Kultainen Inglot

Nyt tuntuu vahvasti siltä, että minuun on iskemässä Goshin veroinen värikosmetiikkasarjamania! Uusi, puolalainen meikkisarja Inglot on rantautunut Suomeen, mutta toistaiseksi vain Raision Kauppakeskus Myllyyn. Ne (me included), jotka eivät jaksa odottaa meikkisarjan rantautumista pääkaupunkiseudulle (tapahtuu syksyllä!) voivat onneksi tilailla sarjan tuotteita kotisohvalta käsin, sillä tilaaminen sähköpostitse onnistuu ongelmitta. Käsittääkseni myös Suomeen ollaan tekemässä ihan kunnon verkkokauppaa, mutta sitä odotellessa sähköpostitilaukset toimivat mainiosti.

Oma kynsilakkakokoelmani sai nyt täydennystä kultaisen kepeällä sävyllä 631. Lisäksi Inglotin päällyslakka (vaikkei pikakuivattaja olekaan) saa luvan korvata kulahtaneen Revlonin pikakuivattajani, joka näillä puheilla joutaa nyt roskiin.

Inglotin 631 on ihanan shimmerinen kultasöpöliini, joka sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Inglot on vaihtamassa kaikki lakkansa tällaisiksi hengittäviksi lakoiksi, joissa käytetään samaa tekniikkaa kuin piilolinsseissä.

Tämä vaan hehkuu niin kauniisti, että en voinut olla rakastumatta. En ole helppo, vaan aivan täysin saletti, mitä tulee uusiin kosmetiikkasarjoihin, söpöihin kynsilakkoihin ja hehkuviin väreihin.

Jo yhdellä kerroksella tätä lakkaa sai aivan peittävän lopputuloksen, mutta laitoin tavan vuoksi kaksi kerrosta.

Lakka tuntuukin ihan erilaiselta kynnellä kuin muut lakat. Jotenkin ihanan pehmoiselta ja sileältä. Lakka myös kuivui todella nopeasti, mistä iso plussa. Päällyslakka oli myös aivan mainio, ja se kyllä viimeistään kuivasi lopputuloksen kestävän kauniiksi.

 Kaiken hyvän lisäksi niin putelit kuin pakkauksetkin ovat supertyylikkäitä.

I'm in love! <3

Niin, ja siitä tilaamisesta. Kopsasin ohjeet Inglotin Facebook-sivuilta.

Postimyynti:
Tilaukset voi tehdä joko puhelimitse tai sähköpostilla.

1. Valitse haluamasi tuote INGLOTin web-sivuilta www.inglotcosmetics.com.
2. Valitse tuotteen sävykoodi sävykartasta.
Esim. O2M Nail Enamel, sävy 612.
3. Tee tilaus numerosta 045 325 8999, tai osoitteesta info@inglot.fi.
4. Toimituskulut 5€/lähetys, jos tilauksen kokonaissumma on vähemmän kuin 50€. Tilauksen kokonaissumman ylittäessä 50€ ei tilaukseen lisätä toimituskuluja lainkaan.
5. Lasku lähetetään sähköpostitse ja maksu suoritetaan verkkopankin kautta.

Ja eikun tilailemaan! Varoitan kuitenkin, että olo on äkkiä kuin lapsosella karkkikaupassa. Kun sitä valinnanvaraa on!

Edit. Nykyisin Inglotilla on jo verkkokauppa: http://www.inglotfinland.com/

Vaniljaespresso ja mattameikkivoide

Aijai, miten syötävän syntinen ruskean sävy löytyykään Ben Nyen luomivärivalikoimista. Siis niin käytännöllinen ja jokaiseen meikkiin sopiva (niin arki- kuin juhlameikkiinkin) tummanruskea, ettei ole tottakaan.

Ja osuvasti nimetty sävy on nimeltään Espresso. Ihastuin vallan valtavasti tähän!

Ja mikä parasta, ja mitä eniten luomiväriltä vaadin, tässä on rutkasti pigmenttejä, joka takaa sekä näyttävän lopputuloksen että riittoisaa väriä, joka varmasti kestää ikuisuuden. Tykkään, tykkään, tykkään!

Ja jos viimeksi esitelty valkoinen luomiväri oli liikaa sinulle, niin Beniltä löytyy vaaleita myös luonnollisemmissa sävyissä.

