Kakkumaskaran ylösnousemus

Tämä on ehkä yllätys teillekin, koska se on yllätys minullekin. Ja vaikka tämä onkin jo pari kuukautta vanhaa informazuunia, oletan sen olevan edelleen pätevää tietoa :) Tiedättehän te ne kakkumaskarat, joihin joskus vuosikymmeniä sitten syljeskeltiin ja levitettiin sitten ripsille? No, Joe Blascon valikoimissa tällainen erikoisuus on edelleenkin ja arvaattekos, mikä ihmisryhmä on tuotteen omakseen ottanut?

Joe Blascon maahantuojan mukaan merkin kakkumaskaran myynti on viime aikoina kasvanut, koska se on niin passeli tuote ripsienpidennyksille. Tämä siksi, että maskaran koostumus on öljytön ja nukaton ja värimassan saa niin ohueksi tai paksuksi kuin haluaa. Mukana tulevan kierreharjan sijaan ripsaria kannattaa kuitenkin levittää ripsille viuhkamaisella maskaraharjalla.

Ja onpa tuotteella vielä sellainenkin hyvä puoli, että sen pysyvyys on parempi kuin normimaskaralla. Siksipä se onkin hyvä tuote ripsiään pidentäneille, he kun eivät vältsyyn väriä edes laita joka päivä räpsyttimiinsä.

Olipa uutinen ainakin itselleni.

Blascoa saa esmes NetAnttilasta.

Kuva Blascolta

ps. Alla päivän aiempi postaus.

Penny ajatuksistani

Tämä postaus on siirtynyt ja siirtynyt muiden tieltä, mutta josko nyt olisi vihdoin tämänkin aika. Sain syksyllä Wet n Wildin tuotepaketin testattavaksi ja ensimmäisenä paketista osui silmiini tämä kuparinvärinen ihanuus sävyssä Penny. Jostain syystä tämä kuitenkin jäi esittelemättä ja oikeastaan käyttämättäkin. Nyt kaivoin sen esiin ja tajusin, miksi se oli jäänyt vähälle käytölle. Se on niin kesäinen! Kuvitelkaa nyt tuo upean rusketuksen ja hohtavan ihon seurana. Kyllä käypi. Nykyisen kalvakan ihoni kanssa tämä ei ihan käy kyllä yksiin.

Koostumus on kyllä taattua Wettis-laatua eli siis yllättävänkin hyvä hintaan nähden. Hohtaa ihanasti ja tuntuu samettiselta.Aivan ihana tapaus siis, ei voi muuta sanoa. Kokeilkaapa huviksenne myös poskipäille hehkua tuomaan, varsinkin sitten kesällä :) Jossain ulkomaisessa blogissa oli näin tehty eikä lopputulos ollut lainkaan paha.

On kyllä muuten taas sellainen sävy, että silmistä tulee helposti väsyneen ja krapulaisen oloiset, jos ei asettele hyvin. Tummempaa ulkonurkkaan tahi edes rajaukset, niin heti helpottaisi :) Uskon myös, että tämä sopisi brunetille paremmin tai edes tyypille, jolla on vähän lakanaa tummempi iho. Oi, ja punapäälle tämä olisi varmaan huippu. Näen mielessäni punapään kera pisamien, vihreiden silmien ja tämän. Vähän ripsaria ja kevyt kerros punaista punaa huuliin. Toimii!

Kuvassa väri ilman pohjustusta ja pohjustuksen kanssa (oik.). Ei mitään eroa! Pohjustuksen kanssa varisi hieman vähemmän, mutta muuten tattadaa, mielestäni täydellinen laatu ihan ilman pohjareitakin.

Penny saatu blogin kautta.


ps. Huomasin Lazy Dynamiten blogista, että eilen avattiin uusi, suomalainen verkkokauppa Candy Shop. Tutkailin pikaisesti joitain tuotteita ja ainakin Butter Londinin ihanat kynsilakat ovat halvempia kuin esmes Nellyssä. Ihan kiva, että Suomeen tulee uusia "karkkikauppoja".

