MODern Pink

Ihana trio.

Mietin, pohdin ja arvuuttelin pitkin viime viikkoa, että millaiset kynnet sitä oikein itselleen väkertäisi viikonlopun tyttöjen iltaa ajatellen. Tilaamastani triosta kuitenkin halusin ainakin yhtä lakkaa käyttää, mutta mitä?

Koska en omista kynsikiekkoja, niin kokeilin lakkoja perjantaina ihan peruspaperille.

Voi, mitä ihanuuksia.

MODern Pink hehkui ihanana neonina, vihreä Twiggie oli söpön keväinen ja glitterherkku Wish Upon a Rock-Star vaati päästä jotain toista lakkaa koristamaan. Olisin niiiiin halunnut tunkea kaikkia yhtaikaa kynsilleni.

Amatööri kokeilee.

Kokeilinpa sitten, miltä nuo cremet näyttäisivät glitterkuorrutteella. Keväisen vihreä glitterillä näytti ehkä vähän harrastelijamaiselta ja neonpinkkiglitterhässäkkä ehkä vähän Tuksulta. What to do, what to do....?

Päätin sitten kuitenkin vetää modernit pinkit kynsiin ja pohtia mahdollisia koristeita sitten vasta lauantaina.

Nyt ei kyllä värit vastaa todellisuutta.

Juu ei.

Kuvat eivät todellakaan vastaa todellisuutta. Kyseessä on ihan puhtaasti neonlakka. Olin (iloisesti) yllättynyt tästä neonimaisuudesta, sillä joka blogissa, mistä luin tästä lakasta, puhuttiin vain prinsessamaisuudesta, mauttomuudesta ym ym... Tämähän on piru vie neonpinkkilakka! Olen aidosti onnellinen tästä, koska toinen omistamani neonpinkki eli Wild and Crazyn Summer Neon on jo niin vanha, että se on ihan saletisti liian kulahtanut käytettäväksi. Tämä on kuitenkin täydellinen vastine tuolle lakalle.

Tältä MODern Pink -lakkakin enempi näyttää! Kuvassa kuitenkin WaC:n Summer Neon kera mattalakkauksen.

Tuossa nyt vanha kuva Summer Neonista, niin ymmärrätte, että tuolta tämä Color Clubinkin versio enempi näyttää, ehkä kuitenkin hitusen vaaleammalta. Bailumeininkiä siis! En edes löytänyt mistään netin maailmasta kuvaa, joka olisi näyttänyt MODern Pinkin todellisen sävyn. Tai sitten olen saanut jonkun neonvärisekaannuksen. Hyvä niin. (Tuossa ylimmässä paperikuvassa lakka näyttääkin hiukkasen itseltään.)

EDIT. Sunnuntai-iltana havaitsin, että lakka ei ollutkaan enää kynsilläni neon vaan enempi se mauton barbie. Pitää vielä nähdä tapaus päivänvalossa. Outoa.

EDIT2. Nyt maanantaina (päivänvalossa) vähän enempi taas neon. Weird.

Tein pohjustuksia huolella ja läträsin pohjaa kynsille niin monta kerrosta, että pelkäsin sen oikean lakan menevän piloille jouduttuaan tekemisiin niin monen lakkakerroksen kanssa.

Kynsille pääsi kaksi kerrosta Sally Hansenin ihmelakkaa, joka lupaa kasvattaa kynsiä nopeammin. Kerros lempparialuslakkaani Rocherilta, sillä en halunnut kynsien menevän rikki heti, kun saisin ne valmiiksi. Ja sitten vielä kerros Inglotin 02M-sarjan aluslakkaa, joka jostain syystä on jäänyt supervähälle käytölle, mutta on itse asiassa tosi jees. Teki kynnestä jotenkin kirkkaamman ja tasaisemman värisen. Vaaleamman jopa. Ja oli aika köykäistä materiaalia eli ei mikään superjankki. Luin jostain blogista, että MODern Pink -lakan alle saakin laittaa kunnon pohjustukset, jos haluaa, ettei väri tartu kynsiin.

Postaan koristeluista sitten myöhemmin, kun kamera-rakas unohtui lauantain tiimellyksessä kaverilleni. Koneella on kuitenkin kuvia kynsistä ja vähän meikistäkin (great thinking, että laitoin ne koneelle ennen kuin lähdin melskaamaan). En tiedä, milloin saan kameran takaisin, joten en nyt tunge kaikkia kuvia samaan postaukseen, ettei aiheet heti lopu :)

Halloweenin kunniaksi...

... Yves Rocherilta saa ensimmäisen ostoskoriin napautetun tuotteen ilmaiseksi!! Aikaa sunnuntaihin asti. Itse tietysti sorruin tähän, mutta kerron ostoksista sitten, kun saapuvat.


(Edit. Mainos poistettu, koska tarjous meni umpeen ja, koska saattoi kuormittaa sivun aukeamista.)

Uu mama, mitä herkkusia!

Ihanaa, ihanaa.....!!!

Siis nyt olen tilannut kynsilakkavarastoon sellaiset herkut, että oksat pois. En oikeasti meinannut housuissani pysyä 24 tuntia, joka siinä about menee, kun Cesar's Shopista tilaa. Ja en sieltäkään ole ainakaan yli vuoteen mitään varmaan tilannut, että se oli kokemus jo sinänsä, mutta löysin sieltä sellaisia ihanuuksia, että... ah.

Okei, nämä lakat on varmaan niiiin nähty joissain oikeissa kynsiblogeissa, mutta silti. Ei se estä minua hehkuttamasta.

Bright colors, checked.

Nämä lakat olivat tarjouksessa. Olen ihan fiilareissa näistä väreistä. Vihreä on nimeltänsä Twiggie ja överimauton, mutta niin ihana barbiepinkki MODern Pink. Nämä ovat jotenkin niin samaa kirkkausastettakin, että voi kai näillä taiteilla yhdessäkin jotain kivaa. Uiui. Varmaan nämä ovat jostain viime vuoden kokoelmista, mutta ei haittaa. Olen niin rakastunut. Cremelakathan ovat mun least favourites, koska ne ovat yleensä tylsimpiä. Metalliset, helmiäiset, foilit, kaikki muut oon yleensä vähän jännempiä, mutta... Jos ovat näin herkun värisiä, niin ei tylsyydestä puhettakaan. Plus että cremejen päälle on kiva askarrella sitten jotain muuta piristystä.