Ihana Vanilla-sävy on nudea parhaimmillaan, ja sopiipa tämä ihanuus Espresson kanssa naukeasti yhteen. Kukapa ei rakastaisi vaniljaespressoa! (Onko sellaista olemassa? Ainakin pitäisi olla.)

Ja myös tässä oli paljolti pigmenttejä, mikä on aina ihana yllätys, kun vaaleista luomiväreistä puhutaan. Yksi syy siihen, miksi en jaksa vaivautua vaaleiden värien kanssa on pigmenttien puute. Mutta Benin kanssa tällaisesta ei tarvitse huolehtia. Ihanaa, ehkä minäkin voin kokeilla luonnollisempia lookeja välillä! Pitäähän "työhaastattelulakan" kanssa olla sopivan neutraali silmämeikkivaihtoehto tarjolla.

No, sitten vielä vähän asiaa ihanaisesta Matte-meikkivoiteesta, josta olen yrittänyt ottaa tuloksetta julkaisukelpoisia kuvia. Siis itse meikkivoiteestahan niitä saa otettua, mutta naamastani valitettavasti ei.

Minulla on sävy Shinsei Fairest, joka sopii vaalealle iholleni just eikä melkein. Tämä on oikein miellyttävä tuttavuus, jota olen viime aikoinan käyttänyt paljon. Peittää huokoset kivasti ja ennen kaikkea tasoittaa ihon värierot huomaamattomiin, jolloinka on kiva alkaa laittaa varjostuksia ja poskipunaa, kun on tasainen pohja, mihin laittaa.

Ajattelin nyt siis meikkivoidenälkäisimpiä ilahduttaa perinteisellä käsikuvalla. Ylempänä meikkivoide ilman levitystä ja alempana levitetty. Ja levittyypä vallan kivasti! Me like it! <3
                                                         

Keunen tukka-apua ja Nude Beach Shimmer

Tästä oli tarkoitus tulla hehkutuspostaus ja ylistys kuolleista nousseelle 4R:n hiuspuuterille, mutta hihkuin liian aikaisin. Sain muutamat satsit hiuksiini putelista, jonka piti olla rikki, mutta siihen se ilo ja ylistys sitten loppuikin. Olen siis säilyttänyt purkkia laatikossani odottaen ihmettä ja, kun se ihme sitten tapahtui, olin ilosta ja onnesta sekaisin. Napsin kuvia sekä 4R-purkista että sen korvanneesta Keunen kuivashampoosta, mutta kokeillessani 4R:n hiuspuuteria uudemman kerran petyin taas. Toiminta nimittäin lakkasi jälleen. Huoh. No, toista ihmettä odotellessa esittelen sitten hyvin toimineen korvikkeen.

Keunen Blend-sarjan Volume Instant Refreshing -kuivashampoo on ihana! (Kirjoittelen välillä shampoo ja välillä sampoo, koittakaa kestää.) Vähän sellainen raikkaan ja miehekkään tuoksuinen kyllä, mutta haju ei kuitenkaan jää tukkaan. Tämä on siis poisharjattava kuivashampoo, joka samalla tuo hiuksiin mielettömästi tuuheutta. Siis aivan mahtava tuote, jos tukka näyttää aamulla siltä, että se kaipailisi pesua ja energiaa.  Tätä suihkutetaan tukkaan, annetaan olla pari minuuttia ja sitten harjataan pois. Ja tadaa, tukka on kondiksessa jälleen eikä tippaakaan rasvaisen näköinen. Muy bueno, I love it! <3

Sitten asiasta kukkaruukkuun. Löysin jonkin aikaa kadoksissa olleen MSCHICin luomivärin, jonka koen tarpeelliseksi esitellä teille.

Muistan, kun tämän tilasin toivessani täydellisen ihana, kesäinen nudesävyinen luomiväri, ja sen kyllä totisesti sain.

Tämä on aivan ihana shimmerinude, jossa on kuitenkin pigmenttiä paljon. Varsinkin kesällä tämä pääsee oikeuksiinsa. Ruskettunutta ihoa vasten kun tämä varmasti olisi parhaimmillaan.

Ja miksi tämän tilasin? No, koska sävynimi lupaili hyvää. Nude Beach Shimmer on niin täydellinen sanarimpsu kuvaamaan tätä sävyä, ettei ole tottakaan.