Ne kynnet

Kyllä, juuri NE kynnet. Kynnet, jotka aiheutti paljon stressiä ja ihan turhaan. Kyllä taas huomasi sen, että ensimmäisen kuoharin jälkeen sitä ei vaan välitä enää siitä, mitä on päällä tai kynsissä tai naamassa :) No joo, ajattelin muuten tehdä niin, että esittelen nyt ne mun kynnet, jotka te teilaatte kyllä, koska päädyin kuitenkin crackleen :) Mutta ajattelin myös tehdä sellaisen postauksen, jossa kertoisin vinkkejä juhliin valmistautumisesta. Tai ennemminkin muistion, koska kyllä kaikki ne jutut tietää. Voisin sitten itsekin turvautua siihen ennen seuraavia juhlia, niin ei jää kaikki viime tippaan niin kuin aina :)

Mutta ne kynnet. Kyselin siis teiltä tässä postauksessa, miten lakkaisin kynteni häihin kultamustan puvun kanssa. Ajatukseni oli laittaa kultaista lakkaa ja päälle mustat cracklet, jotka sopisivat puvun mustan pitsin kanssa kivasti yhteen. Suurin osa ihanista, apuaan antaneista ei lämmennyt tälle idealle, erityisesti siksi, ettei crackle välttämättä ole häihin se paras juttu, varsinkaan musta sellainen. Kehitin tästä sitten vielä isomman stressin enkä tiennyt yhtään, mitä tehdä, mutta sitten Pumpulipupu kommentoi ihanasti näin:

"Minusta nuo mustat cracklekynnet olivat hieno idea pitsisen mekon kanssa. Valitsisin ehdottomasti sen ylemmän Sharp Rosen, niin tulisi vähän kontrastiakin mekkoon.

Ja smoky eyes nudehuulilla sopisi kyllä myös kauniisti mekkosi kanssa. Ei häissäkään aina tarvitse olla värikäs, voi myös olla tyylikäs. :) 

Toivottavasti sinulla olisi kivat juhlat! :)"

Hymyilin vaan pitkään tuolle viestille ja minut valtasi sisäinen rauha. Kaikki stressi hävisi ja tiesin, että juuri näin aion tehdä. No, olin niin juuttunut siihen kultamustaideaan, että laitoin kuitenkin kultaa alle enkä Pumppiksen ehdottamaa Sharp Rosea, mutta kuitenkin.

Näin siinä sitten kävi:

Inglot #631 + China Glaze -crackle Black Mesh, kynsitarrat Avonin

Ja täytyy sanoa, että jokainen kommentti, joka tuohon kynsikriisipostaukseen tuli, oli tosi hyvä, asiallinen ja muutenkin ihana. Olin jopa samaa mieltä teidän kaikkien kanssa, joten ei ihme, että kriiseilin. Oli liian monta hyvää ideaa. Koska minulta kuitenkin uupui värikkäitä asusteita, joihin olisin kynsiä voinut mätsätä, niin tämä ratkaisu tuntui helpoimmalta toteuttaa ja vedin teeman loppuun kultamustan smokey eyesin kanssa, josta ei tietenkään ole kuvia. 

Minulla on joku intohimo tehdä vasemmalle nimettömälle jotain erilaista ja päädyin tarroihin. En ole ihan varma, tykkäänkö lopputuloksesta, mutta sisäinen rauhani ulottui niin pitkälle, etten oikeastaan välittänyt. Kynnet sopivat mekon kanssa ja se riitti. Eikä kukaan minun kynsiäni tuijotellut siellä, joten se siitä. Jälkikäteen ajateluna kynnet olisivat ehkä erottuneet kivasti, mutta pysyneet väriteemassa, jos cracklet olisi vaan jättänyt pois. Tarroja ei joka kynnelle olisi riittänyt, mutta ehkä nimetön tarroinen olisi voinut olla riittävästi. No mutta, what's done is done.

Tuo Inglotin lakka on muuten superkiva ja -hyvä, se peittää oikeastaan jo yhdellä kerroksella ja yhden kerroksen sitä vain laitoinkin. Mielestäni tuo crackle ei noissa kynsissä halkeillut tällä kertaa niin kivasti kuin olisi voinut, mutta laitoinkin sitä aika paksulti.

