseni suoristuivat jo ennen kuin ehdin ottaa kuvaa ripsistäni.

En tiedä, mikä järki oli kertoa ensikokeiluistani Fiberwigin kanssa, sillä aion kuitenkin testata tätä vielä eri variaatioin. Ensimmäisenä kokeilen tätä vedenkestävän ripsarin päälle. Vedenkestävä ripsari toivottavasti lukitsee taivutuksen, jonka jälkeen Fiberwig saa tehdä loput.

Mutta siis pidentävä vaikutus tällä ripsarilla ainakin on. Se on ihan varma. Tuntui, että sen viiden sekunnin ajan, jonka ripseni pysyivät kaartuneina, ne näyttivät hyvin erotelluilta, mutta eivät ehkä yhtä tuuheilta kuin ilman ripsaria tai muiden kokeilemieni ripsivärien kanssa. Itselleni tärkeintä ripsieni ulkonäössä on kuitenkin se, että karvat ovat kauniin erotellut, pitkät ja taivutetut. Tuuheus on toissijaista aika usein.

Ja toisin kuin moni muu, itse tykkään kovasti ns. hämähäkkiripsistä, joita tosin omissa silmissäni harvoin nähdään. En nyt kuitenkaan sellaisista hämisripsistä (a.k.a pissisripset), joissa efekti on luotu lotraamalla ripsaria senttilitroittain, ja lopputulos on rivi klimppintyneitä karvoja. Enemmänkin pidän sellaisista ripsistä, joissa vaikutelma ei ehkä ole kovin luonnollinen, mutta silti tulos on erotellun kaunis, tekoripsimäinen ja viuhkamainen sekä tietenkin supertaivutettu.

Omat ripseni siis pysyvät taivutettuina vedenkestävän ripsarin kanssa ja that's it. Vedenkestävyys on siis se ominaisuus nro 1, jota ripsariltani vaadin. Jo silloin ripseni näyttävät ihan hyviltä, sillä pituutta niistä löytyy sen verran, että taivutettuina ne erottuvat ihan nätisti muusta silmämeikistä. Toinen asia, jota toivon ripsiväriltä on erottelukyky. Pituus ja tuuheus ovat sitten lisäplussia.

Yhteenvetona sanoisin tässä vaiheessa, että jos Fiberwig olisi vedenkestävä, niin se olisi täydellinen. Siispä aion kokeilla vielä vedenkestävä ripsari + Fiberwig -yhdistelmää, ja kerron sitten helpottuiko tilanne.

Tässä vaiheessa voin kuitenkin suositella tätä Kicksin avaintuotetta sellaisille simmukoille, joita komistavat luonnostaan taipuisat ja tuuheat ripset, jotka kaipaavat vain sitä lisäpituutta.

Huom. Tsekkaa uusimmat huomiot täältä.

torstai 4. helmikuuta 2010

Introducing Ms. Chic!

Tattadaa! Se on vihdoin täällä...

Ehdin jo valittaa MSCHICin hitaasta toimitusajasta. Heti, kun olin ehtinyt asiasta valittaa, postilaatikko pursusikin jo MSCHICin tuliaisia. Ja vaikka toimitusaika oli suhteellisen pitkä, lepyin nopeasti saatuani tilaukseen lisäherkun.

Eli tilasin Chiciltä Foundation Primerin, luomivärin kiinnittävän Glitz Fixin (jolla on helppo kiinnittää esimerkiksi jauhemaisella luomivärillä tehty rajaus) sekä sitten juurikin sellaisen jauhemaisen Glitz-luomivärin sävyssä Black Lace. Lahjaksi sain tuon siveltimen, joka tuntuu sopivan hyvin luomivärin häivytykseen sekä vaikka kulmakarvavärin laittoon (testasin sen kulmakarvoihin pikaisesti, ja koska itselläni on aika paksut kulmat, niin sopi hyvin).