Tajusin juuri, että tämä on aika samanlainen kuin valopuuteri Yves Rocherin paletissani, joten haikein mielin voisin tästä luopua, jos joku haluaa tämän omakseen. Luomiväriä ei montaa kertaa ole käytetty, sillä kuten sanoin, se oli aika pitkään kadoksissa. Hintapyyntö voisi olla vaikka 7 e + postituskulut. Kommentoikaa tai laittakaa sähköpostia. MYYTY

Matte Morphose

Olen meikkivoidemainosten uhri. Tai en ehkä uhri, sillä harvemmin mainokset saavat minua kauppaan, photoshopilla kun saa tehtyä mainosten kasvoille ihmeitä. Silti kaikki meikkivoideuutuudet kiehtovat minua enkä malta olla haaveilematta niistä.

Kiinnostavin uutuus tällä hetkellä on L'Oréal Paris'n Matte Morphose, josta tuli näyte uusimman Cosmopolitanin välissä. En yleensä kokeile näytteitä, vaikka keräänkin ne aina talteen. Nyt kuitenkin paloin halusta testata tätä uutuutta, sillä nykyinen vaahtomeikkivoiteeni on ollut aivan mahtava. (Siitä lisää alla.)

Näissä näytteissä on kyllä aina yksi huono puoli. Ne ovat aina vääränsävyisiä minulle. Tämän näytteen sävy oli 200 Apricot Beige, ja pelkäsin senkin oleva iholleni aivan liian tumma.

Oli muuten riittoisa näyte, sillä tästä riittää varmasti toiseenkin kokeilukertaan.

Meikkivoiteen mainoskasvona toimii näyttelijä Diane Kruger, jonka iho kyllä hehkuu mainoksessa upeasti.

Ja näyttää ihanalta! Minä niin haluan tämän tuotteen. Kyllähän minä ymmärrän, ettei se yhtä herkulliselta näytä livenä, mutta silti...

Eli obviously aika tumma sävy minulle...

... mutta häivyttyi kyllä niin nätisti, ettei värieroa huomannut. Kasvoilla tämä tuntui aivan mahtavan samettiselta, peitti ihohuokoset paremmin kuin melkein yksikään aiempi meikkivoiteeni ja levittyi ihanasti muutenkin. Love it! Valitettavasti olen ehkä kuitenkin niin nuuka, etten saa aikaiseksi ostaa tätä, ainakaan ennen kuin aikaisempi vaahtomeikkivoiteeni on loppu.

Joka siis on Maybellinen Dream Matte Mousse. Hankin tämän lokakuussa, ja on kyllä ollut aivan mahtava tapaus.

Uusin keksintöni on levittää tätä siveltimellä, jolloinka lopputulos on yhtä ihana kuin sormin tai meikkisienellä levitettäessä, mutta levitys sujuu nopeammin eivätkä sormet tahriinnu. Olen alkanut käyttää tätä vähän säästeliäämmin, sillä en halua, että tämä loppuu. Nyt kun sormet syyhyävät Matte Morphosen kimppuun, niin tietty voisin alkaakin tätä käyttää ahkerammin.

L'Oréal Paris ja Maybellinehan kuuluvat samaan L'Oréal-konserniin, joten ehkäpä tässä kuluttajaa ku**tetaan, ja kyseessä onkin sama tuote. Silti mielestäni tuo Matte Morphose oli jotenkin jämäkämpää, ja piti ihon ehkä vielä vähän mattapintaisempana kuin Dream Matte Mousse.

Ai niin, yritän saada piakkoin vielä kuvamateriaalia Ben Nyen Matte-meikkivoiteesta, joka on myös aikamoinen löytö! Ehdin jo kuvatakin ennen - ja jälkeen-kuvia, mutta järkytyin niin paljon niistä ennen-kuvista, että en yksinkertaisesti saanut itseäni julkaisemaan kyseisiä kuvia. En oikein tiedä, miten ajattelin tämä asian ratkaista.

p.s. Himoitsen myös aivan valtavasti Maybellinen uutta Dream Creamy -meikkivoidetta, jota jostain syystä ei vielä Suomen Maybelline-sivuilla ole mainostettu.