Että sellaiset tuli niistä. Oliko ihan kamalat? 

...

Tai älkää sanoko mitään.

Valentine's Day

Ystävänpäivän kunniaksi kuvamateriaalin virkaa toimittaa kuva tästä The Body Shopin Chocomania-sarjan syötävän suloisesta sydänsaippuasta. Suklaan tuoksua ja vartalon hoitoa - voisiko ystävä enempää vaatia?

Hyvää ystävänpäivää kaikille ihanille!

Saippua on blogin kautta saatu. Haittaakse?


ps. Yhden jälkeen olen ajastanut tulemaan ihan oikean postauksen.
pps. Ja tähän piti tulla TradeDoublerilta saatu ystävänpäivä-alennuskoodi yhteen nettikauppaan, mutta en sitä kehtaa käyttää ilman, että läsäyttäisin linkinkin teille, joten anti sitten olla. Etteköhän te pärjää ilmankin :) (kts. eilinen Se ruma sana -postaus.)

Se ruma sana

No niin... Toivoin, ettei tarvitsisi kirjoittaa tätä postausta, mutta kai se on pakko. Erinäiset anonyymit ovat lähestyneet minua enkä siis ole julkaissut enkä julkaisekaan heidän kauniita sanojaan, koska koen, että on typerää käydä näitä keskusteluja tuolla kommenttien puolella.

Tässä nyt otan sitten kantaa toivottavasti viimeisen kerran näihin asioihin.

Mainokset tässä blogissa eivät ole minulle mikään lisätulo. Elän edelleen Kelan rahoilla äitiyslomalla ollessani. Jos tajuaisitte, miten pienistä summista puhutaan noiden affiliate-juttujen kanssa, niin kukaan ei kävisi tätä keskustelua.

Ne kuuluisat KLIKKI*ni häviävät nyt. Mutta just so you know, kukaan ei olisi joutunut helvettiin niitä painamalla ja arvatkaapa, paljonko itse olisin siitä hyötynyt... Arvatkaa! Nyt joku viisas nosti jo kätensä, aivan, EN MITÄÄN. En sitä tsiljoonaa dollaria, mitä ihmiset kuvittelevat. Esimerkiksi tämän päivän postauksen tuotteet olisitte aivan hyvin voineet käydä katsastamassa Sokoksen sivuilla ilman, että olisitte joutuneet pelkäämään minun koituvan siitä jotain. Ne sentit (kyllä, puhutaan senteistä) saan vasta, jos teette sinne tilauksen. Ja jos niistä rahoista odotetaan minun saavan Ferrareita ja kultaisia lastenvaunuja, niin älkää nyt hengitystä pidätelkö sitä päivää odotellessa. Muutututte hyvin äkkiä erivärisiksi.

Ja kun puhutaan tämän päivän postauksesta, niin mielestäni en tehnyt mitään, mitä emme näkisi naistenlehdissä, Yritin tehdä vähän asiallisempaa juttua. Ja just so you know, en rakentanut juttua tuotekollaasin ympärille, vaan tuotekollaasin jutun ympärille. En siis keksinyt ideaa juttusarjasta (joka varmaan nyt sitten unohdetaan) sen takia, että haluaisin ryövätä teidän senttinne, jotka totta kai tulisivat suoraan teidän pussistanne minulle. Luuletteko oikeasti, että tuo punahuulipostaus on tehty mistään muusta syystä kuin rakkaudesta kosmetiikkaan? Se on surullista, jos näin on.

Olen pahoillani, jos kuulostan vihamieliseltä ja oikeastihan siis liiottelin alussa. Olen siis saanut tasan kaksi kommenttia anonyymeiltä, toisen epäasiallisen ja toisen todella kriittisen, mutta asiallisen. Ne riittivät kuitenkin saamaan minut pahalle tuulelle ja todella pahalle mielelle. I'm not gonna lie, pari aika monta kyyneltä tuli vuodatettua. Näitä asioita on vaan niin vaikea selittää muille, kun mielikuvat on jo tehty siellä toisessa päässä.