Tätä voi kai jo sanoa värien ilotulitukseksi.

Ja tämän ihanan glitterlakan bongasin alunperin äskettäin Sonnen blogista (tästä postauksesta) ja rakastuin heti. Ei minun kuitenkaan pitänyt tätä tilata, mutta pakko se sitten oli, kun kerran sinne Cesar'sin sivuille eksyin. Wish Upon a Rock-Star on lakkamurusen nimi. Pitäähän minulla olla jotain korvaavaa päällystettä, jos Goshin Rainbow sattuisi loppumaan. Näen jo tämän joulukynsissä tummanvihreän tai -punaisen päällä. Ja viipyy sitten varmasti kynsilläkin joulusta loppiaiseen juhannukseen, koska glitterlakat tunnetusti viihtyvät kynsillä ja pitkään.

Ihana trio! Mikä on sinun suosikkisi?

En vielä laittanut kynsille näitä, kun pääsen pitkästä aikaa (siis oikeasti pitkästä aikaa, olen ollut raskaana tässä välissä ja kasvattanutkin lasta puoli vuotta) viihteelle viikonloppuna, niin pohdiskelen säästelisinkö näitä sinne asti edes.

I'm so happy...... <3

Päiväkirja: Wella Pro Series Moisture

Huomhuomhuom! Vilkaiskaas ehdottomasti eilinen postaus, joka oli siis pohjustusta tälle postaukselle. Se siis, jotta hiusteni alkuperäinen kunto tulee esille, ennen kuin syvennytte tähän sepustukseen.

Asiaan:

Hieman ennen kuin sain tiedustelua siitä, haluaisinko testata Wellan kosteuttavia tukkatuotteita, olin jo havahtunut siihen, että ou mai gaad, miten tukkani kärsii. Hamppulatvat olivat jatkuvasti takussa enkä tiennyt saisinko niitä selvitetyksi, vaikka haluaisinkin. Juuresta sileä, latvoista pörrö tukka ei myöskään ole kovin kaunis näky. En siis kauan miettinyt, että testaisinko vaiko nou. Kaikki apu tännehetimullenyt!

Muhkeat purkit täynnä kosteutusta.

Wellan tuotteiden käytön lisäksi yritin testijakson aikana laittaa mahdollisimman harvoin tukkaa sille eilen näyttöön päässeelle sotkunutturalle. Tarkoitus oli, että pompula olisi koko ajan vähän eri paikassa, satuttaen näin mahdollisimman vähän tukkaa. Hylkäsin myös kaikki muut hiusten hoitoon tarkoitetut tuotteet (Sexy Hairin tehokosteuttajaa lukuunottamatta) testijakson ajaksi, ettei tarvitse arvuutella, mikä teki mitäkin.

Ja ehkä sen voisin hiuksistani lisätietona kertoa, että ne ovat herkästi rasvoittuvat, mutta juurta lukuunottamatta aika karheat ja taipuisat. Jos teen letin yöksi, niin kiharat pysyvät kyllä koko seuraavan päivän ja vielä sitä seuraavankin. Myös pompulasta jää jälki heti viiden minuutin jälkeen. Hiukset ovat suht paksut, mutta olen aina innoissani lisävolyymista.

Päätin ottaa ylös ajatuksiani päivittäin testijakson aikana. Päiväkirjamaista tajunnanvirtaa, olkaattes hyvä!

(Jos ette jaksa lukea, niin hypätkää suoraan alas ja yhteenvetoon...)

Päivä 2. Ensimmäisen pesun jälkeinen aamu.

Päivä 1: Kokeilen tuoteparia innolla illalla, mutta en kerää testille liikaa odotuksia. Menen saunaan, joten sekoitan pari tippaa Sexy Hairin tehokosteuttajaa Wellan hoitoaineeseen ja hieron sen latvoihini. Annan sekoituksen muhia tukassani saunomisen ajan. Vaikuttaa lupaavalta. Saunan jälkeen siirryn tositoimiin.  Tykästyn shampooseen. Valkoinen, suht paksu aine vaahtoaa kunnolla. Tuntuu paremmalta kuin moni litkumpi shampoo. Tukka tuntuu puhdistuvan ja kokemus on miellyttävä. Pesun jäljiltä hiukan karhea tukka kokee vielä miellyttävämmän yllätyksen, kun levitän hoitoaineen. Superpaksu, mutta pehmeä tavara levittyy upeasti latvoihin ja selvittää ne hetkessä. Sormilla on helppo harjata takut selviksi. Milloin näin on viimeksi käynyt? Harjaan tukan suihkun jälkeen hetkessä. Litimärkää tukkaa ei kai saisi harjata, mutta nyt se sujuu niin helposti, että ei hätää. Jätän hiukset auki ja tuoksuttelen mietoa, puhdasta tuoksua, vaikka odotin hedelmäisempää. Hiusten kuivuttua petyn aluksi. Eivät ne nyt niin siloisilta näytä. Harjaan tukan ja huoleni haihtuvat. En edes muista, milloin tukkani on näyttänyt näin siloiselta ja pehmeältä. Ehkä laitettuna ystävien häissä kesällä? Kun käytin suoristusrautaa? Ehkei sillonkaan. En malta odottaa seuraavaa pesukertaa. Menen nukkumaankin tukka auki, vaikka normaalisti vihaan Bepanthenilla kyllästettyihin huuliin tarttuvia suortuvia. Ennen nukahtamista vedän vielä viimeiset henkoset hiusten puhdasta, vähän hyvällä tavalla saippuaista tuoksua.

Päivä 2. Hiukset kiltisti ponihännällä. Käytössä pehmeä pompula, joka ei taatusti satuta tukkaa. Ovatko hiukseni todella noin tummat?