Hauschkuuden loppu

Sain vihdoin kulutettua Dr. Hauschkan huulirasvapurkin loppuun. Käytin tätä ahkerasti siveltimellä levittäen, sillä kynnenaluset olisivat olleet ihan rasvassa, jos sormin olisin ruvennut tätä purkista tonkimaan.

Peruslähtökohtani tälle tuotteelle oli se, että sen on pakko toimia. En tiedä miksi, mutta olin jotenkin asennoitunut niin, että kyllähän tämä tulee toimimaan ja piste. Taka-alalla oli myös muistissa HurjaHelgan arvio tuotteesta Glossy.fi:ssä, jossa pointtina oli se, etten saa hermostua tuotteeseen heti, vaan se tarvitsee aikaa toimiakseen.

Ensinnäkin sanoisin tuoksusta, että kyllästyin siihen aika pian enkä oikeastaan missään vaiheessa ollut siihen kovinkaan hullaantunut. Kuitenkin tuoksu on siedettävä. Sitten koostumukseen, josta pidin. Voide oli pehmeää ja tuntui huulilla kivalta, kunnes kävi se HurjaHelgankin huomioima ilmiö eli tuote haihtui todella nopeasti pois, ja tuntui, että huulirasvaa olisi tarpeen lisätä jatkuvasti. Se oli luonnollisesti aika ärsyttävää, mutta HH:n sanat mielessä pitäen, en vielä tästä hermostunut. Sitten, kun rasvaa oli jäljellä enää alle puolet, huuleni menivät todella huonoon kuntoon. Ne olivat kirjamellisesti riekaleina. Tähän hätään laitoinkin sitten Elizabeth Ardenin Eight Hour Creamia, niin kuin tässä viikon alussa kerroinkin. (Se tapahtui oikeasti jo edellisellä viikolla, mutta muistin kirjoittaa siitä vasta paljon myöhemmin. Laitoin Ardenia siis yöksi, yökäyttöön tämä Haushcka kun ei mielestäni sovi, juuri sen nopean kuivumisen takia. Itse ainakin haluan, että voide tuntuu kosteuttavalta pitkään.) Sen jälkeen huulirasvaa ei ole juuri pitänyt laittaa, vaan huulet ovat pysyneet pehmeinä ja siloisina. Dr. Hauschkan käytin loppuun äkkiä, jotta pääsisin pian siitä kirjoittamaan.

Eli kyllä tämä varmaan oli aika kelpo tuote, vaikka Eight Hour Cream tekikin viimeisen silauksen. Ainakin uskon, että tämä jotenkin poisti sen huonon kerroksen huulilta, ja toi esiin sen uuden, sileän pinnan. Puolessa välissä kokeilua epäilyni olivat kovimmillaan, mutta kun jaksoin käyttää tuotetta enkä luovuttanut, niin tuloskin oli hyvä. Muistaakseni minulla on vielä yksi purkki jossain jemmassa, mutta ajattelin kokeilla välillä jotain muuta. Kuten esimerkiksi jo Dr. Hauschka -kokeilun aluksi mainitsemaani Oriflamen Tender Care -voidetta. Mutta pohdin asiaa hetken, ja kerron sitten, päätyikö juuri Tender Care kokeiluuni. Kiirettä päätökselle ei vissiin ole, sillä en ole joutunut nyt lisäilemään huulirasvaa enää samaan tahtiin. Hätäapuna toimii kuitenkin Eucerinin rippeet.

Sitten vielä muutama kynsikuva. Löysin jostain piiloistani monen muunkin bloggarin kokeileman Natural Code -lakan. 26 Flirty on sinertävänhopea tapaus, joka on viime syksyn meikkikokoelmasta peräisin.

Kolmella kerroksella tuli peittävä kiva lopputulos, ja superplussapallon lakka saa nopeasta kuivumisesta.

Vaikka jostain luin vastaväitteitä, niin minun mielestäni tulos on kynsillä samanlainen kuin putelissakin. Jäänsininen talvilakka, joka ei kesäkuumalla enää oikein istu maisemakuvaan. Eli aika nopeasti tämä pitäisi käyttää pois tai säästellä sitten ensi talveen.

Muutama päivä myöhemmin Flirty sai Ocean-päällysteen.

