Kärsivällisyyttä koetellaan

X-tran kynsilakanpoistoaineen loputtua siirryin Yves Rocher'n asetonittomaan lakanpoistoaineeseen. Olen tätä muutaman kerran käyttänyt, ja olen ollut ihan tyytyväinen.

Iso suuaukko on sekä hyvä että huono puoli. Hyvä siksi, että tavaraa saa kerralla kunnolla eikä tarvitse piperää pikkuisien reikien kanssa. Huono siksi, että ainetta holahtaa helposti liikaa.

Meinasin jo vaihtaa Mavalan aluslakkanikin YR:n vastaavaan. Kuten kuvasta näkyy, kynnet ovat kasvaneet ihan kiitettävästi, mutta väri ei ole niin kirkas ja yellow free kuin toivoisin. Tuossa pituudessa alkavat jo kynnen kärjetkin rispaantua. Tämä lakka on ollut ihan ok, kunhan muistaa laittaa tätä kynnelle vain ihan ohuelti, sillä muuten se rullautuu pois. Mutta siis... Luulin tämän olevan jo lopussa, ja olin jo heittämässä tätä roskiin, kunnes tajusin kurkata etiketin alle.

Putelissa olikin vielä vaikka kuinka paljon ainetta. Pullon suuaukkoon vaan kertyy tuota lakkaa niin paljon, että se menee välillä melkein umpeen. Korkkia on kuivuneen lakan vuoksi myös aika ajoin hankala saada kiinni ja tuota pitäisi olla koko ajan putsaamassa. Noh, mennään nyt vielä hetki tämän kanssa.

Ajattelinpa sitten kokeilla LCN:n lakkaa (sävy 199), jonka joskus monta kuukautta sitten sain kaupanpäällisiksi jostain käsihoidosta. Tätä lakkaa on siis käytetty vain sen kaksi kerrosta joka kynteen, minkä käsihoitaja sitä minulle laittoi. Ja muistan, ettei se silloinkaan kovin peittävää lakkaa ollut.

Tässä on se jälki kahden kerroksen jälkeen. Ei mitään peittoa. Alan jo hermostua tässä vaiheessa.

 
 
Nyt kynsillä on neljä kerrosta, ja valkoinen kärki kuultaa edelleen läpi. Hermostun lisää.

Edes viides kerros ei tuo mitään helpotusta tähän. Ei minulla ole koko iltaa aikaa lakkailla. Ruokaakin pitäisi tehdä.

Kuudennen kerroksen jälkeen minä luovutan. Tässä lakassa ei ole yhtään mitään järkeä. Aion eniveis lakata viikonlopuksi jotain räväkämpää, niin anti olla. Pärjään näillä yhden päivän.

Puoli pulloa lakkaa meni ihan harakoille.

Puoli tuntia viimeisen kynsilakkakerroksen jälkeen kirjoittaja laittoi patakintaat käteen kaataakseen riisikattilasta vedet pois. Lakat menivät pilalle. Kattila oli lentää ikkunasta ulos. Tätä kynsilakkaa ei tulla enää koskaan näkemään kirjoittajan kynsissä ja piste.