Päivä 2 (11.10): Herään ja suuntaan vauva sylissäni peilin ääreen. Onko tukka vielä takuton ja sileä? On se. Harja sujahtaa kutrien läpi kuin vettä vaan. En malta laittaa hiuksia kiinni, vaikka onkin todella epäkäytännöllistä vahdata, milloin saan puklut tukkaani. En vain halua pompulan painaumia hiuksiini juuri nyt. Vauva repii tukkaa, mutta en anna periksi. Eipähän senkään sormet jää ainakaan takkuihin kiinni. Olen menossa asioille puolenpäivän aikaan ja voisin taas palata vanhan, tutun meiningin pariin ja näyttäytyä ulkoilmassa hiukset auki. Tukkani ei ole pesun jäljiltä erityisen tuuhea, mutta ei yhtään liurukaan. Voisin aivan hyvin lähteä tällä tuuheusasteella julkisille paikoille, mutta kokeilisinkohan kuitenkin Wellan Volume-muotoilutuotteita, jotka sain testiin? Ehkä niissä on se hedelmäinen tuoksu, jonka bongasin paketista, jossa tuotteet tulivat. Viime vuonna testatuissa Volume-tuotteissa oli nimittäin aivan mieletön tuoksu. Minulla on jo kiire, joten luen pikaisesti käyttöohjeita purkeista. Muotovaahto kosteisiin hiuksiin? Niinpä tietenkin. Ei siis sitä. Laitan pään alaspäin ja suihkin hiuskiinnettä tukkaan pikapikaa. Vauva katsoo ihmeissään kauempaa. Varon, etten suihki lakkaa lapseeni, mutta ei pelkoa! Kiinne tulee purkista pienemmällä teholla kuin normaalisti hiuslakoissa ja levittyy näin tasaisemmin eikä yhtenä klönttinä. Lakka tuoksuu sekä peruslakalta että hedelmiltä. Aika kiva. Tukkaan tuli mukavasti kuohkeutta. Nyt pitäisi jo mennä. Tajuan samassa, miksi olen yhtäkkiä tykästynyt huulipuniin. Aina kun olen lähdössä jonnekin, on minulla kiire. Ei olisi aikaa silmämeikille. Vahvasankaiset lasit ja pinkki huulipuna tuovat kasvoille ilmettä. Bad hair day se tästä vielä puuttuisikin. Kun tulen asioilta, laitan tukan tavalliselle ponihännälle. Antaa latvojen levätä, ei siis nutturaa. Illalla teen taas saunassa tehohoidon ja hellin tukkaa Moisture-tuottein. Ah.

Päivä 3: Havahdun kello 15.25 siihen, että tukka on kiltisti poninhännälle, EI sotkunutturalla. Eikä tämä ollut edes tietoista. Jee.

Päivä 4: Jätin eilen tukan pesemättä. Nyt se on vähän lähmäinen päältä. Ei pahasti, mutta tänään on ehdottomasti tukka kiinni -päivä. Kehtaisikohan testata pesemättömyyttä vielä toisenkin illan? Uskaltaudun käymään kaupassa hiukset ponnarilla. Iltaa kohden lähmäisyys pahenee.

Päivä 5: Klo 11:15. En sitten pessyt eilenkään tukkaa. Virhe. Nyt tukkani on jo niin likainen, etten kestä olla omissa nahoissani. Päätän kuitenkin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja testaan lähmätukkaani Herbinan tuuheuttavaa kuivashampoota. Jos mahdollista, hiukseni tuntuvat vieläkin lähmäisimmiltä, joskin tuuheammilta. Käytinkö tätä jotenkin väärin? Swiss O-parin Frottee-kuivis pelastaa tilannetta. Hiukset näyttävät puhtaammilta, mutta mähnäinen tunne jatkuu. Päätän, etten enää koskaan ole kolmea päivää ilman shampoota. Hyi. Vauva huutaa, joten sutaisen sotkunutturan (ensimmäinen moka!) ja riennän hätiin. Klo 12:30. Haluaisin pestä tukan, mutta olen päättänyt lähteä vaunulenkille. Äh. Illalla sitten.

Päivä 6. Onko jotain kiiltoa havaittavissa?

Päivä 6: Jos Meikkistudiolla olisi facebook-sivut, siellä olisi statuksena: "Se tunne, kun on vihdoin pessyt kaiken saastan pois hiuksistaan!" Pesin eilen hiukset ja tunne oli sanoinkuvaamaton. Noh, ei se yllätyksenä tullut, että kosteutta tuova shampoo ei pidä hiuksia puhtaana päiväkausia. Tämä on kokemukseni muistakin kosteuttavista tukanpesuaineista. Tulipahan testattua. Ja nyt on tukka taas hipelöitävässä kunnossa. Illalla uudestaan!

Päivä 7: Normaalisti mainiosti nukkuva vauva piti minua valveilla yöllä. Onneksi olin pessyt hiukset illalla, sillä väsynyt äiti on entistä väsyneempi, jos olo on mähnäinen. Ihan aamulla tuntui, että tukka on likainen, mutta kun sain silmät kunnolla auki muutaman kahvikupposen jälkeen, alkoi taas perinteinen tukan hiplaus. Eikä ne mitään likaiset ole! Ihaninta niissä tällä hetkellä on se, miten takuttomat ne ovat. En ole edes harjannut niitä tänään ja sormet voi vetää suortuvien lävitse kuin vettä vaan. Nyt elämä hymyilee jo vähän enemmän kuin aamuvarhaisella. Myöhemmin ponihännän avatessani havaitsen, miten paljon tuuheammilta hiukset näyttävät kuin edellisten pesujen jälkeen. Minulla oli letti yöllä ja kiharat toki selittäisivät tuuheuden, mutta tukka on muhkeampi myös juuresta. No ei väliä, mistä se johtuu, mutta muutos on mukava!

Päivä 8: muotovaahdon harjaamisen jälkeen. (Ja lempipaita taas päällä! Muisto raskausajoilta eli telttamallia.)

Päivä 8: Eilen hiustenpesun jälkeen ja hiusten hiukan kuivuttua ajattelin kokeilla Wellan Volume-muotovaahtoa. Sudin tennispallon kokoisen möhkäleen semikosteaan tukkaani yötä varten. Aamulla tukka oli aika tuuhean näköinen. Muotovaahto tuntui vain paikoitellen hiuksissa eikä sinänsä häirinnyt, mutta jotenkin tuli sellainen olo, että tukan voisi harjatakin. Vaahto lähti lupaustensa mukaisesti harjaamalla pois, mutta tuuheus jäi. Jes!

