OPIn suede-mattalakka

OPI-kokeilut jatkuvat, ja täytyy sanoa, että olen haltioitunut. En niinkään juuri tästä lakasta (We'll always have Paris, suede-versio), joka toki on aivan ihana, mutta eniten minua innostaa OPIn kotisivut, joilla voi testata kaikki ihanat lakkasävyt. (Valitse ylhäältä Try on this colour -kohta.) Myös lakkojen sävynimet ovat aivan mahtavia. Vai, mitä sanotte esimerkiksi pinkistä lakasta, joka vakuuttaa, että I'm not really a waitress :)


Mutta palatakseni tähän lakkaan: mattalakkaus on taas voimissaan... Mattaa tämä lakka on siis koostumukseltaan, mutta pinta on kivan shimmerimäinen, silti ihanan sileä. (Yritin miettiä, miksi nämä on nimetty suede-lakoiksi.. Kaipa ne sitten kaukaa näyttävät mokalta... :) ) Tämäkin lakka kuivui huippunopeaan, niin kuin matoilla onkin tapana. (Aiempi OPI-koklaus täällä. Myös tästä sävystä on olemassa suede-versio.)

Kuvassa sävy on ihan pyllystä.. Oikeasti sävy on liila (!!). Kuvassa värisävy punertaa liikaa. Kauniimpia kuvia löytyy täältä ja täältä.


Sävy on siis oikeasti kivan violetti-luumu-lila, mutta syy siihen, miksen hihku innosta, löytyy kynsistäni. Vasta näistä kuvista huomasin lakkausta edeltäneen viilauksen puutteet. Kynnethän ovat aivan eri pituisia! No, työ on siis kesken edelleen... En varmaan ikinä ole onnistunut viilaamaan kynsistäni kauniisti samanpituisia. Olisikin tylsää onnistua jo sadannella kerralla... Yeah, right.

Mutta OPIsta vielä... Lakkojen kokeilumahdollisuuden lisäksi OPIn sivut ovat muutenkin hauskat ja laadukkaat. Tyylikkäät kotisivut antavat aina hyvän kuvan tuotteista. Aika usein sitä joutuu pettymään, kun haluaa ottaa selvää joistain tuotteista, ja niiden kotisivut ovat halvan oloiset ja mauttomat. Kyllä kotisivuihin kannattaa panostaa, sillä se edesauttaa kuluttajien kiinnostusta kokeilla tuotteita. Voi kuinka monta kertaa olenkaan menettänyt mielenkiintoni voiteisiin ja meikkeihin, joiden kotisivuilta saa tuotteista luokattoman huonon mielikuvan. Ja sitten taas joskus, kun on kokeillut joitain tuotteita ja käynyt katsastamassa niiden kotisivut, huomaakin ihmetyksekseen, että hyvä tuote ei ole saanut ansaitsemiaan sivuja. Mutta positiivisen kokeilun jälkeen tällä ei tietenkään ole enää merkitystä. Mutta voi kuinka monta asiakasta firma silloin menettääkään, jos potentiaaliset asiakkaat käyvätkin katsastamassa ne surkeat sivut ennen tuotteiden kokeilua. Siinäpä sitä pohtimista...

Täydellinen nudekiilto huulille

Ainakin itse olen jo pitkään etsinyt ihanaa nudekiiltoa. Sellaista, joka tosissaan on nude, mutta ei kuitenkaan läpikuultava eikä vaaleanpunaiseen vivahtava. Sellaista, joka tuo ihanan biitsifiiliksen kasvoille. Nyt minusta sitten tuntuu, että olen sen löytänyt.

Rimmelin Stay Glossy -kiillon sävy 120 Non-Stop Glamour vaikuttaisi olevan aikamoisen täydellinen nudekiilto, jonka kaveriksi voi yhdistää niin tummat sumusilmät kuin luonnollisen arkimeikinkin. Tämä kiilto ei ole mikään seinäruusun luottotuote, vaan se sisältää kyllä roimasti näyttäviä shimmerhiukkasia. Lisäksi huomasin, että vaikka omatkin huulet ovat aika muhkeat niin tämä vaalea kiilto tekee juuri sen, minkä vaalean värin pitääkin: saa huulet näyttämään vieläkin muhkeammilta.

Ja mikään läpikuultava kiilto tämä ei siis ole. Huulille tosiaan tulee ihanan beige-/nudepinta, joka varmasti erottuu edukseen varsinkin kesänruskean ihon kanssa. Nyt talven aikaan yhdistäisin tähän kiiltoon sen seksikkään smoky eyes -lookin, jonka kanssa tämä kiilto saa kasvot säihkymään. Ihastuin todella kovasti tähän hiekansävyiseen kiiltoon. Muy bien!