Oceania olen käyttänyt ennenkin Natural Coden kanssa, mutta silloin sen alla, ja NC-lakka oli Salty Splash.

Hiustenhoitoa huipulta

Olen yhtaikaa sekä innoissani että suruissani. Innossani olen siksi, että olen löytänyt jälleen aivan supermahtavia tuotteita, ja suruissani siksi, että kulutin ne loppuun.

Paul Mitchellin Strength-sarjan Super Strong Daily Shampoo ja Super Strong Daily Conditioner olivat oikeita rakkauspakkauksia minulle. Lähdin testaamaan näitä tammi-helmikuun vaihteessa sillä asenteella, että hukkaan menee tämäkin kokeilu. Hampputukkani kaipaa tuuheuttavia tuotteita eivätkä nämä Super Strongit luvanneet ollenkaan volyymia tukkaan. Mutta voi pojat, että pidän yllätyksistä!

Ensinnäkin haluan sanoa, etten ole koskaan tajunnut sitä, kun jotkut sanovat pitävänsä shampoista, jotka tekevät tukasta karhean tuntuiset. Siis what? Mitä ne sellaiset shampoot ovat? No, nyt löysin yhden tällaisen tapauksen. Paul Mitchellin shampoo todella teki tukasta hassun karhean, mikä sopi minulle, sillä mitään silkkisen sileää liurutukkaa en kaipaakaan.

Paul Mitchellin hoitoaine puolestaan sitten pehmitti tukkaa, jottei se jäisi aivan niin karheaksi kuin pelkän shampoon kanssa olisi käynyt. (Ensimmäisen kerran minulle muuten kävi niin, että hoitoaine loppui pikkuisen ennen shampoota. Yleensä hoitoaineita on jäljellä vielä puoli putelia shampoon loputtua.) Hoitoaine oli todella miellyttävän tuntuista.

Molemmat putelit olivat ihan superriittoisia, sillä ne kestivät miltei kaksi kuukautta, vaikka tavaraa oli kuitenkin vain 300 ml.

No, sitten se tuuheus: aivan mahtavaa! Tukka ei ollut ollenkaan liuru (tiedättehän te... siis rasvaletti) vaan aivan mahtavan tuuhean oloinen. En voinut olla hiplaamatta hiuksiani, jotka rakastivat uutta, päivittäistä volyymiannostaan.

Laitoinpa tukan suihkun jälkeen kiinni (niinpä, märkänä ja harjaamatta) tai harjasinpa ne nätisti auki, olivat hiukset joka tapauksessa aamulla elinvoimaiset ja ennen kaikkea siis tuuheat.  Ensimmäisen kerran Volumismin jälkeen olen saanut kokea jotain näin ihanaa. Jopa niinkin ihanaa, että olen pähkäillyt ja pähkäillyt korvaako Paulit Volumismin tuolla alalaidan suosikeissa. Tulin siihen tulokseet, että jaottelen nämä pihistä/satsaa-tyyliseksi kaksikoksi. Josta pääsemmekin siihen hinta-asiaan. Nämä putelit siis todellakin maksavat reilut 30 euroa (Suomessa ainakin), mikä on minusta aivan liikaa shampoosta ja hoitoaineesta, koska niitä menee kuitenkin todella paljon päivittäisessä käytössä. Sitten taas toisaalta en ole markettikamalla saanut näin hyvää lopputulosta aikaiseksi, joten mitä tehdä?

Sitä pohtiessani esittelenpä nyt sitten samalla toisen innostuksen ja surullisuuden aiheuttajan:

Löysin kaapistani saman sarjan Super Strong Liquid Treatmentin, joka on siis tukkaan suihkutettava hoitoaine. Surullisuus johtuu siitä, että löysin tämän vasta, kun shampoo ja hoitoaine olivat miltei loppuneet. (Siis kuka muka muistaa kaiken, mitä kaapissa luuraa?) Olisin niin halunnut testata tätä kolmikkoa yhtaikaa kauemmin.