Päivä 8: muhkeampi ponnari!

Jostain käsittämättömästä syystä niedon tukan kuitenkin nöttönutturalle (toka moka!), perkule. Mokatilannetta kestää vain tunti, jonka jälkeen tajuan vaihtaa ponihännälle. Näyttääkö se jotenkin paksummalta kuin ennen?

Päivä 9.

Päivä 9: Tänään hiukset tuntuvat silkkisimmiltä (mutta silti aika tuuheilta) kuin yhtenäkään aiempana päivänä.

Päivä 9: ja taas Gina Tricotin lempparilörttöpaita, hups.

Tein eilen alkuviikon perinteisen saunahoidon eli tehohoito saunaan (Sexy Hairin tehokosteuttajaa pari tippaa klönttiin Wellan hoitoainetta, jälleen kerran!) ja saunan jälkeen perusshampoopesu ja hoitsikkahoito. Onko outoa tehdä nuo tuossa järjestyksessä? Minusta olisi outoa shampoopesun jälkeen mennä vielä muhittelemaan saunaan (teho)hoitsikan kanssa, mutta toisaalta en voi lähteä kylppäristä niin, että shampoopesu olisi se viimeinen tehty juttu. Haluan selvitetyt hiukset perhana, hence the conditioner.

Päivä 9 edelleen: Saatiin se paitakin tarpeeksi monen puklun jälkeen vaihdettua. Toppi: Only, Lasit: Lensway , olen esitellyt ne täällä :)

Tällä kertaa laitoin hoitsikkaa vähän ylemmäksikin hiuksiin enkä vain ihan latvoihin. Tuntui, että latvat silisivät, mutta ylempänä oli vielä hömppätukkaa. Klo 19.55 kyllästyn venkuloimaan ponihännän kanssa (siis kiristäen sitä jatkuvasti), joten sutaisen hiuksiin tutun sotkunutturan (kolmas moka!). Näyttääkö tukka hieman rasvaiselta? Johtuisiko nimenomaan tuosta hoitoaineen "yläkäytöstä".

Päivä 10: Tein eilen taas Sexy Hairin avulla tehohoidon ja pesin sitten hiukset normisti. Tänään tuntuu nyt siltä, että tukka on parhaimmillaan. Ne näyttävät siisteiltä ja hyviltä, mutta ennen kaikkea se fiilis! Tukka tuntuu siis niin ihanan silkkiseltä, ettei mitään rajaa. Tukkani on aika sellainen karhea ihan omasta takaa eli se tuskin muuttuu Nicole Scherzingerin silkkitukaksi (olen seurannut X-Factor USAa) pelkän shampoon ja hoitoaineen avulla koskaan, mutta ei tuo haittaa. Överikiillon, tuuheuden ja pidon saa muilla tuotteilla, mutta tärkeää on, että se tukka siellä alla on kunnossa. Nyt tuntuu ensimmäistä kertaa pitkään aikaan siltä, että tukassa on oikeasti tapahtunut jotain suurta. Oma silmä huomaa heti, että muutos myös näkyy, mutta tuskin kukaan muu osaa siihen kiinnittää huomiota. Kuitenkin vielä tärkeämpää kuin se, miltä tukka näyttää, on nimenomaan se, miltä se tuntuu. Ah. Parhautta.

Päivä 10. Ah.

Päivä 11: Klo 14:18. Pesin taas eilen hiukset, vaikka meinasin, etten jaksa. Sutaisin ne Peppi Pitkätossu -leteille enkä ole avannut niitä vieläkään. Klo 17:13. Avasin letit ja nautin kiharoistani. Sorruin kuitenkin sotkunutturaan, kun tuli puuhaa vauvan kanssa (neljäs moka!) ja hiukset olivat tiellä.

Päivä 12: En pessyt eilen hiuksiani. Olisi ehkä pitänyt. Eiliset kiharat näyttävät vielä hyvältä, mutta
iltaa kohden tukka näyttää juuresta yhä likaisemmalta ja ponihäntä muuttuu jossain vaiheessa sotkunutturalle (viides moka!).


Päivä 13: Pesin eilen tukan. On kyllä ihana tunne, kun likaiset hiukset saa pestyä. Laitoin taas letille, joka näyttää aika hyvältä, vaikka itse sanonkin.

Päivä 14:  Meni taas eilen vauvan kanssa vatvomiseksi enkä todellakaan kerinnyt tukan pesulle. Yhhyh. Eilisen kiharat piristivät ponnaria ja likainen juuri sai apua testiin saamastani Biozellin kuivashampoosta. Nyt vasta olen tajunnut kuinka usein jätän hiukset pesemättä vaikka ne rasvoittuvat niin helposti, sulaa hulluutta.  Illalla pesen hiukset ja olo on mitä mainioin.


Yhteenveto: Wellan Moisture-tuotteet tulivat oikeasti tarpeeseen, siitä olen ihan varma, vaikka käyttöä onkin takana vasta kaksi viikkoa. Sen lisäksi, että ne selvästi tekivät hyvää hiuksilleni, ne myös motivoivat minua muuttamaan tottumuksiani. Nyt voi tukka joka tavalla paremmin! Enne superkarhea ja jotenkin tosi onnettoman näköinen tukka on pehmeämpi, sileämpi, hyvinvoivemman näköinen sekä takkuvapaata aluetta. Minulle ei tullut yllätyksenä, etteivät nämä kosteuttavat tuotteet pitäneet herkästi rasvoittuvaa tukkaani puhtaana kauempaan kuin max. kaksi päivää. Kokemukseni mukaan tuuheuttavat shampoot antavat anteeksi paremmin pesuttomia päiviä. Tämä siis tosiaan koskee ainakin omaa todella nopsaan rasvoittuvaa tukkaa, jonkun toisen tukassa tilanne on toki eri. Mietinkin siis, että voisin jotenkin vuorotella kosteuttavien ja tuuheuttavien shampoiden välillä. Silloin, kun tukanpesuun tulee taukoa, pesisin tuuheuttavalla ja sitten niinä iltoina, kun tiedän pääseväni tukanpesulle myös 24 tunnin päästä, niin kosteuttavalla shampoolla mentäisiin. Ei olisi huono idea, jos vaihtelutoverit olisivat juuri Wellan Volume- ja Moisture-sarjoista. Tällä viisiin hiukset saisivat säännöllisesti kosteutusta, mutta saisin myös käyttää ihania volyymituotteita. Toisaalta paras ratkaisu voisi olla tuuheuttavan shampoon, mutta kosteuttavan hoitoaineen käyttö.


