Wet'n'Wild: Lagoon ja H2O Proof Liquid Eyeliner

Sininen laguuni.

Olen vähän rakastunut blogin kautta saamaani Wet'n'Wildin Lagoon-sävyiseen luomiväriin. Siis siniseen luomiväriin, huomatkaa. Minä. Rakastunut. Siniseen. Luomiväriin. Sitä ei usein tapahdu. Toki minä sinisestä pidän, mutta se ei yleensä sytytä minua, ei niin kuin nyt. On muuten tosi haastavaa kehua tuotetta, jonka on saanut blogin kautta (siis uskottavuuden kannalta), mutta yritetään.

Kehun tätä luomaria ihan sydämeni pohjasta.

Kyl mie tykkään, tykkääks sie?

Monta kuvaa on tästä meikistä otettu, niin omalla digikameralla kuin veljen järkkärillä, mutta kun silmän muoto on mitä on, niin vaikeaahan sitä on lähteä muuttamaan. Tässä nyt yksi valikoitu yksilö, joka ei kuvana ole kyllä kovin kummoinen tämäkään. Lagoonin väri kyllä näkyy kivasti, mutta kaikki muilla luomareilla tehdyt helmiäishäivytykset ovat mystisesti kadonneet. Ja kyllä tuolla sisänurkassakin jotain väriä oli, mutta ei kai sitten sitäkään tarvitse kenenkään nähdä. Ripsistä en sano mitään. Tuota kuvaa, kun katson, niin en ihan täysin ymmärrä, miten niiden silmämeikkikuvien ottaminen voikin olla niin haastavaa. Helpolta tuo silmän muoto tuossa näyttää. Tämä on asia, johon vaan pitää panostaa. Kyllä se oikea tekniikka vielä löytyy. Tähän täytyy uskoa.

Tuo hohde... En kestä!!

Yhdellä kerroksella tulee vähän arkisempaa mättöä, mutta toka kerros antaa jo paksun, sinisen ja hohtavan unelmakerroksen. Upeasti pigmenttiä tässä värissä, täytyy kyllä ihastella. Ei monessa selektiivisessä luomivärissäkään ole pigmenttiä näin paljon. 

Pihalla kuvattu. Oikeasti näytti pihalla vähän lilahtavalta. Viivat tehty eyelinerilla, josta lisää alempana.

Oikein suututtaa, että jotain luksusmielikuvia myydään niin suurilla summilla, että järki lähtee ja lompakko kevenee ja kuukauden ruoat jää ostamatta, kun sitten voi yhden päivän lounasrahoilla ostaa tällaista, aivan yhtä hyvää - yleensä jopa parempaa - kosmetiikkaa. Niih. Ettäs sen tiedätte.

Ai niin. Väitin piilomainontapostauksessa, etten kertoisi tuotteista, joista en pitäisi (siis jos olen ne blogin kautta saanut). Syynä siis se, että en halua leimata itselleni sopimatonta tuotetta huonoksi, jos se vaikka muille sopisikin. Aika tyhmä perustelu sinänsä, sillä voinhan haukkua (tai miksi pitäisi haukkua, asiat voi esittää niin monella tavalla) tuotteita, joita en ole blogin kautta saanut, ja ne voivat aivan yhtä lailla sopia muille. No, mutta nyt minulla on kuitenkin niin selkeä syy siihen, miksi seuraava tuote ei minuun kolahtanut, että se on jopa helppo jakaa kanssanne. Tiedättepä sitten, onko meillä yhteiset ongelmat, vai onko minun ongelmani teille juuri se oikea tapa. Ihmisiä ja tapoja kun on niin monenlaisia.

Tämä on sitten supervedenkestävä!

Kyseessä siis blogin kautta saatu Wettiksen H2O Proof Liquid Eyeliner sävyssä Smoky. Tässä on monta kohtaa, joista pitää puhua, osa hyviä, osa ei. Ensinnäkin tuo H2O Proof -kohta on ihan totta. Tämä on todella vedenkestävää laatua eikä varmasti lähde simmuista edes kaatosateessa. Toisekseen tuo sävy. Olen niin tottunut mustiin tai ruskeisiin rajauksiin, että tuollainen harmaanmusta oli ihan hassu. Tuntui kuin ei olisi tarpeeksi sävyä, kun odotti sitä tuttua, mustaa rajausta. Mutta kyseessä siis arkisempi sävy mustaan verrattuna. Ja kolmas kohta onkin sitten se, miksi en ainakaan vielä osaa tätä tuotetta käyttää. Eli se on tuo sivellin. Se on niin jämäkkä, että normirajaussiveltimeen ja kakkulinereihin tottuneena en osaa sitä (vielä) käyttää. Mutta suomeksi paketin kyljessä lukeekin silmänrajaustussi, joksi minäkin tämän luokittelisin. Siitä on aikaa, kun olen tussilla rajaukset tehnyt, joten pitää vielä harjoitella. Neljäntenä kohtana voisin mainita sen, että tuntui kuin neste olisi ollut ihan liian litkua, mutta kun muistin vähän ravistella, niin tulikin sitten paljon parempaa tavaraa ulos. Kaiken kaikkiaan jäi ehkä sellainen olo, että haluaisin testata jollain toisella sävyllä. Tuo harmaa sävy hämmensi minua niin, että oli vaikea keskittyä itse tuotteeseen. Tuo siveltimen käyttövaikeushan katoaa harjoittelemalla, näin uskon.

Salamalla sisätiloissa. Ja taas tuo hohde... NAM!

Tämä ei sitten todellakaan ollut viimeinen postaus Lagoonista. Mielessäni pyörii joku idean tapainen siitä ja eräästä selektiivisestä tuotteesta, mutta en vielä tiedä, miten pääsen ajatuksessani eteenpäin.