Innostuksen aiheutti se, että jo ensimmäisellä suihkauksella ihastuin tähän tuotteeseen silmittömästi. Tuote suihkusi putelista laajalle alueelle ihanan tuoksuisena suihkeena. Tämä on todellakin riittoisa tapaus, sillä jo yhdellä suihkauksella sai jo vähintään puoli päätä hoidettua. Ja voi, miltä hiukset tämän hoidon jälkeen tuntuivat! Näin pehmeää tukkaa minulla ei ole koskaan ollut, ja siltikään tämä ei vienyt pois shampoon tuomaa tuuheutta. Siis aivan loistava kombo! Kerkesin näitä yhdessä käyttää noin viikon verran, ja olen rakastunut. Liquid Treatmentikin pääsee ehdottomasti alalaidan suosikkeihin, ja onneksi sitä riittää vielä pitkäksi aikaa.

Ainoa asia, joka tässä kuviossa siis mättää, on hinta. Esimerkiksi Hiustuotteet.fi-sivusto veloittaa reilusti yli 30 euroa joka pullosta. (Siellä myynnissä myös tehohoito.)

Netissä surffailtuani löysin kuitenkin tällaisen tarjouksen kiinnostuneille. LookFantastic tarjoaa koko trion pienissä 100 millin pulloissa vain reilulla 13 eurolla. Himoitsen tätä pakettia nyt kovasti, mutta koska kaapit pullottavat erilaisia hiustuotteita, en raaski tätä vielä ostaa. Toivon ja rukoilen, että kun saan kaappia tyhjennettyä, on tämä tarjous vielä olemassa.

Cutrinin Colorism-sarjan Silk-Milk Sprayn suihkuttelin loppuun, jotta sain käyttötuotteiden kaapista tilaa Super Strongille. Alunperin minun piti odotella tuoretta hiusväriä, jotta tämän tuhlaisin, mutta nyt halusin sen vain pois tieltä. Minulla on tätä vissiin vielä yksi puteli kaapissa, joten kerkiän tätä myöhemminkin testailemaan juuri värjättyyn tukkaan. Ei minulla tästä ole mitään uutta sanottavaa: ihan kiva tuote. Pehmentää tukkaa, helpottaa kampaamista ja poistaa sähköisyyttä. Mutta kyllä tuo Super Strong Liquid Treatment on uusi must-tuotteeni.

Niin, ja en tosiaan tiedä, minkä shampoo-hoitoaine-yhdistelmän nappaan käyttöön seuraavaksi. Yritän puristaa Mitchelleistä vielä yhteen käyttökertaan tavaraa, ja alan sitten pohtia, mitkä putelit kaunistaisivat kylppärin hyllyä seuraavaksi.

edit. Tuoksu noissa Paul Mitchellin tuotteissa on muuten aika mieto ja miellyttävä. Sellainen mukava, joka ei aiheuta kahden kuukauden käytönkään jälkeen mitään yökötysoireita. Liquid Treatmentissa tuoksu on vähän voimakkaampi: sellainen keveän karkkimainen, joka ei sekään kuitenkaan aiheuta mitään ahdistusta.

Ei sittenkään pettymys

Vakkarilukijat tietävätkin jo, että kannattaa odottaa hetki ennen kuin ottaa negatiiviset kommenttini tosissaan. Tässä tapauksessa vähän pidempikin hetki.

Lokakuussa (jaiks! olenko todella bloggaillut jo näin pitkään?) haukuin The Body Shopin kolmisävyisen poskipunan (01 Cool Dusk), sillä se ei parinkaan käyttökerran jälkeen vakuuttanut minua. Poskipunasta ei irronnut sutiin juuri mitään, jotenka lopputulos poskillakin oli vähän turhan hentoinen makuuni. Mutta jälleen kerran joudun myöntämään erheeni. Tuote on maannut laatikossani lokakuusta lähtien, mutta nyt sain päähäni kaivaa sen esiin. Ja uusin silmin tämä tuotekin näyttää aivan toisenlaiselta. Siis okei, en minä ihan väärässä ollut, sillä tästä tuotteesta ei tosiaankaan lähde sudilla juurikaan väriä. Mutta sormin lähtee.

Vasemmalla vaaleaa lilaa (joka ei kyllä lilalta iholla näytä, nou hätä siis), keskellä vaaleanpunaista ja oikealla railakkaan pinkkiä. Siis kyllähän näistä jotain sai irti, kun sormella siis hinkkasi. Nuo kaksi vaaleaa väriä eivät kyllä itselleni ihan poskipunasta käy, hohdeväristä kylläkin. Ja tuolla pinkillä saakin sitten jo ihan punat poskille.