INCI-listasta: En tiedä, ajattelenko siis asian ihan väärin, mutta uskoisin, että jos tukka tarvitsee kosteutusta, niin  se ennen kaikkea löytyy hoitsikasta, mutta tuuheus ehkä sitten shampoosta...? Joka tapauksessa vilkaisin tuon Wellan hoitoaineen INCIa ja heti alussa oli monta pehmentävää ainetta, joten ei siis ihme, että tukka kiitti ja säkkärät silisivät :)

Kaiken kaikkiaan vaihtelin pompulan paikkaa käytännössä vain ponihännän ja letin välillä. Mutta on sekin jotain.

Sotkunöttönutturamokasaldo: 5 (ei paha)


Sokoksen verkkokaupassa kumpikin Wella-purnukka maksaa 6,90 euroa, mutta näitähän saa ihan marketeista myös.

Sokoksen hiustuotteisiin pääset tästä linkistä

ps. Wellan muotoilutuotteista sekä postauksessa mainitusita kuivashampoista sitten lisää myöhemmin, kun olen enempi testaillut.

pps. Itse diggasin tuosta päiväkirjameiningistä. Tuli kiinnitettyä tarkemmin huomiota kaikkeen, mikä liittyi tukkaan ja Wella-tuotteisiin. Voisiko sitä teidän mielestä hyödyntää jatkossakin? Jos tuntuu liian pitkältä, niin voihan niitä turhempia päiviä jättää pois, mikä itse asiassa oli alunperin tarkoitus, mutta sitten päädyin tällaiseen ratkaisuun.

Vääryyttä hiuksille

Kuiva, eloton hamppulatva ei mieltä kohenna.

Olen tätä (ja huomista) postausta puuhaillut jo jonkin aikaa ja aina käynyt täydentelemässä. Pari kertaa varmaan vahingossa postannutkin ja poistanut taas. Pahoittelut siitä. Mutta asiaan: olen oikeastaan koko mammalomani ajan tehnyt vääryyttä hiuksilleni. Tästä ei pitäisi edes puhua ääneen, sillä tukkani on todella saanut tuta "kiireisen" arkeni, toisin sanoen sen, että se on ensimmäisenä saanut kärsiä väsymyksestäni sekä nyt viime aikoina ihan puhtaasti laiskuudestani.

Autenttista kuvamateriaalia 10.10.11.

Toimintarituaalini on kaikessa surullisuudessaan ollut tämä: tukan pesu muutaman kerran viikossa, tukka märkänä ja harjaamattomana epämääräiselle nutturalle, jossa se on seuraavaan pesuun asti. Suurpiirteittäin siis noin. Joskus harvoin nutturan avatessa hiukset näyttävät sekavilta, mutta kauniilta kiehkuroilta, mutta yleensä vain siltä, että nyt on pompulat tehneet kiusaa tukalle.

"Kaunis" nuttura on kelpo kampaus mammalomalaiselle.

Aika karmaisevaa siis eikä taatusti mukavaa hiuksilleni. Joskus kauppareissua varten saatoin vähän siloitella tukkaa harjalla päältä päin, mutta en selvittänyt sitä kokonaan. Mukavat takut vain tuuhentavat tukkaa, eikö? Yleensä tuo sekanuttura kelpasi kauppaankin.

Tämän pidemmälle sormet eivät päässeet. Takut tulivat vastaan.

Tämä kaikki info tukkani kunnosta (ennen Wella-testiä) oli yhdistettynä Wella-testin tuloksiin, mutta lopputulos oli pidempi kuin nälkävuosi, joten jaoin sitten kahteen postaukseen. Huomenna tulossa siis vähän päiväkirjaa Wellan testistä, ja postausjaosta huolimatta varautukaa historian pisimpään postaukseen :)

Katsotaan siis huomenna, sainko Wellan Moisture-tuotteista apua takkutukalleni...

Sateenkaaren tuolla puolen ja pitkällä siellä

Oli PAKKO pitää viikonloppu blogivapaata, koska masennuin perjantaina tyystin. Tein peräti kahdet epäonnistuneet kynnet. Ensin oli vahva visio ekoista kynsistä, mutta se ei onnistunut käytännössä. Seuraavat kynnet olivat myöskin hyvä idea vain ajatuksen tasolla, eivät livenä. Huoh.

Koska olen jonkin sortin masokisti, voin kai vilauttaa teille kuvat kynsistä, jotka olivat ihan täyttä kuraa. Mutta huomioisin, että livenä olivat miljoonasti paremmat kuin kuvissa. No, se nyt ei paljon vaadi.

Visio A:

Gosh: Metallic Green ja Rainbow.

Sain jo keskiviikkona päähäni, että nämä kaksi näyttäisivät hyviltä päällekkäin. Obsessioin tästä parista kaksi yötä ja ihastelin päässäni, miten upeista kynsistä voin tehdä postauksen. No such luck. Kaikki Goshin metalliset lakat ovat tosi ihania, mutta myös aika ohuita ja jäävät herkästi röpelöiseksi kynnen päälle, jos kynsi ei ole aivan tasainen. Kaikki pumpulihaituvat ynnä muut näkyvät siis selvästi. Noh, näin siinä myös kävi, koska olen niin helkutin laiska, etten jaksa huoltaa kynsiä edustuskuntoon... ööh... koskaan. Ajattelin, että Rainbow peittäisi kaikki epätasaisuudet, mutta ei. Tajusin myös, että Rainbow sopii oikeasti vain tummien lakkojen päälle. Vaaleiden tai edes keskitummien lakkojen päällä sillä ei tee oikeastaan mitään.

Se olisi voinut olla niin kaunista, mutta ei.

Sanomattakin on selvää, että nämä lakat lähtivät nanosekunnissa pois. Kamalaa. Olisi ollut parempi, jos metallivihreä olisi levittynyt siististi. Oman, laiskan itseni vika. Henkisiä miinuksia tänne suuntaan.