Kerroin muuten vähän aikaa sitten löytämästäni tehokaksikosta, joista minun piti päästä hehkuttamaan jo ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Nyt kokeiltuani kaksikkoa toisen kerran, haluaisin luovuttaa 65 % hoitotehon kunniasta supermahtavalle Nivean kuorinnalle, jonka ansiosta dekolteenikin sai siloisen pinnan. 35 % hoitotehosta jää edelleen Oriflamen ihanan tuntuiselle naamiolle.

Maitoista mansikkaa kätösille

Niin kuin edellisessä postauksessa kerroin, olen hiljattain löytänyt myös Oriflamen ihanuuden lisäksi myös toisen käsirasvasuosikin. Citymarketin hyllyiltä löysin tämän uuden, edullisen suosikkini. Minulle tuntematon markettimerkki SEN oli nätisti edustettuna erään hyllykön päässä, ja tietenkin uudet purkit kiinnostivat minua. Kaikki purkit olivat hand & body lotioneita eli valmiita kosteuttamaan käsien lisäksi myös loput vartalosta. Vaihtoehtoisia tuoksuja olivat valitsemani mansikka & maito -tuoksun lisäksi kurkku ja maito sekä suklaa ja maito. Kurkkua en tuoksutellutkaan, mutta suklaa ei hivellyt hajuaistejani. Mansikka sen sijaan koukutti minut välittömästi. SENin sivuja katseltuani aloin kovasti himoita myös suihkusaippuoita... Toivottavasti niitäkin saa Cittarista.

Purkkeja on kaksi erilaista. Perusvartalorasvan näköinen purkki sekä peruskäsirasvan näköinen purkki. Kummassakin on silti samaa tavaraa. Tuo vasemmanpuoleinen on 200 ml ja maksoi tasan 2 e. Käsirasvan näköinen purkki on 150 ml ja maksoi muistaakseni 1,87 e. Eli vaikka kahden euron purkissa saa tavaraa halvemmalla, niin molemmathan sitä tietenkin piti saada.


Vaikka kummatkin purkit sisältävät siis todellakin samaa tavaraa, mieli toimii niin kuin haluaa. Tätä käsirasvan oloista purkkia käytänkin siis vain ja ainoastaan käsirasvana. Rasva kyllä sattuu olemaan niin riittoisaa, että joka kerran sitä riittää käsivarsillekin, vaikka yritän ottaa vain pienen tipan. Ainoa huono puoli tässä purkissa on se, että korkki on todella löysä ja valahtaa aina rasvan tielle niin, että puolet rasvasta on aina korkissa. Mutta toki käsittelijässäkin on vikaa.

Mutta tästä E-vitamiinia sisältävän rasvan koostumuksesta siis sen verran, että se on aivan hurjan riittoisaa. Poikkeuksetta otan sitä aina liikaa ja näinpä käsivarretkin siis saavat osansa. Rasva on ihanan kermaista, mutta kuivuu silti nopeasti. Ihosta tulee pehmeä ja sileä. Jopa mieskin kehui tätä tuoksua, vaikkei muuten jaksa hössötyksistäni innostuakaan.

Vartalopurkista sitten rasvaan tietenkin vain vartalon, mutta toki kädetkin saavat tällöin osansa
rasvauksesta. Ihanaa, ettei tarvitsekaan pestä käsiä rasvauksen jälkeen.

Oikeasti nerokasta vedota ihmismieleen tekemällä kaksi eri purkkia samasta tavarasta.

Pohdittuani sitten tätä Oriflame vs. SEN -ongelmaa päädyin siihen, että SEN voittaa edullisuutensa ja ihanan tuoksunsa vuoksi. Vaikka tämä rasva käykin myös vartalolle, en sitä vielä kuitenkaan vartalorasvojen ykköseksi nosta. Kärkikahinoihissa se kuitenkin on mukana, mutta haluan vielä muutaman rasvan testata ennen kuin osaan nostaa yhden ylitse muiden.

muoks. En sittenkään voi jättää Oriflamea täysin huomioitta. Siispä keksin kaksi käsivoidekategoriaa. Parhaan käsilaukkukäsivoiteen (eli käsivoiteen, jota on kätevä kantaa laukussa mukana) palkinto menee siis Oriflamelle, sillä Tender Care -rasvan koostumus on sellainen, ettei se lurahda purkista laukkuun vaikka korkki katoaisikin. SENin rasvaa en laukkuun laittaisi. Parhaan kotikäsivoiteen palkinto menee sitten SENin mansikkamaidolle.

muoks.2. Jos joku miettii, miksei L'anzan käsivoide päässyt listoille, niin voin paljastaa, että sitä mietin minäkin. Ehkä L'anzan voimakas tuoksu käy jo hermoille. Käytän siis L'anzaakin edelleen päivittäin, sen paikka vain on yläkerran veskissä ja SENin paikka on alakerran veskissä :) Mutta jos jaksaisin tehdä L'anzalle oman kategoriansa, se olisi ehdottomasti "Paras käsienpesun jälkeinen käsivoide". Tämä siksi, että pullo on kätevä pumppupullo, josta voidetta saa nopeasti ja sen lisäksi itse voide kuivuu sekunnissa, mikä on plussaa.