Minulla on muutama postaus ajastettuna seuraaville päiville, mutta voipi olla, että se oli sitten siinä. Ainakin nyt tuntuu siltä, että ei vaan pysty. Silloin kun itse luulee tekevänsä jotain kivaa ja uutta ja se lytätäänkin heti, niin paskaltahan se tuntuu.

Jos joku haluaa haukkua lisää, niin sana on vapaa. En kuitenkaan julkaise kenenkään kommentteja. Märehdin niitä mieluummin ihan yksin. Julkaisen kaikki positiiviset, niin niiden voimin yritän täältä nousta taas täältä ylöspäin :)

Sen vielä sanoisin, että joo-o, noita tuotekollaaseja tuli viime päivinä varmaan liikaa, en tiedä. Mutta se johtuu siitä, että liikun aika vähän missään. Olen kotona lapsen kanssa. Sen takia ei tule kokeiltua tai hankittua meikkejä samalla tavalla kuin muiden kosmetiikkabloggarien. Siksi tuotekollaasit ovat olleet helppo tapa tuoda sisältöä blogiin sillä välin, kun kehittelen muita juttuja. Ja se nyt vaan on niin, että kun tuohon affiliate-hommaan on lähtenyt, niin huomaa, että aika moni mainitsemisen arvoinen putiikki on siinä hommassa mukana. Ja jos joku jaksaa selata blogia ajalle ennen tätä hommaa, niin huomaa, että linkkailin Prettyyn ja Sokokseen ja Yvesille jo ennen koko TradeDoubleria. Mutta nyt se sitten on väärin. Mun mielestä se on a) asiakaspalvelua (tässä tapauksessa palvelus lukijoille), jos linkkaa suoraan tuotteeseen, oli juttu millainen vaan, jotta lukija saa etsittyä tarvitsemansa tiedon kätsysti ja b) helpottaa mun työtä, kun ei tarvitse kertoa tuotteesta ihan kaikkea postauksessa eikä etsiä tuotteen myyntipaikkaa moneen kertaan, jos lukijat sen haluaa jutun luettuaan tietää.

Mä otan kritiikkiä vastaan yleensä aika hyvin, mut nyt napsahti kamelin selkä siinä mielessä, että tuli vaan niin paha mieli, ettette ehkä uskokaan.

ps. Mainokset sivupalkeissa on joo olleet mainoksia, mutta ne on myös esteettisesti sopineen blogiini, koska en ole halunnut luopua muista sivuelementeistä ja mainokset on kivasti katkaisseet tuolla sivussa tekstien virtaa. Mun mielestä.

pps. Nää peeässät ei taida loppua koskaan, kun keksin uusia juttuja, mutta tässä tulisi vielä yksi pointti. Tämä asiallisempi anonyymi pohti sitä, että mun postausten lähtökohta on se mainostus ja etten varmaan keksisi muuten mitään kirjoitettavaa. Ihan ensiksi on pakko sanoa se, että yksikään postaus ei ole mun näppikseltä lähtenyt sillä mielellä, että nyt mainostetaan. Fakta nyt vaan on, että ainoat alekoodit sun muut vinkit tulee affiliatekumppanilta, joten sieltä se idea sitten lähtee, että laitanpas koodin jakoon. Mutta toivottavasti se on selvää kaikille, etten voi "ryövätä" yhteistyökumppanin koodia laittamatta linkkiä mukaan. Tai jos saan idean sähköpostiin tulleesta "mainosviestistä", niin en ala esittämään, että idea oli oma, vaan laitan linkin sinne, mistä idea on lähtöisin.

Keksisin mä näitä pointteja enemmänkin, mutta annetaan nyt olla. Mutta jos yhden Suomen suurimman blogin (joka henkilökohtaisesti on yksi lemppareistani) pitäjä uskaltaa hänkin omistaa kokonaisen postauksen sähköpostiin tulleesta affiliatevinkistä, niin kai minäkin voin niitä viljellä. Mutta jätän sen samaisen koodin nyt sitten tällä kertaa julkaisematta itse, niin ei tule paha mieli kenellekään.