Visio B:

Color Club: Jewel of a Girl, Gosh: Rainbow

Ajattelin, että tumman lakan päällä Rainbow näyttää saletisti hyvältä. Niin varmasti näyttääkin, mutta ajattelin olla ovela ja säästää Sateenkaarta ja lakata vain kärjet. Tästä se ajatus sitten lähti alamäkeä kohti epäonnistunutta lopputulosta. Rainbow käyttäytyi aivan omituisesti ja antoi ymmärtää, että sillä lakataan joko koko kynnet tai ei mitään. Piste.

Ymmärrän, jos uskonne minuun kynsilakkailijana on romahtanut.

Vakuutan, että livenä nuo näyttivät aavistuksen paremmilta, mutta ei niillä hirveästi brassailla. So not happy. Nyt laitan Rainbow'n pannaan, kun en kerta sitä osaa käyttää. Saan tästä edespäin käyttää sitä vain varmojen lakkojen kanssa (kuten Hennesin Fashionista, klik).

Mitä tapahtuu?

Näytti siltä kuin Jewel of a Girlin alta olisi kuoriutunut iso möykky Sateenkaarta. Tai päinvastoin. Hyihyi.

Jos Jewel of a Girl kiinnostaa omana itsenään ilman krumeluureja, niin siitä lisää tässä postauksessa. Tosi upea lakka, mutta ihan samanlainen kuin Wettiksen Under your spell sekä Avonin Wicked. Mutta ehkä tässä Jewelissa näkyy kaikista eniten tuo punainen shiftaus ruskean alta. Eli näistä kolmesta varmasti paras lakka siltä kantilta katsottuna.

Tämä on jo aika mones surkea kynsilakkapostaus... ANTEEKSI, en voi itselleni mitään. Minulla on joku pakkomielle postata kaikki mahdolliset kynsikuvat, vaikka lakat viipyisivät kynnellä vain sen nanosekunnin tai pari.

Pretty Hair?

This means something gooooood.

Jepujee, hyvä päivä on. Prettylle on tullut hiusuutuuksia valikoimiin ja sain kunnian (blogin kautta tietenkin) valita niistä muutaman tuotteen, jotka haluaisin testata. Valinta ei ollut edes vaikea.

Pirtsakan väriset purkit!

Biozellin tuotteita olen jo testannut joskus viime vuonna (klik), mutta tuotteet ovat kokeneet sen jälkeen uudistusta niin ulkonäössään kuin koostumuksessaankin. Tästä syystä halusin testata merkin kuivashampoon (klik) uudelleen. Nyt kun vertailupohjaakin löytyy enemmän muista kuivareista, niin arviointikin voi olla helpompaa. Sitten ihan ykkösenä halusin testata Biozellin hiuspuuteria (klik). En edes tiennyt, että Biozell tekee hiuspuuteria, joten olin aika fiiliksissä tästä. Oh please, let it be good. Kaivelin muistilokeroitani enkä ehkä ole testannut hiusputskuista kuin L'anzaa ja Biozell olisi huomattavan paljon halvempi vaihtoehto.

Toiset pirtsakan väriset purkit.

Pyysin kokeiluun myös shampoota ja hoitoainetta. Wella-testin päätyttyä kylppärin hyllylle pääsevätkin Sim Sensitiven DermaSyd Hyposensible -sarjan Hydroactive Balance -shampoo sekä -hoitsikka (klik ja klik). Nämä on tarkoitettu usein toistuvaan pesuun ja sopivat normaaleille, rasvoittuville ja pitkille hiuksille sekä myös lasten hiuksille. Tuotteet eivät sisällä hajusteita.

Kerron lisää hiuksistani ja niiden tarpeista tulevan Wella-postauksen yhteydessä, mutta pääpointtina kerrottakoon, että tukkani rasvoittuu todella nopsakkaan ja tykkään pestä hiukset päivittäin. Tätä ajatellen valitsin nuo DermaSyd-tuotteet.

Nyt mammalomalaisena kuitenkin hiusten pesu saattaa joskus jäädä, kun on iltoja, jolloin tekee vain mieli kaatua sänkyyn. Silloin freesaan oloa aamusella mieluusti kuiviksella ja siksi olen jatkuvasti metsällä sopivan hintaista, mutta hyvää kuivashampoota etsien. Tähän ehdolle astuu nyt tuo Biozellin kuivis. Vanha versiokin oli jo tosi hyvä, joten tuskin tämäkään tuottaa pettymystä. Ja hiuspuutereita haluan kokeilla enemmän ja tosiaan koska omaan vain kalliimman puoleisen (mutta superhyvän) puuterin, niin pahitteeksi ei olisi, jos tuo Biozell osoittautuisi briljantiksi tuotteeksi.

Testit alkakoon!

Vadelmaa ja mansikkaa

Villiä vadelmaa.

Minun on pitänyt jo pitkään kirjoitella jotain näistä Lumene Natural Code -merkkisistä Smile Booster Tinted Lip Balm -huulivoidehässäköistä. Koska omistan niin paljon huulijutskia, en näitäkään ole kovin kauheasti ehtinyt/muistanut käyttää, mutta jotain ensivaikutelmahabituksia voinen kertoa. Ensinnäkin kerrottakoon, että kyseessä ovat siis sävyttävät huulivoiteet (niin kuin nimestä voimme päätellä). Aika perushuulikiillolta tuoksuva sävy 3 Wild Raspberry näyttää tuubissa ihanaiselta herkkupinkiltä...

Puspus. Ei juma, mikä kierre tuossa alahuulessa. WTF.

... mutta huulilla pinkkiys katoaa. Ehkä toivoin vähän Niveamaista väritulitusta (kerroin Nivean Volume Shine Wonder Full-kiilloista täällä ja niistä riittää väriä huulille), mutta ei tämä paha ole näinkään. Varsinkaan jos käyttää tuotetta huulivoiteena, ennemmin kuin kiiltona.

Pinkimpää.