Selkeytin myös pari shampookategoriaa omakseen, ja nyt Volumism ja Pureism ovat omilla, selkeillä paikoillaan.

Orflamen hellää huolenpitoa käsille

Yksi joululahjaksi saadun Oriflamen paketin ihanimmista tuotteista oli Tender Care -käsivoide.

"Suojaava ja ravitseva käsivoide. Sisältää mehiläisvahaa ja oliiviöljyä. Hierotaan käsiin useita kertoja päivässä."

Ihanaa, kun jossain kehotetaan suoraan rasvaamaan käsiä monta kertaa päivässä eikä lässytetä mistään 24 tunnin suojakerroksesta, joka kestää pesut ja tuulet ja tuiskut... Outoa kyllä on se, että tämä kehotus oli vain suomenkielisessä tekstissä. Muun maalaisia ei kehotettu rasvailemaan käsiään montaa monituista kertaa.

No, joka tapauksessa minä tartuin tähän kehotukseen mielelläni. Oriflamen rasva tuntui heti ensimmäisellä kerralla niin miellyttävältä, että minua ei todellakaan tarvitse käskeä kokeilemaan sitä uudelleen. Voide pääsikin jo heti välipäivinä työpaikkavoiteekseni, jota töissä innokkaasti lisäilin kerta toisensa perään. (Ja vapaapäiviksi voide piti napata kotiin mukaan.) Minun ei tarvinnut myöskään odotella, että voide kuivuisi ja pääsisin takaisin näppäimistön ääreen. Noup. Tämä voide tekee sen, mihin moni muu tuote ei pysty. Se sekä kuivuu nopsaan että jättää käsiin pehmeän tunteen nopeasta kuivumisesta huolimatta. Lisäksi sen kanssa ei tarvitse huolehtia ikävästä kalvosta, jonka jotkin tuotteet jättävät käsiin.



Tässä vaiheessa minun täytyy myös muistuttaa, että käteni ovat siitä vaativimmasta päästä. Minulle ei sovi mitkään superkevyet litkut vaan tarvitsen tuhtia tavaraa. Tietenkin useimmat rasvat, jotka ovat sitä kunnon jankkia, kuivuvat myös hitaasti. Siksi tämä Oriflamen ihanuus olikin minulle miellyttävä tuttavuus. Voin lisäillä tätä huoletta useita kertoja päivän aikana, mutta se ei estä minua hoitamasta päivittäisiä hommia. Täydellistä. Lisäksi tämä maksaa alle kympin, joten mitä luultavimmin aion ostaa tätä myöhemminkin. Kympin hinta on ihan oikeasti aika vähän, sillä tuote vaikuttaa todella riittoisalta. Yksi pieni nokare voidetta riittää huolehtimaan kummastakin kädestä.

I'm in looove <3

Nyt joku saattaa tietenkin miettiä, että pääseekö tämä alalaidan suosikkien joukkoon... Normaalitilanteessa ujuttaisinkin tämän sinne välittömästi. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että ihan vahingossa ostin marketista käsivoiteen, joka vaikuttaa yhtä pätevältä kuin tämä... Minun täytyykin pohtia hetki tuotteiden eroja ja sitä, onnistunko jollain vippaskonstilla saamaan molemmat suosikkeihini.

Uuden vuoden hopeaa...

Tällaisissa Stargazerin kynsissä ajattelin alunperin vaihtaa vuotta. Kiva glitterhopea (sävynumero 124) vaati neljä kerrosta, jotta tulos oli minun makuuni tarpeeksi peittävä. Yksi kerros oli vain läpinäkyvää lakkaa, jossa oli glitterhippusia siellä sun täällä. Neljän kerroksen jälkeen olin siis tyytyväinen, ja valmis uuteen vuoteen.

Kuitenkin mielessäni kaihersi, että voihan näille kynsille vielä tehdä jotain... Hmm... Glitterlakkaan sopisi... ai niin, mattalakkaus tietenkin!



Mutta tämäpä oli siitä jännä lakkaus, ettei se ihan järkyttäviä määriä muuttanut lopputulosta... Ainakaan tästä kuvasta ei muutosta kovin helposti huomaa. Mutta sävy ehkä vaaleni jonkun verran.


Mutta sen vähän, minkä Matt Top Coat muutti Stargazeria, niin tykkäsin kuitenkin... Mattapinta sopi tälle lakalle mainiosti. Ja hopeakynnet puolestaan sopivat uuden vuoden juhlateemaan kivasti. Olen siis tyytyväinen :)

Huomenna paljastan, mikä ihana käsivoide on hetkessä tehnyt minusta sen fanin...