Ja Black Lace on tällainen oikein kimaltava musta, jolla olin ajatellut saavani näpsäkät rajaukset laitettua. Toki tätä voi käyttää myös ihan koko luomella.


Testasin käteen Glitz Fixiä (jossa on huulikiilloista tuttu applikaattoripää, olisin toivonut ihan eyelinerin levitykseen sopivaa ohutta sivellintä), jonka päälle tuputtelin mustaa pitsiä. Olin aavistuksen pettynyt, sillä se hajosi ihan atomeiksi kädellä. Olisin toivonut vähän peittävämpää lopputulosta. Tämä nyt oli vasta eka kokeilu, mutta jos ei seuraavillakaan kokeilulla tule parempaa jälkeää, täytyy homma hoitaa laittamalla ensin normisti musta rajaus, jonka päälle sitten Glitz Fixiä ja Glitz-luomaria.

Glitz Fixiä voi siis levittää myös koko luomelle, jonka päälle tuputellaan sitten tuota luomiväriä. En nyt kuitenkaan usko tätä sävyä käyttäväni koko luomella, mutta mistäs sitä tietää, mitä kaikkea keksin...

Noh, testataan. Mielenkiinnolla odotan, kuinka kiva tuttavuus tuo meikinalusvoide on...

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Konadilla opettelua

No, piti sitä Konad-tilausta päästä heti hyödyntämään... Tietenkin. Olen jo kauan ihaillut esimerkiksi Charming Nailsin Konad-lakkauksia, ja halusin itsekin kokeilla. En tiennyt tuotteita tilatessani yhtikäs mitään Konadien teosta, mutta tekemällä oppii, niin kuin sanotaan. Jotkut oppivat hitaammin, jotkut nopeammin.

Tässä on ensimmäinen kynsi, johon seeprakuviota kokeilin. Ei kovin hyvin alkanut tämä homma, ja melkein luovutinkin kesken. Kynnet pohjustin muuten Wet n Wildin Rock Solid -kynsilakan sävyllä Beautiful in Bronze.

Noh, päätin kuitenkin jatkaa kokeilua ja tuohon nimettömään olin jo aika tyytyväinen. Keskisormen kuviointi taisi mennä aika vinksinvonksin.


Tsemppasin sitten loputkin kynnet vasemmasta kädestäni. Etusormen kuvioinnistahan puuttuu pala, joten siitä ei oikein voi sanoa mitään. Mutta pikkurillin seepraointiin olin jo tosi tyytyväinen. Nuo taitaa mennäkin parhausjärjestyksessä pikkurillistä etusormeen päin. Niin, ja siihen peukkuun, joka oli ala-arvoinen suoritus.

Oikean käden kynnethän on näin oikeakätiselle aina haasteellista lakata, ja niin oli tälläkin kerralla. Jotta kukaan ei luulisi, että annan jonkun naapurin viisivuotiaan taiteilla kynsikuviointini puolestani, jätän postaamatta kuvat oikean käden lakkauksista.


Tässä vielä lähikuvaa Konad-laatasta, jonka tilasin Cesars Shopista. Laatan numero oli siis m57, ja sen mainostettiin olevan suosituin laatta. Epäilen juurikin tuon kivan seeprakuvion olevan eräs syy siihen. Myös nuo "pitsikuviot" vasemmassa yläkulmassa näyttävät kivoilta.

Ja tarkkaan kun katsoo, pilkahtaa laatassa myös pinkki kamerani!!

Ai niin, kyllä se MSCHICin pakettikin sieltä sitten tuli, kun vähän potki. Eli paketti saapui eilen, ja kerron sen sisällön hetimmiten :)

tiistai 2. helmikuuta 2010

Ne verkkokauppojen pienet erot...

Tilasin 16.1. MSCHICin nettikaupasta muutaman kivan tuotteen. Kymmenen (!!) päivää myöhemmin eli 26.1 minulle tuli ilmoitus siitä, että tilaus on matkalla minulle. Paketti ei vieläkään ole saapunut.