Tällä tavalla kädelle pursotettuna väriä tosiaan vielä näyttäisi olevan... Noh, muistakaa tämä totuus: Huulikiillot ovat kuin miehiä, joskus ensivaikutelma voi pettää. Tämä oli tällä tavalla aika nopeasti hatusta heitetty laini, kuulostiko joltain ikiaikaiselta totuudelta? :)

Mansikkanamua.

Toinen sävyni on 4 Strawberry Candy, joka tuoksuu makeaiselta mansikalta eli nimi on ainakin oikeutettu.

Ja taas tuo alahuulen mutka. Tehkääpä perässä :)

Tästä tulee huulille enempi väriä kuin pinkistä kollegastaan.

Koostumukseltaan nämä eivät ole lainkaan tahmaisia, vaan aika ohutta tavaraa. Uskoisin, että sopivat kuivemmillekin huulille. Tuntuvat tosiaan aika hoitavilta ja voisinpa kuvitella, että nämä pääsevät suurempaan käyttöön nyt syksyllä ja erityisesti talvella, kun huulet ovat jatkuvasti koetuksella.

ps. Sori taas vaan mainostus, mutta... :) Sen lisäksi, että Sokoksen verkkokaupassa saa hiustuotteita -40 prossan alennuksella, niin siellä on 23.10. asti myös asiakasomistajapäivät eli, jos omistatte S-etukortin, niin alennusta saa normihintaisista tuotteista 15 pinnaa. Huomasin tämän, kun himottelin Goshin kynsilakkoja. Tuli jostain ihan puun takaa Gosh-himo ja yritän nyt taistella sitä vastaan.

Oh my body!

Ei, tämä postaus ei ole oodi vartalolleni. Vaan kuten kerroin eilen, olen hyljännyt jalkaparkani ja laiminlyönyt niitä urakalla. Noh, olenpas myös tehnyt samaa vartaloni iholle. Olen kyllä satunnaisesti käyttänyt Weledan Tyrni-sarjan ihoöljyä (klik!), joka onkin ollut aika kiva tuttavuus.

Ohhoh, mennyt vanhaksi jo helmikuussa!!

Voin paljastaa pienimuotoisen ongelmani. Minulle tulee herkästi epäpuhtauksia yläselkään, oikeastaan tuohon olkapäiden alueille. Asiaa pahentaa se, että oli minulla mikä paita tahansa -vaikka poolo!-, hipelöin juuri sen ongelma-alueen ihoa koko ajan ja puristelen kaikkea, mitä näen. (Kuulostipa pervolta.) No, jos jotain voin tuosta tyrniöljystä sanoa, niin tuon pikkuongelmani se on hävittänyt. Olen niin onnellinen. Lasipullo ei kyllä ole kovin kätevä ratkaisu enkä diggaa "kokonaanpoisotettavasta" korkistakaan. Klikkikorkit kunniaan. Mutta kestän tuon kaiken, kun öljy tarjosi minulla iho-ongelmiin apuja. Ja tekeepä tuo ihosta myös siloisen ja pehmeän. Oranssi öljy saattaa tahria hieman, jos ei anna kuivua, joten siitä pieni miinus.

Eucerinin jättikokoinen pumppupullo on varmasti tosi jees.

Anyways, olen tuon öljyn kanssa lähinnä lotraillut yläkroppaa ja päätin nyt jalkojen lisäksi ottaa tehotarkkailuun syksyä ja talvea ajatellen myös muun kropan. Apuriksi valikoitui Eucerinin jättikokoinen pönikkä Aquaporin Activea. Tuote kehuu olevansa light-mallia, mutta ajattelin, että se on ok vielä näin syksyllä. Talveksi sitten jotain stydimpää.

Fresh & Floral!

Ja ihan btw-meiningillä: en halunnut voinut käyttää enää loppuun NatuViven papaijadödöä, joten valikoin jemmoistani uudeksi kaveriksi ihanan hempeän tuoksuisen The Body Shopin DeoDry Fresh & Floral -stickin!

ps. Nyt on Sokoksen verkkokaupassa koko viikon hiustuotteita alennuksessa. Joten olen velvoitettu (by me) kertomaan, että alesatsiin kuuluvat myös Cutrinin tuotteet. Ja tietenkin erityisesti Cutrinin Volumism-shampoo, joka tuuheuttaa tukkaa ihanasti! Että jos olette uuden shampoon tarpeessa, niin sitä suosittelen.

Oh my feet!

Ei ole kukaan eikä mikään hellinyt jalkoja Dermudin jälkeen.

Siis heräsin yhtäkkiä siihen tosiasiaan, että olen unohtanut hemmotella jalkaparkojani! Sen jälkeen, kun edellinen jalkavoiteeni loppui, olen hylännyt koipeni täysin. Voi minua. Voi jalkojani. Voisin jopa veikkailla, että jalkojen rasvaus on unohtunut jo raskaana ollessa, kenties siksi, etten mahan yli yltänyt jalkoihin. Olenko siis kuukausikaupalla pitänyt jalkojani kuiviossa? Perhana.

Kuivien jalkojen kaveri.

Käytin siis aikoja sitten loppuun Ahavan Dermud-jalkavoiteen, josta en muuta muista kuin sen, että se oli tosi hyvä voide. Muistan, että jalat (ja vähän kädetkin siinä samalla) olivat paljon smoothimmat tuon voiteen jälkeen ja olin aidosti surullinen, kun voide loppui. En nyt jaksa enää muistella voiteen INCI-listaa, kun en tarkemmin voiteen vaikutuksia muista. Noh, kohti uusia tuulia.

Jalkanaamiostako apua laiminlyönteihin?

Päätin ottaa jalat nyt erityistarkastelun kohteeksi ja voidella niitä ilta toisensa perään. Avuksi ajattelin ottaa Oriflamen Feet Up Advanced Rescue Treatment -jalkanaamion (löytyy täältä). Tätä suositellaan käytettäväksi yön yli ja sen aion tehdä, monen monituista kertaa. Toivottavasti tämä antaisi anteeksi jotain. Eivät jalkani nyt mitenkään superhyperkuivat ole, mutta ei varmasti olisi pahitteeksi antaa niille pieni annos glyseriiniä.

Testi alkakoon.

5 x Fashionista

In real life, tämä lakka on kyllä lilampi. Ei noin sinertävä.