Jotkut ihmiset eivät kaipaa poskipunalta paljon pigmenttiä, sillä he haluavat lisätä väriä omaan tahtiin välttääkseen äkillistä mollamaijoitusta. Itse sitten taas tykkään, että saan heti väriä, vaikka toisaalta aika usein kyllä joudun sitä heti pyyhkimään poiskin. Joten ehkäpä voisin itsekin harjoitella sitä "vähän kerrallaan" -metodia.

Ja sekoittamalla näitä värejä saa sitten tietenkin ihan uusia ulottuvuuksia tähän palettiin. Vasemmalta oikealle: kaikki värit sekaisin, vaaleanpunainen + lila, vaaleanpunainen + pinkki sekä oikeimmanpuoleisena lila + pinkki.

Tästä eteenpäin tutkin kyllä tuotteet perusteellisesti, ja kokeilen niitä eri tavoin, ennen kuin haukun mitään. That's a promise.

Delux Chocolate

Kyllästyin aika pian työhaastattelulakkaani, ja vaihdoin toiseen Avon-tulokkaaseen, suklaanruskeaan Delux Chocolateen. Olen aika turhamainen ilmeisesti, sillä ylläni olevat ruskeat lököhousut ja ruskea lököpaita houkuttelivat vaihtamaan tähän lakkaan, vaikka Rose Amour oli ollut kynsilläni vasta vähän aikaa. Mutta, jos kerran laatikosta löytyy joku vaatteisiin sopiva lakka - olkoonkin, että hengailen vain himassa eikä kukaan, jota voisi kiinnostaa, ole paikan päällä arvostamassa tätä mätsäystä - miksen sitä sitten käyttäisi?

 (Anteeksi ensimmäisen kuvan pumpulihaituva.) Tykkään tästä lakasta kovasti. Se shiftaa ihanasti kultaan, mutta on samalla syntisen suklainen. Rose Amouriin tottuneena en muistanut, ettei tämä kuivu yhtä nopeasti, joten pieniä onnettomuuksia sattui. Silti... I love it!

Pieni harmi on se, että tämä lakka on vahvasti syksyinen eikä oikein sovi kevätmoodiini. Silti juuri kevätaurinko tekee tästä lakasta niin mielenkiintoisen, kun se saa lakan kultahippuset kimmeltämään ihanasti.

Pikkuisen alkoi kiinnostaa, miltä tämä lakka näyttäisi matattuna, mutta ehkä sitten ensi kerralla.


Sitten, kun 35 lukijaa tulee täyteen, pidetään arvonta, johon kaikki lukijoiksi ilmoittautuneet saavat osallistua! Mitähän kivoja palkintoja sitä oikein keksisi...

James Brown London

Nyt olen aika innoissani, sillä hiusstailisti James Brownin ja itsensä Kate Mossin luomaa hiustuotesarjaa saa nyt Suomesta! James Brown London -tuotesarjaa myy Pretty.fi, joka on siis ihan huippuhinnoin kosmetiikkaa myyvä verkkosivusto. (Aiempaa juttua, ja muiden kokemuksia kommenttien kautta pääset lukemaan täältä.)

Valikoimista löytyy muun muassa shampoita, hoitoaineita, muotoilutuotteita sekä eniten silmiini pistänyt Scandalous Fabulously Flirty -kuivashampoo. Tämä siis kuuluu James Brown London Scandalous -tuotesarjaan. Putelien hinta on noin kympin luokkaa.

Kuva: valmistaja


Mielenkiintoista olisi kuulla, onko joku jo ehtinyt testata tuotteita. Kokemuksia?

Sekalaista seurakuntaa

Yves Rocherin karhunvatukalta tuoksuva kosteusemulsio näki vihdoin viimeisen päivänsä. Melkein kaksi kuukautta kestänyt puteli olisi kestänyt pidempäänkin, mutta pieni kyllästyminen aiheutti sen, että lotrasin viimeiset pari viikkoa tätä ihan huolella.