Viime perjantaina 29.1 tilasin Cesars Shopista kauan himoitsemiani Konad-tuotteita. Ilmoitus paketin lähdöstä tuli vielä saman päivän aikana, ja maanantaina paketti saapui odotetusti postilaatikkooni.

Käsittämätöntä!

Olen ennen ollut ihan tyytyväinen MSCHICiin, mutta nyt kun vertailukohde oli näin pätevä, en tiedä enää, mitä ajatella.

Selvennökseksi: MSCHICin paketti ei kahdessa viikossakaan ole saapunut perille ja Cesars Shopin (vielä isompi) paketti saapui jo tilauksesta seuraavana arkipäivänä.

No, yritän toipua järkytyksestä ja kerron, mitä sitten tilasin Cesars Shopista. Kaikki perusvälineet kauniiden Konad-kuvioiden tekoon:



- Mansikan tuoksuinen kynsilakanpoistoaine (Olisin kai pärjännyt ilmankin, mutta hei... Eikö kukaan muu ole kyllästynyt alkoholin tuoksuisiin kynsilakanpoistoaineisiin?)

- Musta Konad-lakka (Nyt aloin himoita myös valkoista!)

- Konad-laatta m57 (Cesarin sivuilla tämän laatan mainostettiin olevan suosituin, niin tylsänä tyyppinä otin sitten sen, ettei tarvinnut kahlata kaikkia läpi..)

- Leimasinsetti

En ole vielä ihan perillä, miten tämä homma oikein toimii, mutta yritän mahdollisimman pian esitellä aikaansaannoksiani. Toivottavasti Konad-paketistani ei uupunut mitään elintärkeää.

maanantai 1. helmikuuta 2010

Paukamat peittoon

Ihoni elää jotain uutta murrosikää, joten rajut keinot ovat tarpeen. Pelkkä meikkivoide ei riitä peittämään yksittäisiä näppyjä ja muita inhotuksia. Koska Wet n Wildin peitevoidepalettini on niin hyvässä tallessa, etten itsekään sitä enää löydä, kaivelin varastoistani vanhan, hyväksi havaitun luottotuotteeni. Ariane Indenin kolmen värin peitevoidepaletti on oiva keino saada iho näyttämään aavistuksen tasaisemmalta ja kauniimmalta.



Paletissa on siis kolme väriä: vihreä, keltainen ja malva eli tuollainen lilahtava. Kuten kuvasta näkyy, niin tuota malvaa eli ole juurikaan tarvinnut. Käsittääkseni sillä sopii parhaiten peittää esimerkiksi mustelmat tai muut sinisyydet. Keltaista ja vihreää sitten olenkin ihan huolettomasti käyttänyt sekoittamalla niitä toisiinsa. Tällä sekoituksella olen peittänyt niin näpyt kuin tummat silmänaluset, ja on toiminut todella hyvin. Rakastuin tähän palettiin taas uudelleen, ja se pääseekin jälleen osaksi vakkarikalustoani.

Levitykseen sopii parhaiten tuollainen napakka, synteettisestä materiaalista valmistettu sivellin, joka minulla sattuu olemaan myös Ariane Indenin tuotantoa. Sillä pystyy todella hyvin levittämään peitevoiteen iholle tasaisesti.



Ja noin peittävää jälkeä sillä tulee. Luonnollisesti se tuosta pitää vielä tasoittaa, mutta kuva osoituksena siitä, että pigmenttiä kyllä riittää.


Neonpinkit kynnet vaihtuivat Goshin Metallic Green -lakkaan, joka sai aika hyödyttömän glitterpäällysteen Stargazerista. Tästä kokeilusta opimme, ettei metallisten lakkojen päällä glitterit näytä miltään.


Lopputulos kuitenkin on tuollainen "jäinen" vihreä. Ihan jees. Mutta siis hirveästi tuo Stargazer ei lopputulokseen vaikuttanut.