En pitänyt niitä edellisiä lakkoja kovinkaan pitkään. Huonosti lakatut olivat eivätkä muutenkaan nyt sytyttäneet sillä hetkellä niin kovinkaan paljon.

Ulkokuva ihan hitusen realistisempi, mutta not enough.

Sen sijaan päätin kokeilla yhtä maailmankaikkeuden upeimmista lakoista eli Hennesin Fashionistaa.

Fashionista.

Ajattelinpa kokeilla, millä eri tavoilla siitä saisi muokattua erilaisemman. (Ei sillä, että pitäisi. Se on upea yksinäänkin!) Konadit jätin suosiolla pois tästä leikistä. Niin ja toki kynsikiekot olisivat tätä tarkoitusta varten käytännöllisemmät, mutta en omista yhtäkään, joten omilla mennään.

Ja nyt sitten menee metsään. En oikeasti ansaitse tätä blogia. Juuri kun olen valitellut, miten huonot kynnet/kynsipostauksen tein, niin mitä teenkään? Sen uudestaan tietenkin. Mutta tiedättekö sen tunteen, kun on laitellut tarroja ja lakkaillut eikä vain halua, että kaikki se työ menee hukkaan? Eli siitä on saatava postaus aikaiseksi, vaikka väkisin! Näin siis tapahtui minulle... taas. Pyydän anteeksi seuraavaa kuvaoksennusta.

Minun lempparini suorastaan pompahtaa esiin! 

No niin.

Pikkurillissä mattalakkaus à la Make Up Store.
Nimettömässä glitterkärjet à la Wild and Crazy (Silver Bell).
Keskisormessa ehdoton lempparini eli Rainbow-sävyiset hileet à la Gosh.
Etusormessa Sinan Soft 3D Rubber Art -tarroja, jotka sain blogin kautta Prettyltä.

Hienosti rajattu kuva, kun päivämäärä jäänyt hiukkasen näkyviin. Hups.

Peukalossa tarroja ehkä lemppariarkistani, jonka myös sain Prettyltä. Jos joku ihmettelee, miksi olen asetellut ne noin, niin voinen paljastaa, että lakasta lohkesi pala, jota yritin peittää... Ja loppu on historiaa. Toisin asetellusti olisivat oikein kiva lisä lakkaan.

Näistä voisin käyttää kolmea ekaa, etuosormen tarrat vähän turhan huonosti laitettu.

Jos nyt puretaan vähän osiin tätä ajattelumalliani. Ensinnäkin tuo pikkurillin mattalakkaus. Se on ihan jees, ihan ok, mutta jotenkin vie sen ilon tästä lakasta, joka on superkiiltävä ja ihana sellaisenaan. Eli ei paras vaihtoehto. Nimettömän glitterkärki on aika perus. Sopii melkein mihin vaan lakkaan. Vähän pissis, mutta ei haittaa. Voisin käyttää.

Tämä on kyllä liloittelua.

Keskisormen Rainbow-pläjäys on ehdoton lempparini!!! Olen tästä lakkauksesta haaveillut jo pitkään enkä nyt ihan täysin tajua, miksen suoraan lakannut kaikkia kynsiä vain näin. Fashionista + Rainbow on täydellinen yhdistelmä, pistäkääpähän muistiin. Tarvitseeko tuosta etusormesta mitään sanoa? Tykkään noista tarroista ja käytin niitä, koska olivat violetteja kukkia sopien näin kynsien väritykseen, mutta innostuin liikaa. Tyypillinen tapaus, jossa yksi tarra menee vikaan ja yrittää peittää erhettä sadoilla muilla tarroilla. Note to self: se ei koskaan onnistu. Huomioikaa, että koristelin oikeaa kättäni ja oikeakätisenä koin sen vähän haasteelliseksi. Niin ja vaikka kuvassa tuo tarra näyttää jotenkin tökeröltä, niin livenä ei laisinkaan eikä livenä sitä läpinäkyvää osaa näy laisinkaan. Eniveis, nuo tarrat kyllä siis sopivat lakkaan, mutta ne ovat tosi huonosti asetellut ja niitä on liikaa.

Ja kyllä. Käteni ovat superhyperkuivat ja luulette ehkä, että kuvasin mummoni käsiä, mutta ei, minun ne ovat. Pakko pitää käsirasva/puuvillahanska-sulkeiset pian, kun vaan keksisin, millä rasvalla tämän tekisin. Tarvitsen jotain supermegakosteuttavaa jankkia.

Pikku-apulaiset.

Kerrotaanpa näistä nyt ei-lukusuuntaan. Make Up Storen mattalakka on ainoa laatuaan, jota olen kokeillut, mutta uskon, että parempiakin löytyy. Muista blogeista olen huomannut mattalakkojen tekevän karheampia pintoja (tai ainakin karheamman näköisiä), kun tämä tekee sellaisen sileän. Minulta löytyi kuitenkin jemmapullo, kun tuo ensimmäinen oli jo ihan venyvä ja vanuva. Roskiin siis. WaC:n hopeaglitter on ihana, mutta hankala poistaa, siksi sudin sitä vain kärkeen. Ja Rainbow by Gosh oli vaan yksinkertaisesti legenda jo syntyessään.

Prettyltä saadut tarrat ovat huippukivoja ja kuten sanottu, tuo ylempi noista arkeista on lempparini. Jos se olisi täynnä pelkkiä sydäntarroja, joita käytin Pink Doll -kynsissä (klik), se olisi kyllä vieläkin parempi. Nyt käytin apiloita sen vuoksi, etten halunnut sydämiä tuhlata :)

ps. Kynsitarroja pääset tilailemaan täältä ja tuo lemppariarkki on siis tämä. Nyt saa muuten Prettystä Lily Loloakin, ihan btw.

ps2. Bonuksena kuudes tapa tehdä Fashionistat eli avaruusoksennuskynnet (Fashionista + WaC:n Purple Glitter), jotka löydät täältä. Tuolta näkee Fashionistankin joissain kuvissa enempi omana itsenään. Tai no okei, laitetaan parempi kuva arkistoista tähänkin.

Oikeamman sävyinen Fashionista.

Eli tuollainen lila Fashionista on aikuisten oikeasti sävyltään. Kuva siis jostain viime vuodelta.

Kiitos ja anteeksi.