Missään tapauksessa kyse ei kuitenkaan ollut huonosta tuotteesta, mutta koska tämän riittoisuus oli niin uskomaton, aloin jo himoita muita tuotteita. Karhunvatukkaputeli lupali nopeaa imeytymistä, mikä osoittautui paikkansa pitäväksi lupaukseksi. Iho imi tämän hetkessä itseensä, mutta loppuvaiheen lutrailut veivät hiukka enempi aikaa. Kohtuudella levitettynä tämä kuitenkin oli jo imeytynyt ennen kuin ehdin ripsiväriä sanoa. Tuoksu miellytti minua ainakin aluksi, mutta niin kuin aina, pieni kyllästyminen koitti lopuksi. Mies ei tykännyt tuoksusta ollenkaan. Ihon tämä teki siloiseksi ja pehmeäksi, ei kuitenkaan mitenkään supersileäksi. Tästä putelista ei olisi ollut mahdollista saada kaikkea tavaraa ulos, joten täytin sen vedellä ja käytin loput suihkusaippuana, jotta saisin sen tosissaan tyhjäksi. Ja se oli muuten mukava kokemus. Tuli kosteutettu fiilis... yllättäen. Mutta yhteenvetona: käyttäisin uudelleenkin, vaikka himoitsisin enempi jotain uutta tuoksua, kuten vaniljaa. Muita Plaisirs Nature -sarjan tuotteita löytyy täältä.

Vaikka niin olin ajatellut kokeilevani jotain uutta ja upeaa, otin itseäni niskasta kiinni ja päätin käyttää loppuun laatikossa lymyilleet X-tra-pullot. Nämä kaksi vajaata putelia ovat jo vieneet tarpeeksi tilaa, joten niiden on aika kadota. Mutta sen sanottuani totean vielä, että tässä X-tran kosteusvoiteessa ei todellakaan ole mitään vikaa. Näissä on ihan mieletön hinta-laatu-suhde. Jos ikinä kulkee marketissa lompakko tyhjänä kosteusvoidetta etsien, kannattaa kääntää katse halpisosastolle ja X-tran voiteisiin. Nämä tuoksuvat miedon miellyttävälle, imeytyvät hyvin, levittyvät loistavasti ja ovat oikein riittoisia. Iho tulee pehmeäksi ja sileäksi. Love it! Näiden loputtua mietin, mihin tuotteeseen tarraan lakatut kynteni seuraavaksi.

Vivisantén SKIN by VIVIDA Purifying Skin & Body -kapselit on nyt popsittu loppuun. Minkäänlaista merkkiä en ihossani nähnyt näiden tehosta, joten en  näistä mitään voi oikein kertoa. (Ja tästä voi muuten päätellä, etteivät Neutrogenatkaan ole tehneet tehojaan, ja nekin loppuvat pian.) Luultavasti kyse on vain siitä, että näitä pitäisi syödä kauemmin kuin kuukauden satsi, mutta en itse ainakaan saisi aikaiseksi ostaa näitä lisää, jos ekasta paketista ei ole mitään näkyvää hyötyä. Nyt jätänkin nutrikosmetiikan hetkeksi, vaikka kätköistäni jotain löytyisikin. Mennään ihan luomuna hetki :)

Sitten vielä yksi viikon kohokohta.

Kun viimeksi vertailin RENin Mayday Maydayta ja Elizabeth Ardenin Eight Hour Creamia, vaaka kallistui jonkin verran RENiin. Haluaisin kuitenkin tämän postauksen lopuksi hehkuttaa hiukan ikisuosikkiani Ardenia. Pakkasten takia huuleni ovat olleet oikein kovilla, ja ne ovatkin kuivuneet ajoittain ihan korpuiksi. Tässä eräs ilta olin jo käymässä nukkumaan, kun tajusin, että huuleni olivat ihan riekaleina, ja kuorinta olisi tarpeen. Tapaan kuoria huuleni vedellä ja sokerilla, mutta en jaksanut köpötellä takaisin yläkertaan tätä rituaalia suorittamaan. Siispä menin yli aidan matalimman kohdan, ja maalasin huuleni 8 Hour Creamilla. Laitoin sormet ristiin, toivoin parasta ja kävin tutimaan. Ja aamulla huulet olivat ihan silkkisen sileät, eikä jälkeäkään mistään ihon riekaleista. Myös pahoin kuivunut huulten ympärys oli kuin vaavin peppu enkä voinut lakata hiplaamasta ihoa ja huuliani. Että kyllä sille 8 Hour Creamin hehkutukselle on oikeasti perusteitakin.